"Surkastumisesta huolimatta yritysten tulokset paranivat ja osakkeenomistajille jaetaan entistä suurempia voittoja", kirjoittaa Hesarin talous ja toimittaja Jyrki Iivonen 15.2. lehdessä.
Suomessa on oltu huolestuneita KILPAILUKYVYSTÄ. Niinpä kilpailukykyä on parannettu muu muassa yhteisöveron vähennyksellä (24 %:sta 20 %:een), vaikka todellisuudessa pörssiyritykset verosuunnittelevat yhteisöveron noin 7-8 %:iin, kun maksavat veron siinä maassa missä verotus on pienintä ja jossa on toimintaa. Ja kas, toimintaahan on juuri niissä maissa missä verotus on pienintä.
Työnantajien kela-maksut poistettiin, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.
Varallisuusvero on jo poistettu ja nyt suunnitellaan perintöveron ja sukupolvenvaihdosten helpotuksia. Erilaiset yritystuet ja verotuet lienevätkin kivunneet jo 3-5 miljardiin euroon.
Mutta eihän se riitä kun suomalainen KILPAILUKYKY on vaatinut verotuksen vähentämistä osinkokarnevaalien viettäjiltä.
Miksi KILPAILUKYKY ei vaadi osinkojen kohtuullistamista? Miksi kilpailukyky ei vaadi yritysjohtajien palkkojen, lyhyen ja pitkän tähtäimen palkkioiden, johtajien ylisuurten eläkkeiden tai KOKOUSPALKKIOIDEN kohtuullistamista?
20 merkittävästä yrityksestä 14 yhtiön liikevaihto pieneni ja vain kuuden liikevaihto kasvoi.
Fortumin (valtion ohjauksessa?) liikevaihto putosi viime vuonna -10,5 % mutta kokouspalkkioita esitettiin korotettavaksi tuntuvasti.
HS:n artikkelissa todetaan "Aiemmin yritysjohtajien hokema oli: kasva tai kuole. Nyt johtajia kiinnostaa PÖRSSIARVO. Jos liikevaihto ei kasva ja tulos halutaan pitää hyvänä, johdon pitää puuttua tuotannon kustannuksiin. Niin on tehty. Yhteistoimintaneuvottelut ja irtisanomset ovat lähes jokapäiväisiä uutisia". Viime laman oppi on ollut toimittajan mukaan se, että tase on pidettävä kunnossa. Velkaa ei saa ottaa liikaa. TASE pysyy vahvana, kun lyö laimin INVESTOINNIT. Tutkimusta ja tuotekehitystä voi vähentää, jos KASVU ei ole tavoite, toteaa toimittaja Iivonen. OP:n Hannu Jaatisen mukaan INVESTOINTINÄKYMÄT ovat uhkaavan alhaiset. Hänen mukaansa Suomi syö tulevaa kasvuaan.
Ja miksi Suomi syö tulevaa kasvuaan ja jatkaa lamaa...
"Yritysten varat ovat kertyneet toimintaa supistamalla ja säästämällä. Pörssiyhtiöiden viime vuoden tulokset paranivat 8 %, mutta osinkojen määrä kohoaa peräti 80 % nettotuloksesta. Sellaista ei aiemmin tapahtunut Helsingin pörssissä", toteaa varainhoitoyhtiö eQ:n Angervuo Hesarissa. Angervuon mukaan ilmiö kertoo siitä, että yhtiöillä ei ole INVESTOINTI-SUUNNITELMIA. Kun osinkopolitiikka tyydyttää omistajia, he eivät kajoa johtajien kannustinjärjetelmiin. "Miksi johtaja sen jälkeen ottaisi riskiä ja ryhtyisi investoimaan?"
Kun globaali lama päättyy, Suomi on heikoilla. Osaava henkilöstö on lomautettu tai irtisanottu. Koulutuksesta ei ole huolehdittu. Laman aikana henkilöstöä voitaisiin kouluttaa, jotta laman jälkeen oltaisiin nopeasti kilpailukykyisiä. Investointeja ei ole tehty, joten surkastuneiden yritysten ylösnostamisessa onkin tekemistä - ja valtioa huudetaan apuun.
