IL":Turvallisuusselvitys osoittaa EU-, kumppanuus- ja Ruotsi-korttien heikkoudet.
Erkki Tuomiojan johtama ulkoministeriö julkaisi kiintoisan katsauksen taistelujen Ukrainassa jatkuessa.
Minskin uuden sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin Ukrainassa on tapettu kymmeniä ihmisiä joidenkin neliökilometrien haltuun ottamiseksi ennen tulitauon voimaan tuloa huomenna. Tähän tilanteeseen tupsahti ulkoministeriön katsaus "turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä".
Katsaus ei tarjoa olennaista uutta tietoa, mutta geopoliittinen ympäristö on täysin muuttunut Tarja Halosen kissa- ja miinapolitiikan jälkeen. Tuolloin korostettiin "laajaa turvallisuutta" - poliisitoimesta kulkutautien torjuntaan. Nämä ovat tärkeitä asioita, samoin kyberturvallisuus. On silti paneuduttava myös "kovaan" sotilaalliseen turvallisuuteen. Näin katsauksessa tehdäänkin - arvojen maalailua unohtamatta.
Sanoma on kuin Musta Pekka -pelissä. Suomen vahvimmaksi kortiksi todetaan Euroopan Unioni, jonka yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämistä toivotaan. Samalla myönnetään, että useimmat EU-maat pitävät Natoa ensisijaisena eikä unionilla ole keinoja toteuttaa sovittua yhteisvastuuta. Varmaankaan "EU ei jäisi passiiviseksi, jos johonkin sen jäsenvaltioista kohdistuisi aseellinen hyökkäys", mutta saataisiinko muuta kuin myötätuntoa ja pakotteita?
Suomen Nato-kumppanuus kuvataan hyödylliseksi. Kuitenkin lisätään, ettei tämä tuo turvatakuita eli aseapua. Sama koskee pohjoismaista yhteistyötä. Edes "Ruotsi ei sitoudu molemminpuolisiin puolustusvelvoitteisiin". Toki lisätään, että yhteistyössä voi edetä asteittain "ilman, että tavoitteena on puolustusliitto sitä pois sulkemattakaan". Se taas edellyttäisi valtiosopimusta.
Helsingistä siis isketään silmää Tukholmaan, mutta johtaako flirttailu edes seurusteluun, avioliitosta puhumatta? Toistaiseksi Ruotsi on jatkanut "vuoden 1812 politiikkaa" olla sitoutumatta Suomen puolustamiseen.
Käteen jää siis Musta Pekka eli itsenäinen puolustus. Se onkin kaiken ydin - mutta ei yksin riittänyt edes 1939-44. Kiintoisasti perussuomalaisten Jussi Niinistö vaatikin uutta Nato-selvitystä. Tosiasiat on tosin tiedetty Antti Sierlan selvityksestä 2007 alkaen - kysymys on poliittisesta tahdosta.
Otollisin ajankohta Natoon liittymiselle ohittui kauan sitten, eikä juuri nyt tule kiristää kansainvälistä jännitystä äkkiliikkeillä. Ehkä selvityksellä voitettaisiin aikaa ja kypsyteltäisiin mieliä. Nato on demokratioiden puolustusliitto, jossa demarit ovat aina olleet keskeisiä. Toki jenkkien rinnalla. "
Erkki Tuomiojan johtama ulkoministeriö julkaisi kiintoisan katsauksen taistelujen Ukrainassa jatkuessa.
Minskin uuden sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenkin Ukrainassa on tapettu kymmeniä ihmisiä joidenkin neliökilometrien haltuun ottamiseksi ennen tulitauon voimaan tuloa huomenna. Tähän tilanteeseen tupsahti ulkoministeriön katsaus "turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä".
Katsaus ei tarjoa olennaista uutta tietoa, mutta geopoliittinen ympäristö on täysin muuttunut Tarja Halosen kissa- ja miinapolitiikan jälkeen. Tuolloin korostettiin "laajaa turvallisuutta" - poliisitoimesta kulkutautien torjuntaan. Nämä ovat tärkeitä asioita, samoin kyberturvallisuus. On silti paneuduttava myös "kovaan" sotilaalliseen turvallisuuteen. Näin katsauksessa tehdäänkin - arvojen maalailua unohtamatta.
Sanoma on kuin Musta Pekka -pelissä. Suomen vahvimmaksi kortiksi todetaan Euroopan Unioni, jonka yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan syventämistä toivotaan. Samalla myönnetään, että useimmat EU-maat pitävät Natoa ensisijaisena eikä unionilla ole keinoja toteuttaa sovittua yhteisvastuuta. Varmaankaan "EU ei jäisi passiiviseksi, jos johonkin sen jäsenvaltioista kohdistuisi aseellinen hyökkäys", mutta saataisiinko muuta kuin myötätuntoa ja pakotteita?
Suomen Nato-kumppanuus kuvataan hyödylliseksi. Kuitenkin lisätään, ettei tämä tuo turvatakuita eli aseapua. Sama koskee pohjoismaista yhteistyötä. Edes "Ruotsi ei sitoudu molemminpuolisiin puolustusvelvoitteisiin". Toki lisätään, että yhteistyössä voi edetä asteittain "ilman, että tavoitteena on puolustusliitto sitä pois sulkemattakaan". Se taas edellyttäisi valtiosopimusta.
Helsingistä siis isketään silmää Tukholmaan, mutta johtaako flirttailu edes seurusteluun, avioliitosta puhumatta? Toistaiseksi Ruotsi on jatkanut "vuoden 1812 politiikkaa" olla sitoutumatta Suomen puolustamiseen.
Käteen jää siis Musta Pekka eli itsenäinen puolustus. Se onkin kaiken ydin - mutta ei yksin riittänyt edes 1939-44. Kiintoisasti perussuomalaisten Jussi Niinistö vaatikin uutta Nato-selvitystä. Tosiasiat on tosin tiedetty Antti Sierlan selvityksestä 2007 alkaen - kysymys on poliittisesta tahdosta.
Otollisin ajankohta Natoon liittymiselle ohittui kauan sitten, eikä juuri nyt tule kiristää kansainvälistä jännitystä äkkiliikkeillä. Ehkä selvityksellä voitettaisiin aikaa ja kypsyteltäisiin mieliä. Nato on demokratioiden puolustusliitto, jossa demarit ovat aina olleet keskeisiä. Toki jenkkien rinnalla. "
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eipä jää jäljelle kuin Nato-kortti. Vastassa on kansan enemmistö. Kuinka kauan?
Putinin tarvitsee vain jatkaa nykymenoa. Kyllä se kansan käännyttää.