Tästä aiheesta ajattelin hieman avata tänne.
Kuten tunnettua niin "maailmankaikkeuden hienovirittyneisyyttä" tähdille ja sitä myöten elämälle suotuisaksi pitävät monet jumalatodistuksena eli argumenttina sen puolesta, että on olemassa Luoja, joka kaikkivoipana älynä on asettanut kosmoksen avainluvut pikkutarkasti kohdallensa tai muuten ei olisi tähtiä eikä elämää.
On kuitenkin olemassa tutkimuksia - tai ainakin jo yksi tutkimus - siitä, että mitään erityisen tarkkaa "hienoviritystä" ei edes tarvita, vaan toisenlaisissakin universumeissa tuikkivat tähdet ja sitä kautta on mahdollisuus elämän synnylle. Ja elämää voisi olla vaikka mustien aukkojen ympärillä!
"Amerikkalainen kosmologi Fred C. Adams on mallintanut maailmankaikkeuksien kehitystä antamalla erilaisia arvoja luonnonvakioille ja ajanut sitten tietokonesimulaatioissa universumien kehityksen annettujen parametrien puitteissa. Tulokset tutkimuksesta ovat hämmästyttäviä: jopa neljänneksessä erilaisilla luonnonvakioiden arvoilla mallinnetuissa maailmankaikkeuksissa tähtien syntyminen on mahdollista. Metafyysisten seuraamusten osalta Adamsin tutkimukset ovat sanko kylmää vettä evidentialististen (J)jumalaan uskovien ”älykäs suunnittelu / luoja” -oletukselle (vaikka toki paljon kysymyksiä on vielä auki ja Adamsin tutkimustulokset herättävät joukon uusia kysymyksiä)."
Lukekaapa jos aihe kiinnostaa tuo suomenkielinen artikkeli, joka perustuu URSA:n Tähdet ja avaruus-lehden tietoihin ja tuon nettiartikkelin lopussa on lisää viittauksia kyseiseen tutkija Fred C. Adamsin tutkimuksiin.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/maailmankaikkeuden-hienoviritys/
Kuten tunnettua niin "maailmankaikkeuden hienovirittyneisyyttä" tähdille ja sitä myöten elämälle suotuisaksi pitävät monet jumalatodistuksena eli argumenttina sen puolesta, että on olemassa Luoja, joka kaikkivoipana älynä on asettanut kosmoksen avainluvut pikkutarkasti kohdallensa tai muuten ei olisi tähtiä eikä elämää.
On kuitenkin olemassa tutkimuksia - tai ainakin jo yksi tutkimus - siitä, että mitään erityisen tarkkaa "hienoviritystä" ei edes tarvita, vaan toisenlaisissakin universumeissa tuikkivat tähdet ja sitä kautta on mahdollisuus elämän synnylle. Ja elämää voisi olla vaikka mustien aukkojen ympärillä!
"Amerikkalainen kosmologi Fred C. Adams on mallintanut maailmankaikkeuksien kehitystä antamalla erilaisia arvoja luonnonvakioille ja ajanut sitten tietokonesimulaatioissa universumien kehityksen annettujen parametrien puitteissa. Tulokset tutkimuksesta ovat hämmästyttäviä: jopa neljänneksessä erilaisilla luonnonvakioiden arvoilla mallinnetuissa maailmankaikkeuksissa tähtien syntyminen on mahdollista. Metafyysisten seuraamusten osalta Adamsin tutkimukset ovat sanko kylmää vettä evidentialististen (J)jumalaan uskovien ”älykäs suunnittelu / luoja” -oletukselle (vaikka toki paljon kysymyksiä on vielä auki ja Adamsin tutkimustulokset herättävät joukon uusia kysymyksiä)."
Lukekaapa jos aihe kiinnostaa tuo suomenkielinen artikkeli, joka perustuu URSA:n Tähdet ja avaruus-lehden tietoihin ja tuon nettiartikkelin lopussa on lisää viittauksia kyseiseen tutkija Fred C. Adamsin tutkimuksiin.
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/maailmankaikkeuden-hienoviritys/
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minua kiinnostaa asiana tämä kosmoksen luonnonvakioiden "hienoviritys"- dilemma ja siihen liittyvät metafyysis-filosofiset ja teologiset erilaiset tulkinnat ja mahdollisuudet.
Näyttää viittaamani Adamsin tutkimuksen johdosta, että "aukkojen jumala"- oletus on heikossa hapessa entistäkin enemmän.
Itse olen siltikin teisti eli personoituun jumaluuteen uskova ja totean alkuräjähdysteorian isänä olevan belgialaisen papin Georges Lemaîtren tavoin, että " uskonnon tehtävä on Lemaîtren mukaan puhua pelastuksesta ja ikuisesta elämästä eikä luonnosta.
Lemaîtren mukaan teoria alkuatomista menee kaikenlaisten uskonnollisten ja metafyysisten spekulaatioiden ulkopuolelle ja se sallii – kuten Lemaître kirjoitti –
”materialistille vapauden kieltää minkä tahansa tuonpuoleisen olion….uskovaiselta se poistaa mahdollisuuden tehdä tuttavuutta Jumalan kanssa….se on sopusoinnussa Jesajan piilotetun Jumalan kanssa, joka on piilotettu jopa maailmankaikkeuden alussa” – Enqvist, emt. s. 49.
