Äärettömän iso avaruus kaikkine upeine ominaisuuksineen ja lukemattomine galaksineen saa ihmisen tuntemaan itsensä olemattoman pieneksi.
Onko asia todellisuudessa näin?
Fyysisesti se on kai kiistaton tosiasia.
Entä kun asiaa ajattelee ihmisen tietoisuuden, mielikuvituksen ja luultavasti lähes rajattoman suunittelun ja luomisen näkökulmasta.
Ihmisen mielikuvituksesta voidaan kai todeta saman kuin avaruudesta, se on todennäköisesti "rajaton"
Jos ihmisillä olisi suotuisat olosuhteet vaikka miljardeiksi vuosiksi eteenpäin, niin olisiko ihmisten tiedon lisääntymiselle ja kehittymiselle ja sen aikaansaannoksille rajoja?
Onko ihminen sittenkään niin "olematon" tässä universumissa?
Raamattu sanoo että ihminen on Jumalankuva. Kaikki on lähtöisin Jumalasta.
Eenokin mukaan kaikki näkyvä ja näkymätön, kaikki mitä on luotu on lähtöisin Jumalan ajatuksesta, Jumala hedelmöitti ajatuksensa perustusten asettamisesta ja kaiken luomisesta.
Jumala oli ja on rajaton Henki. Hän oli kaikki mitä oli. "Minä Olen"
Kun Hän loi ihmisen Hän antoi ihmiselle "ominaisuuksia" Itsestään, teki ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi tälle Itsestään elämän hengen.
"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
"Jaak. 4:5
Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?"
"Joh. 6:63
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä."
"Joh. 11:25
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut."
"Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'?"
Minä uskon että se on niinkuin Raamattu sanoo. Me olemme Jumalan kuva, ja meille on suotu häivähdys Jumalan rajattomuudesta.
Tai sitten ihminen on keksinyt jumalan ja naturalismi on totta.
Omasta mielestäni se on järjetön jopa hullu ajatus.
Onko asia todellisuudessa näin?
Fyysisesti se on kai kiistaton tosiasia.
Entä kun asiaa ajattelee ihmisen tietoisuuden, mielikuvituksen ja luultavasti lähes rajattoman suunittelun ja luomisen näkökulmasta.
Ihmisen mielikuvituksesta voidaan kai todeta saman kuin avaruudesta, se on todennäköisesti "rajaton"
Jos ihmisillä olisi suotuisat olosuhteet vaikka miljardeiksi vuosiksi eteenpäin, niin olisiko ihmisten tiedon lisääntymiselle ja kehittymiselle ja sen aikaansaannoksille rajoja?
Onko ihminen sittenkään niin "olematon" tässä universumissa?
Raamattu sanoo että ihminen on Jumalankuva. Kaikki on lähtöisin Jumalasta.
Eenokin mukaan kaikki näkyvä ja näkymätön, kaikki mitä on luotu on lähtöisin Jumalan ajatuksesta, Jumala hedelmöitti ajatuksensa perustusten asettamisesta ja kaiken luomisesta.
Jumala oli ja on rajaton Henki. Hän oli kaikki mitä oli. "Minä Olen"
Kun Hän loi ihmisen Hän antoi ihmiselle "ominaisuuksia" Itsestään, teki ihmisen omaksi kuvakseen ja antoi tälle Itsestään elämän hengen.
"Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieramiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu."
"Jaak. 4:5
Vai luuletteko, että Raamattu turhaan sanoo: "Kateuteen asti hän halajaa henkeä, jonka hän on pannut meihin asumaan"?"
"Joh. 6:63
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä."
"Joh. 11:25
Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut."
"Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'?"
Minä uskon että se on niinkuin Raamattu sanoo. Me olemme Jumalan kuva, ja meille on suotu häivähdys Jumalan rajattomuudesta.
Tai sitten ihminen on keksinyt jumalan ja naturalismi on totta.
Omasta mielestäni se on järjetön jopa hullu ajatus.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Vaikeaa on joskus pukea ajatuksia sanoiksi: Ihminen on suuri pienuudessaan ja kuitenkin pieni suuruudessaan.
Jumala on suuri suuruudessaan. Kaiken luomakunnan ja elämän Isä.