Yritysten liikevaihtojen alamäki huolestuttaa salkunhoitajaa. "Jos kehitys jatkuu tällaisena pitkään, yritykset kuolevat".
Niinpä. Yrityskuolemista syytetään globaalia lamaa ja heikkoa kilpailukykyä mutta ei nähdä omaa osuutta heikkoon tulokseen ja yrityksen kuihtumiseen. AHNEUTTA ja lyhytnäköistä voittojen kotiuttamista ja osaamatonta investointia... Nyt kun ennätyssuuret osingot on taas kerran jaettu ja toimintaa supistettu, jotta osinkoja voidaan maksaa - haetaan apua veronmaksajilta eli valtion budjetista. Laman aikana reaalitulot ovat vähentyneet suurtyöttömyyden ja työehtosopimusten 0-ratkaisujen seurauksena, joten kotimainen kysyntä eli kulutus on vähäistä. Ulkomaanlainaa on otettu 95 miljardia, jotta Suomen heikkotasoinen sosiaaliturva on saatu pidettyä siedettävänä. Leipäjonot ovat kasvaneet suuresta ulkomaanvelasta huolimatta kun HUOLTOSUHTEESTA ja OSTOVOIMASTA ei ole pidetty huolta.
Seuraavassa hallitusohjelmassa on pidettävä huolta suomalaisten OSTOVOIMASTA. Sosiaaliturvan tasoa on nostettava ja verot kerättävä veronmaksukyvyn mukaan. Yritystuet ja yritysten verotuet on järkeistettävä. Ei ole mitään syytä tukea kuolevia yrityksiä, joilla ei ole omaa kasvuohjelmaa, jotka eivät panosta henkilökuntaan, uusiin investointeihin ja joilla ei ole veronmaksukykyä mutta sen sijaan on OSINGONMAKSUKYKYÄ. Tukea pitää kasvuyrityksiä, uusia innovaatioita ja koulutusta, sekä yritysten omaa että yhteiskunnan. Uuden hallituksen pitäisi miettiä, voiko nykymeno jatkua ja tuetaanko edelleen niitä yrityksiä, jotka jakavat 80 prosentin osingot nettotuloksesta (liikevaihdon pudotessa jopa miinusmerkkiseksi) ja satsaavat johdon palkkioihin henkilöstöresurssien sijaan. Johtoa siis kannustetaan maksamaan surkastumisesta huolimatta isot osingot - vaikka yrityksen liikevaihto on miinusmerkkinen ja investointeja ei ole.
Suomessa on oltu huolestuneita KILPAILUKYVYSTÄ. Niinpä kilpailukykyä on parannettu muu muassa yhteisöveron vähennyksellä (24 %:sta 20 %:een), vaikka todellisuudessa pörssiyritykset verosuunnittelevat yhteisöveron noin 7-8 %:iin, kun maksavat veron siinä maassa missä verotus on pienintä ja jossa on toimintaa. Ja kas, toimintaahan on juuri niissä maissa missä verotus on pienintä.
Työnantajien kela-maksut poistettiin, mikä teki miljardin euron loven sosiaaliturvaan.
Varallisuusvero on jo poistettu ja nyt suunnitellaan perintöveron ja sukupolvenvaihdosten helpotuksia. Erilaiset yritystuet ja verotuet lienevätkin kivunneet jo 3-5 miljardiin euroon.
Mutta eihän se riitä kun suomalainen KILPAILUKYKY on vaatinut verotuksen vähentämistä osinkokarnevaalien viettäjiltä.
Miksi KILPAILUKYKY ei vaadi osinkojen kohtuullistamista? Miksi kilpailukyky ei vaadi yritysjohtajien palkkojen, lyhyen ja pitkän tähtäimen palkkioiden, johtajien ylisuurten eläkkeiden tai KOKOUSPALKKIOIDEN kohtuullistamista?
20 merkittävästä yrityksestä 14 yhtiön liikevaihto pieneni ja vain kuuden liikevaihto kasvoi.