Lemaîtrelle alkusingulariteetti oli ”Jumalan huntu”, jonka voi tunnustaa tai olla tunnustamatta."
Lähde:
http://www.argumentti.fi/argumentti/2011/10/alkurajahdysteoria-maailmankaikkeuden-synty/
Tarkastelet tuossa kohta 7 vuotta täyttävää tutkimusta, jonka päähavainnot ovat pyörineet palstalla ainakin saman ajan. Ne voi kiteyttää kahdeksi päälinjaksi
a Hienosäätö on näennäinen, ja universumin ominaisuuksien väliset, osin tuntemattomat yhtydet mahdollistavat vain yhdenlaisen maailmankaikkeuden, jollaisessa siis elämme.
b Rinnakkaisia maailmankaikkeuksia on suuri, mahdollisesti ääretön - ominaisuuksiltaan satunnaisesti vaihteleva - määrä, ja omamme näyttää elämälle hienosäädetyltä, koska täällä on asian havaitsemiseen pystyvää elämää
Jumalaton aukko säilyyn silti; a-tapauksessa kysymyksenä, miten ainoan maailmankaikkeuden ominaisuudet määräytyivät, ja b-tapauksessa ongelmana, mistä tuli mekanismi, joka synnyttää maailmakaikkeuksien ominaisuuksien vaihtelun. Jumalan olemassaolon objektiiviseksi todisteeksi aukko ei silti kelpaa, koska sen ratkaisulta ei voi millään perusteella edellyttää tietoisuutta, tahtoa, kiinnostusta ihmisiin tai kirjeiden kirjoittamista heille.
Monet palstan ketjut näyttävät rappeutuneen sinnikkääksi eipäs-juupas -jankutukseksi muutamasta pääteemasta:
- Jumalan olemattomuuden tai olemassaolon tieteellinen todistettavuus
- evoluution ja luomisen yhteensopivuus tai -sopimattomuus
- tieteen todellisuus tai valheellisuus
Niin kauan kuin kummallakin osapuolella on halu jatkaa jankutusta eli saman väitteen yhä uudelleen todistamista ilman uusia (tai edes entisiä) perusteluja, aito ongelmien analyysi ja pohdiskelu jatkuvasti kutistuu. Sellaista voisi mielestäni olla vaikkapa yhteinen toteamus, että Jumalaa ei voi luonnontieteellä todista eikä kumota, tieteen tulokset maailman ja elämän kehityksestä eivät riitele Raamatun (lähes olemattoman) tiedon kanssa näistä asioista eikä usko Luojaan ja luomiseen sellaisenaan ole ristiriidassa tieteen kanssa.
Osa palstalaisista ei vamaankaan tähän ajatusmalliin halua mukaan. Silti keskustelu nähdäkseni paranisi, jos siihen haluavat jättäisivät heidät enemmänkin jankkaamaan keskenään ja keskittyisivät rakentavampiin pohdintoihin.
Nimimerkki tieteenharrastaja kirjoitti:"Sellaista voisi mielestäni olla vaikkapa yhteinen toteamus, että Jumalaa ei voi luonnontieteellä todista eikä kumota, tieteen tulokset maailman ja elämän kehityksestä eivät riitele Raamatun (lähes olemattoman) tiedon kanssa näistä asioista eikä usko Luojaan ja luomiseen sellaisenaan ole ristiriidassa tieteen kanssa."
Tuollainen yhteinen toteamus olisi todellakin hyvä ja aiheellinen.
Agnostistinen usko (luen itseni agnostistiseksi teistiksi epistemologiselta eli tieto-opilliselta kannalta katsottuna), jossa ei tehdä luontoa eikä avaruutta koskevia, uskottavaksi vaadittuja, tosiasiaväitteitä on minun mielestäni "harmiton", eikä ole ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.
Ja eikö jo kuuluisa filosofi Immanuel Kant sanonut, että uskonnon alaan kuuluvat (vain) arvoarvostelmat, eivätkä olemisarvostelut?
Enqvist kirjoitti jossain uskovansa, että hienoviritykset johtuvat puutteellisista tiedoistamme.
Se voi olla hyvinkin mahdollista.
Olen lukenut Enqvistin teoksen Kosmoksen hahmo ja siinä hän toteaa muistaakseni, että eräskin "hienoviritykseltä" näyttävä luonnonvakio tuli ratkaistua tutkimuksien myötä, eli se asettuu automaattisesti "sopivaksi" ilman mitään erityisiä säätämisiä. Jotensakin noin se taisi olla, minulla ei ole nyt käden ulottuvilla Kosmoksen hahmoa ja tämän kirjoitin muistinvaraisesti.
Yksi asia joka pitäisi muistaa hienösäätöargumentin kanssa on se että suurin osa tälläkin palstalla sitä käyttäneistä kretuista unohtaa sen tarvitessaan ad-hoc argumentteja kiistämään maailmankaikkeuden mitattu ikä.