Hän on tiedemiesten etsimä "kaiken teoria"
Kun tutkin itseäni, tietoisuuttani, mielikuvitustani, omaatuntoani ja sisintäni syvästi, ja sen jälkeen mietin onko minun alkuperäni Jumalasta, vai jostain sattumalta syntyneestä tiedottomasta ja tahdottomasta kemiallisesta reaktiosta, on kantani selvä. Olen varma siitä ettei minun sisäinen minäni ole minkään "bakteerin" jälkeläinen.
"19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet"
Tuossa meillä on sama usko:
"Olen varma siitä ettei minun sisäinen minäni ole minkään "bakteerin" jälkeläinen."
Ihmisen "sisäinen minä" eli korkea tietoisuus on ainutlaatuinen kaikkien eliöiden joukossa. Sen pohjana on muutamilla eliöillä oleva perustietoisuus; tämä taas nojautuu kaikilla - myös bakteereilla - olevaan sutomaattitietoisuuteen, joka vähimmillään ei ole termostaattikytkintä kummempi. Korkea tietoisuus ei siis ole peritty, vaan jokainen ihminen oppii sen erikseen. Vain kyky ja taipumus siihen on peritty, eikä bakteereilta asti.
Fyysisen ruumiisi useat piirteet perityvät silti jo bakteereilta asti.
xxxx Fyysisen ruumiisi useat piirteet perityvät silti jo bakteereilta asti xxxxx
Ihmisen ja bakteerin ruumiilla on hyvin vähän yhteisiä piirteitä, eikä ihmisen ruumiin piirteet periydy bakteereilta. Mutta tietysti siinä olet oikeassa, että ne periytyvät bakteereilta asti, mikäli tarkoitat sillä aikaa, josta asti ne on peritty. Ihminen ja bakteeri kuin luotiin saman luomisviikon aikana.
Ehdotan viettämistä vaikka kokonaisen kesän eriasteisten kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Näkeekö heidän silmistään jonkin jumalan heidän kroppaansa laittaman sielun vai peilaako heidän silmänsä takaisin vain katsojan uskomuksen?
xxxxxx Ehdotan viettämistä vaikka kokonaisen kesän eriasteisten kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Näkeekö heidän silmistään jonkin jumalan heidän kroppaansa laittaman sielun vai peilaako heidän silmänsä takaisin vain katsojan uskomuksen xxxxx
Jokainen ihminen on Jumalan kuva siksi, koska Jumala on luonut hänet Jumalan kuvaksi. Se ei ole mitenkään riippuvainen siitä, onko ihminen kehitysvammainen vai ei.
Olet ihan pihalla kommentistani eikä sinulla ole myöskään mitään kompetenssia kommentoida mitä ihmiset ovat ja eivät ole. Kerro taas miten homot ovat vähemmän ihmisiä kuin teikäläiset pyhänhengenraiskaamat.
"Ehdotan viettämistä vaikka kokonaisen kesän eriasteisten kehitysvammaisten lasten ja aikuisten kanssa. Näkeekö heidän silmistään jonkin jumalan heidän kroppaansa laittaman sielun vai peilaako heidän silmänsä takaisin vain katsojan uskomuksen?"
Ihmisellä on henki sielu ja ruumis. Ruumis voi olla "epäkunnossa" ja se voi vaikuttaa ihmisen kokonaisvaltaiseen kehittymiseen, mutta henki ja sielu ei ole materiaa, ja siten ne eivät voi olla myöskään "epäkunnossa" mutta nämä kolme ovat fuusioituneet yhteen tässä maailmassa.
"vastaanottimessa" voi siis olla häiriö, kun vastaanotin sammutetaan häiriöt lakkaa. "virta ja informaatio" lähtee vastaanottimesta.
Näet siis omat uskomuksesi heidän silmissään ja kuvittelet näkeväsi maailmankaikkeuden.
Onkohan sinun "vastaanottimessasi" häiriöitä? Jos kuvassasi on haamuja ja kuvittelet niiden lähteen joksikin muuksi kuin oikeasti onkaan? Tämä on aika turha kysymys viitaten sinun vastauksessasi piilevään diibadaabaan, mutta kerro nyt mistä tiedät, ettei sinun "vastaanottimesi" ole viallinen?
Aiheeseen liittyen tänää julkaistu suomalaisen miehen NDE kokemus.
http://seura.fi/puheenaihe/ajankohtaista/katso-video-mita-kai-koki-kaydessaan-kuoleman-rajalla/?shared=39575-07d9e69e-500
Poikkeaako se jotenkin kaikista aikaisemmista melkein kuolleiden vielä elävien kertomuksista siitä, miltä silloin tuntui?