Fortumin (valtion ohjauksessa?) liikevaihto putosi viime vuonna -10,5 % mutta kokouspalkkioita esitettiin korotettavaksi tuntuvasti.
HS:n artikkelissa todetaan "Aiemmin yritysjohtajien hokema oli: kasva tai kuole. Nyt johtajia kiinnostaa PÖRSSIARVO. Jos liikevaihto ei kasva ja tulos halutaan pitää hyvänä, johdon pitää puuttua tuotannon kustannuksiin. Niin on tehty. Yhteistoimintaneuvottelut ja irtisanomset ovat lähes jokapäiväisiä uutisia". Viime laman oppi on ollut toimittajan mukaan se, että tase on pidettävä kunnossa. Velkaa ei saa ottaa liikaa. TASE pysyy vahvana, kun lyö laimin INVESTOINNIT. Tutkimusta ja tuotekehitystä voi vähentää, jos KASVU ei ole tavoite, toteaa toimittaja Iivonen. OP:n Hannu Jaatisen mukaan INVESTOINTINÄKYMÄT ovat uhkaavan alhaiset. Hänen mukaansa Suomi syö tulevaa kasvuaan.
Ja miksi Suomi syö tulevaa kasvuaan ja jatkaa lamaa...
"Yritysten varat ovat kertyneet toimintaa supistamalla ja säästämällä. Pörssiyhtiöiden viime vuoden tulokset paranivat 8 %, mutta osinkojen määrä kohoaa peräti 80 % nettotuloksesta. Sellaista ei aiemmin tapahtunut Helsingin pörssissä", toteaa varainhoitoyhtiö eQ:n Angervuo Hesarissa. Angervuon mukaan ilmiö kertoo siitä, että yhtiöillä ei ole INVESTOINTI-SUUNNITELMIA. Kun osinkopolitiikka tyydyttää omistajia, he eivät kajoa johtajien kannustinjärjetelmiin. "Miksi johtaja sen jälkeen ottaisi riskiä ja ryhtyisi investoimaan?"
Kun globaali lama päättyy, Suomi on heikoilla. Osaava henkilöstö on lomautettu tai irtisanottu. Koulutuksesta ei ole huolehdittu. Laman aikana henkilöstöä voitaisiin kouluttaa, jotta laman jälkeen oltaisiin nopeasti kilpailukykyisiä. Investointeja ei ole tehty, joten surkastuneiden yritysten ylösnostamisessa onkin tekemistä - ja valtioa huudetaan apuun.
Yritysten liikevaihtojen alamäki huolestuttaa salkunhoitajaa. "Jos kehitys jatkuu tällaisena pitkään, yritykset kuolevat".
Niinpä. Yrityskuolemista syytetään globaalia lamaa ja heikkoa kilpailukykyä mutta ei nähdä omaa osuutta heikkoon tulokseen ja yrityksen kuihtumiseen. AHNEUTTA ja lyhytnäköistä voittojen kotiuttamista ja osaamatonta investointia... Nyt kun ennätyssuuret osingot on taas kerran jaettu ja toimintaa supistettu, jotta osinkoja voidaan maksaa - haetaan apua veronmaksajilta eli valtion budjetista. Laman aikana reaalitulot ovat vähentyneet suurtyöttömyyden ja työehtosopimusten 0-ratkaisujen seurauksena, joten kotimainen kysyntä eli kulutus on vähäistä. Ulkomaanlainaa on otettu 95 miljardia, jotta Suomen heikkotasoinen sosiaaliturva on saatu pidettyä siedettävänä. Leipäjonot ovat kasvaneet suuresta ulkomaanvelasta huolimatta kun HUOLTOSUHTEESTA ja OSTOVOIMASTA ei ole pidetty huolta.
