Monet helluntalaiset uskovat että joukkokielillä puhuminen on Jumalasta ja "henkikasteen" suurin todistus tästä kaikkien tavoitellusta armolahjasta.
Miten helluntalispapit ja vanhemmisto suhtautuvat joukkokielillä puhumiseen?
1. Tess. 5:19
Henkeä älkää sammuttako,
Miten helluntalispapit ja vanhemmisto suhtautuvat joukkokielillä puhumiseen?
1. Tess. 5:19
Henkeä älkää sammuttako,
Vastaukset 8
Vanhimmat
Helluntailaiset yrittävät matkia Ap.T. 2. luvussa kuvattua helluntaina tapahtunutta kielillä puhumista. Apostolit kuitenkin puhuivat eri kieliä, joita ympärille kertyneet ihmiset ymmärsivät. Helluntailaisten joukkokielilläpuhuminen on kaoottista puhetulvaa. Paavali opetti 1.Kor.14., ettei kaikkien tule yhtä aikaa puhua kielillä vaan kahden tai kolmen, yhden kerrallaan, ja ellei ollut selittäjää, ei näidenkään pidä puhua! Helluntain kieli-ihmettä ei tule yrittää matkia. Se oli ainutlaatuinen tapahtuma, ei mikään normi, jota pitäisi joka paikassa kaikkina aikoina jäljitellä, että oltaisiin hengellisiä.
Mitä on joukkokielillä puhuminen?
Apostolien teoissa Pietari piti yhden ainoan puheen omalla kielellään ja eri kieliryhmät kuulijakunnassa olivat kuulevinaan hänen puhuvan omalla kielellään:
2:7 Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: "Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia?
2:8 Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet?
Aivan eri asia kuin lahkojen polotus.
Ja kooteen molotus, muista sekin !
Iso on ero, kun vertaa Jerusalemin "pentecostia" vaikkapa Korinton seurakunnan puuhiin muutamaa vuotta myöhemmin.
Jerusalemissa 80 Jeesukseen uskovaa julisti pääsiäisjuhlille tulleelle juhlaväelle evankeliumia heidän omilla kielillään, mitä nyt Henki kullekin puhuttavaksi antoi.
Lisäksi Pietari piti oman puheensa, arameaksi, mikä paljasti hänen olevan oppimaton.
Kuulijat sensijaan olivat sivistyneitä, "Jumalaa pelkääväisiä", tooransa lukeneita Lain noudattajia, ja siksi saattoivat ymmärtää sanoman sisällön.
Jerusalemissa kielilläpuhumisella oli välinearvo. Se mahdollisti evankeliumin massapostauksen reaaliajassa. Hyvän sanoman kuulleet veivät sen mukanaan palatessaan kotimaihinsa.
Tilanne Korintissa muutamaa vuotta myöhemmin: Saulus Paavali julistaa ilosanomaa ylösnousseesta Vapahtajasta Korintin kulttuuripakanoille, joilla on jo kaikenlaisia uskomuksia omasta takaa vaikka muille jakaa: mysteeripapit murmuttavat ja joku puhuu "enkelien" kielellä, joka on varma merkki pyhästä ihmisestä.
Sitten kun tämä väki saadaan ovista sisään, he tuovat tapansa tullessaan. Juopotellaan, syöpötellään, pidetään hovia, profetoidaan, puhutaan enkelien kielillä niin, että katto raikaa. Ollaan ekstaasissa, ja kun väki illalla lähtee yön selkään, niin...
Aamun valjetessa Paavali tarttuu kynään ja alkaa kirjoittaa: " Rakkaat veljet ja sisaret..."
Kysyt väärältä palstalta helluntaipastorien ja vanhimmistojen mielipidettä.
Tuskin kukaan viittii näitä palstoja seurata ja vastailla. Eli vastaukset näissä on vain puutaheinää ja sanahelinää, sekä ajanhukkaa.
Hyvin myöteisesti Helluntailaiset suhtautuu tuohon kun ei löydy heidän keskuuteen rohkea paimen joka huutais korkealla äänellä HILJAA Tuo ei ole Raamatunmukaista..
Joukkomolotus todellakin kuuluu moneen pakanauskontoon. Kristinuskossa ei ole koskaan ollut rukouskieliä, vaan kaikki ovat rukoilleet Jumalaa omalla kielellään, hengessä ja ymmärryksessä. Raamattu ei tunne sanaa "henkikaste", sen ovat keksineet pyhitysliikkeen jäsenet, joista helluntailaisuus on saanut alkunsa v. 1906 Amerikassa.
Raamatussa Pyhä Henki ei kasta ketään! Vain Jeesus voi kastaa ihmisen Pyhässä Hengessä seurakuntansa jäseneksi (1.Kor. 12:13) Pyhässä Hengessä/Pyhällä Hengellä kastaminen merkitsee siis uudestisyntymistä eli uskoon tuloa. Siihen ei kuulu mitään ulkonaisia merkkejä, ei kieliä, ei ääniä - se ei näy päälle - se on ihmisen ja Jumalan Hengen välinen tapahtuma.
Pakanauskonnoissa ihmiset molottavat siansaksaa. He uskovat näin puhuvansa jumalten henkien kanssa. He uskovat monijumaluuteen, ja kaikilla jumalten hengillä on oma kielensä. Jumalten hengen antavat näissä rituaaleissa ihmisille tietoa tulevaisuudesta, parantavat sairauksia, auttavat lemmenpulmissa, hedelmällisyydessä yms. Helluntailaisuus on ilmeisen onnistuneesti sekoittanut yhteen kristinuskon ja pakanauskonnot. Se voi uudestisyntymättömistä ihmisistä olla jännittävää ja mielenkiintoista, mutta aidot uskovat ahdistuvat näistä valheista jossakin vaiheessa. Toisaalta ei-kristityt helluntailaisetkin kyllästyvät pian tähän mystiikkaan, koska ennen pitkää huomaavat, että ihmeet eivät olekaan todellisia: sairaat eivät parane, kuolleet eivät herää, ennustukset ovat vääriä, kielet ovat lapsellista jokellusta jne.