Verikoepelko - miten selvitä?

Ihan ensin on pakko sanoa, että on jo suuri saavutus kun olet päässyt hammaslääkäripelostasi yli! muistele mitä keinoja silloin käytit kun yritit valmistautua tarkastuksiin, ja miten pelko katosi. Ne keinot selvästi auttoivat ja niistä olisi nytkin hyötyä.

Mitä tahansa pelkoa ja stressitilaa käsitellessä on tärkeää, että sinä pystyt ottamaan tunteistasi kiinni. Sulje silmät, ole ihan paikoillasi ja hengitä syvään niin kauan kunnes rauhoitut ja ajattele ihan muuta tai ajattele mitä hyötyä kokeesta on. Toista tämä aina kun alatkin vähäänkään tuntemaan minkäänlaista pelkoa niin huomaat, että opit hallitsemaan sitä. Myös kesken arkea ja kaikenlaisia negatiivisia tunnetiloja yhtäkkiä hiljentyminen auttaa hallitsemaan itseään.

Verikokeita tekevät ihmiset on koulutettu hoitamaan pelokkaatkin asiakkaat, että muista sanoa pelostasi välittömästi, kun pääset ovesta sisään. Jos haluat voit käskeä häntä odottamaan että istut ensin alas ja suljet silmäsi tiukasti kiinni ennen kuin tekee mitään, ettet pääse näkemäänkään koko neulaa.

Olen laboratoriohoitaja ja otan työssäni usein verinäytteitä. Laboratoriohoitajat tavallisimmin ottavat verinäytteitä, mutta jossain määrin myös muutkin terveydenhuollon ammattilaiset ottavat niitä, esim. sairaanhoitajat. Nykyisin laboratoriohoitajat valmistuvat bioanalyytikoksi ammattikorkeakoulusta, mutta sairaalamaailmaan on vakiintunut laboratoriohoitaja -nimike. Bioanalyytikon koulutus kestää 3,5 vuotta ja heti ensimmäisestä vuodesta lähtien opetetaan näytteenottoa. Suurin painopiste koulutuksessa on kuitenkin laboratorioanalytiikan opettaminen.

Bioanalyytikot aloittavat työelämänsä usein näytteenottotehtävissä, koska 60 opintopisteen suorittamisen jälkeen voi opiskelija toimia näissä tehtävissä edellyttäen, että opiskelija on suorittanut näytteenottoon liittyvän kurssin, sekä harjoittelun. Monet laboratoriohoitajat ottavat jopa päivittäin verinäytteitä ja joillakin toimeenkuva voi koostua pelkästä näytteenotosta. Verinäytteenotto kuuluu käytännössä kaikkien laboratoriohoitajien perusosaamiseen. Ehkä ihan kaikissa työpaikoissa laboratoriohoitajien ei tarvitse ottaa näytteitä, mutta kyllä se on aina heille opetettu. Voit aikalailla luottaa siihen, että verinäytteenottaja on osaava ammattilainen.

Laboratoriohoitajille on opetettu myös kohtaamaan erilaisia ihmisiä työssään, joten sinun kannattaa ehdottomasti kertoa, jos pelkäät tai jännität tilannetta, niin näytteenottaja voi huomioida tämän ja yrittää lieventää pelkoasi. Rohkeutta vaan ja pidä mielessä, että verikokeita otetaan sinun terveydentilan tutkimiseksi ja ovat siten tärkeitä.

Mulla on herkkä sensibiliteetti ja mulle laitettiin ennen emla että voi ottaa verikokeen, enää vuosiin ei o laitettu. Verikokeen aikana älä katso kun pistetään katso toiseen suuntaan. Verikokeen aikana voit ajatella jotain mukavaa vaikka jotain biisiä. Välillä verikokeen ottaja myös juttelee jotain. Oon joskus ajatellu verikokeen aikana biisiä bändiltä Cradle Of Filth. Nykyään myös katon kun mulle annetaan rokote, otetaan hemoglobiini, otetaan verikoe. Verikokeen jälkeen tulee yleensä huono olo varsinkin jos on otettu verta paljon ja varsinkin kun mun hemoglobiini on 113 niin verikokeen jälkeen meen hetkeks istuun odotushuoneeseen tai aulaan.