Seuraavassa hallitusohjelmassa on pidettävä huolta suomalaisten OSTOVOIMASTA. Sosiaaliturvan tasoa on nostettava ja verot kerättävä veronmaksukyvyn mukaan. Yritystuet ja yritysten verotuet on järkeistettävä. Ei ole mitään syytä tukea kuolevia yrityksiä, joilla ei ole omaa kasvuohjelmaa, jotka eivät panosta henkilökuntaan, uusiin investointeihin ja joilla ei ole veronmaksukykyä mutta sen sijaan on OSINGONMAKSUKYKYÄ. Tukea pitää kasvuyrityksiä, uusia innovaatioita ja koulutusta, sekä yritysten omaa että yhteiskunnan. Uuden hallituksen pitäisi miettiä, voiko nykymeno jatkua ja tuetaanko edelleen niitä yrityksiä, jotka jakavat 80 prosentin osingot nettotuloksesta (liikevaihdon pudotessa jopa miinusmerkkiseksi) ja satsaavat johdon palkkioihin henkilöstöresurssien sijaan. Johtoa siis kannustetaan maksamaan surkastumisesta huolimatta isot osingot - vaikka yrityksen liikevaihto on miinusmerkkinen ja investointeja ei ole.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kyllä suomalaisia viedään kuin pässiä narussa. Tämän hallituksen politikoista ei löydy henkilöä joka huolehtisi esim.pieneläkeläisistä.
Kun kaupassa katselin edellä ja takana tulevia todennäköisesi pieneläkeläisten ostoksia, niin leimaa antavaa oli perin vaatimattomat ja määrältään pienet ruokaostokset. Kyllä näissä perheissä on nälkä .
Jäin seuraamaan hieman toimintaa ja kyllä sitten tuli tummahipiäinen nainen perheensä kanssa kassalle, kyllä oli ostoskärryt ääriään myöten täynnä, mistä lieneen rahaa saaneet moisiin ostoksiin? kyllä on mennyt politiikka täysin perseelleen nykyiseltä "vaippa" hallitukselta, tulee mieleen yleisradio vero jonka taisi keksiä SDP: n mimmi joka on sekoillut myös ammattinimikkeillään. Seurausta tästäkin verosta oli, että kellään ei tässä laitoksessa ole mitään tolkkua. Melkein joka helvetin maassa on toimittajan planttuja selostamassa maailmantilannetta toisiaa apinoiden, kyllä pienemmälläkin uutisvirralla asiat selvenisi.
Kotimaassa alkaa olla joidenkin kohdalla olla tosi hätä kyseessä muuta ei hallituskaan tee kun lähettelee rahaa ympäri maailmaa melkoisen estotta.
Koko "eliitti" tuntuu olevan ahnaita sikoja täyteen (" anteeksi sioilta").
Kokoomuksen ohjelmaan kuuluu luoda maahan ensin lama. Sen jälkeen alkaa ns. hyvinvointivaltion purkaminen monin eri tavoin. Laman varjolla voidaan leikata mitä vain.
Kyllä tuo tulee EU:sta tuo ohje, se on kerrottu siellä jo 90-luvulla.
Tuloerojen kasvattaminen on ollut ykkösteema. Siinä kokoomuksen ainoa tavoite oli tällä hallituskaudella.Kenen kukkarolle mennään aina?.
Hyvä aloitus. SUURKIITOS!
Köyhiä, kokoomus ja demarit!
Voisiko aloittaja laittaa kirjoituksensa myös maailman menoa -osioon. Siellä se saa lisää näkyvyttä. Todella hyvä aloitus!
Ongelma on tietysti massapostitus, se kun on säännöissä kiellettyä ja massapostitukset usein poistetaan, varsinkin jos kirjoitukset ovat asiallisia, joku poliittisesti eri mieltä oleva niistä valittaa..
Aina kun Suomessa vaaditaan kilpailukykyyn perustuen suuryrityksille veroetuja tai palkkojen ja työehtojen heikennyksiä, pitää täsmentää EI KILPAILUKYVYN VUOKSI vaan OSINGONMAKSU-KYVYN VUOKSI.
Häkänen mäkättää, että työntekijäjärjestöillä ei ole rohkeutta neuvotella. On siinä meillä jätkä, osinnomaksukyky tuntuu olevan tärkein kriteeri hänen vaatiessa palkkojen alennuksia, ei osaa edes hävetä. voisi itse näyttää esimerkkiä ja antaa 3/4: s osaa omasta palkastaan pois ja vielä olisi varmaankin pieneläkeläisen tulot hyvinkin?