Suomen ulkoministeriöltä uusi Nato-linja: ”Jäsenyydelle ei käytännön esteitä”
Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että maanpuolustuksen keinoin, linjaa Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ulkoministeriössä laaditussa katsauksessaan.
Katsaus Suomen turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä arvioi, että Venäjän ja länsimaiden välejä leimaa epäluottamus, ja ”asetelma voi jatkua ongelmallisena pitkään”.
– Maamme puolustuspolitiikan tavoitteena on pitää huolta Suomen sotilaallisen maanpuolustuskyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämä edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista, katsauksessa kerrotaan.
Sen mukaan merkittävin valinta Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuuden kannalta on Euroopan unionin jäsenyys.
Katsauksessa korostetaan, että EU:n kehittämiselle myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on paljon mahdollisuuksia.
–Muuttuneeseen konfliktien ja sotien kuvaan, ml. hybridiuhkiin on löydettävä uusia vastauksia. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että unionista kehittyisi puolustusliitto, mikä edellyttäisi asianomaisia rakenteita kuten puolustussuunnittelua, suunnittelu- ja komentorakenteita sekä muita yhteisen puolustuksen edellyttämiä voimavaroja. Lisäksi enemmistö unionin jäsenmaista on myös jäseninä Natossa, jonka kautta ne ensisijaisesti harjoittavat puolustusyhteistyötään, katsaus toteaa.
Suomi on toiminut sotilasliitto Naton kumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994.
Katsauksessa korostetaan, että vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, liittokunta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa monin tavoin Suomen turvallisuuteen, ja Naton päätökset ja toiminta vaikuttavat Suomen turvallisuusympäristöön merkittävästi.
–Sotilaallisilla voimavaroilla arvioituna Nato säilyy näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Euroopan keskeisimpänä toimijana. Natolla on myös tärkeä merkitys kumppanimaille sekä kansainvälisille yhteistyötahoille, kuten YK:lle, EU:lle ja Etyjille. Nato tarkastelee myös laajan turvallisuuden kysymyksiä entistä enemmän, mutta Suomen näkökulmasta Naton rooli ei niissä muodostu yhtä keskeiseksi kuin EU:n lukuun ottamatta kyber- puolustusta, jossa kumppaneillekin ollaan avaamassa uusia mahdollisuuksia, katsauksessa todetaan.
Sen mukaan kumppanuusyhteistyö ei johda jäsenyyteen, vaan jäsenyys edellyttää hakemusta ja liittokunnan jäsenten yksimielistä hyväksyntää.
–Kumppanuusyhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan sitä, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Se puolestaan lisää Suomen valinnanvaraa ja mahdollisuuksia vaikuttaa turvalli- suuspoliittiseen asemaansa, katsauksessa kerrotaan.
us
Suomen kansainvälistä asemaa ja turvallisuutta on pyrittävä jatkuvasti vahvistamaan sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan että maanpuolustuksen keinoin, linjaa Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ulkoministeriössä laaditussa katsauksessaan.
Katsaus Suomen turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä arvioi, että Venäjän ja länsimaiden välejä leimaa epäluottamus, ja ”asetelma voi jatkua ongelmallisena pitkään”.
– Maamme puolustuspolitiikan tavoitteena on pitää huolta Suomen sotilaallisen maanpuolustuskyvyn ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Tämä edellyttää vahvaa kansainvälistä yhteistyötä ja verkottumista, katsauksessa kerrotaan.
Sen mukaan merkittävin valinta Suomen kansainvälisen aseman ja turvallisuuden kannalta on Euroopan unionin jäsenyys.
Katsauksessa korostetaan, että EU:n kehittämiselle myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla on paljon mahdollisuuksia.
–Muuttuneeseen konfliktien ja sotien kuvaan, ml. hybridiuhkiin on löydettävä uusia vastauksia. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että unionista kehittyisi puolustusliitto, mikä edellyttäisi asianomaisia rakenteita kuten puolustussuunnittelua, suunnittelu- ja komentorakenteita sekä muita yhteisen puolustuksen edellyttämiä voimavaroja. Lisäksi enemmistö unionin jäsenmaista on myös jäseninä Natossa, jonka kautta ne ensisijaisesti harjoittavat puolustusyhteistyötään, katsaus toteaa.
Suomi on toiminut sotilasliitto Naton kumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994.
Katsauksessa korostetaan, että vaikka Suomi ei ole Naton jäsen, liittokunta on vaikuttanut ja edelleen vaikuttaa monin tavoin Suomen turvallisuuteen, ja Naton päätökset ja toiminta vaikuttavat Suomen turvallisuusympäristöön merkittävästi.
–Sotilaallisilla voimavaroilla arvioituna Nato säilyy näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa Euroopan keskeisimpänä toimijana. Natolla on myös tärkeä merkitys kumppanimaille sekä kansainvälisille yhteistyötahoille, kuten YK:lle, EU:lle ja Etyjille. Nato tarkastelee myös laajan turvallisuuden kysymyksiä entistä enemmän, mutta Suomen näkökulmasta Naton rooli ei niissä muodostu yhtä keskeiseksi kuin EU:n lukuun ottamatta kyber- puolustusta, jossa kumppaneillekin ollaan avaamassa uusia mahdollisuuksia, katsauksessa todetaan.
Sen mukaan kumppanuusyhteistyö ei johda jäsenyyteen, vaan jäsenyys edellyttää hakemusta ja liittokunnan jäsenten yksimielistä hyväksyntää.
–Kumppanuusyhteistyön kautta saavutettu yhteensopivuus varmistaa kuitenkin osaltaan sitä, että mahdolliselle sotilaalliselle liittoutumiselle ei muodostu käytännön esteitä. Se puolestaan lisää Suomen valinnanvaraa ja mahdollisuuksia vaikuttaa turvalli- suuspoliittiseen asemaansa, katsauksessa kerrotaan.
us
Vastaukset 4
Vanhimmat
Nato vahvistaa turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa.
Onhan se hienoa? kun suomikin pääsee sotaan.
Kerrohan tiltu, mihin soitaan olet menossa? Millä perusteilla Suomi joutuisi siihen mukaan?
Mihin sotaan tosiaan itä trolli on menossa?? Nato jäsenyyden koittaessa ei itä tänne pääse.