Kiitos vastauksistanne!

Hammaslääkäripelon voitin lähinnä sillä että menin vaan, aivan pakosta... Lääkärini oli tosin aivan ihana, tyyni ja pullantuoksuinen täti. Puudutuspiikin tehdessään lähestymistään niin suusta päästin inahduksen ja kyynelet valui. Ei juurikaan siksi että se olisi sattunut, mutta se pelon huipentuma tuli vastaan.

Kävin tänään papa-kokeessa tämän tutkimuksen vuoksi.. No siis lapsettomuutta tutkitaan. Papan jälkeen jäi ihan hyvä fiilis, ei sattunut ollenkaan. Sairaalat edelleen kammottaa ja onhan noi labrat aika pelottavia, mutta vielä ei traumaa jäänyt.

5 päivän päästä on verikoe, heti aamusta. Se kyllä jännittää.. Onneksi verisuoni on ihan pinnalla ja ottaja löytää sen vaikka silmät kii. Tää pelko on vaan niin pään sisällä. Aina kun ajattelen koetta iskee itkupaniikki ja sit yritän kääntää asennoitumisen ja katkaista sen ajatuksen, etten anna pelolle tilaa. Auttaa vähän. Päätin olla käyttämättä Emlaa koska se supistaa suonia.

Tavallaan on kiva mennä, koska haluan kuulla tulokset.. mutta toisaltaan neulat... ughh...

Infoilen sitten miten meni :)

kerro sille näytteenottajalle, että pelkäät tilannetta. Yleensä labrassa osaavat sinut rauhoitella. Juttelevat ja kyselevät niitä näitä, etkä huomaakaan, kun homma on ohi.

Tarkoitus ei ole vähätellä pelkoasi, mutta itse kyllä pidän verikoetta lastenleikkinä papan ottoon verrattuna. Kerro näytteenottajalle pelostasi. He ottavat kymmeniä verikokeita päivittäin, joten osaavat kyllä hommansa. Hengitä syvään pari kertaa ja rauhoitu. Ja sitten anna mennä. Älä katso, pistäminen kestää sekunnin murto-osan ja se on siinä. Putkiloa voi joutua vaihtamaan välillä, mutta uudelleen ei tarvitse pistää. Eli psyykkaa itsesi siten, että tämä nyt on vaan pakko tehdä, mutta on ohi todella nopeasti. Eikä se onneksi oikeasti edes satu. Jälkikäteen sitten voi vähän vapisuttaa, kun tajuat, että selvisit ja ohi on...
Tsemppiä sinulle ja hienoa, että olet päässyt hammashoitopelostasi!

Verikoe on ihan luonnollinen asia ja jos puhutaan kivusta niin verikokeen ottaminen ei o mitään ruusuporaan ja timanttiporaan verrattuna! Annalehdessä on juttu peloista ja fobioista ehkä sinun kannattaisi lukea se. Tsemppiä!

OHI ON!!!

Kiitos kaikille tsemppauksista!! :) Jännitti ihan älyttömästi ja itku tuli koko edellinen yö, mutta toimeenpide oli ihan huippunopea ja todella kivuton. Allekirjottaneena voin sanoa, että te ketkä olette samaassa veneessä kun minä, jotka panikoitte ja pakenette itkien verikokeen kohdatessa - älkää pelätkö. Lääketiete on niin kehittynyttä ja niin neulatkin, joten ne ei edes tunnu!

Huhhuh… tätä päivää en odottanut näkeväni :) Nyt on helpottunut ja voittaja olo!!