Meidän olisi asetettava 2 000-5 000 sotilaan joukot sotilasliiton tehtäviin. Komentaja Juha-Antero Puistola Puolustusvoimien tutkimuskeskuksesta esittää arvion yhdessä toimittaja Jyrki Karvisen kanssa tänään ilmestyvässä kirjassa Nato ja Suomi (Auditorium kustannusosakeyhtiö).
Sotilasjoukko sitoutuisi jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteispuolustukseen sekä Nato-operaatioihin ulkomailla.
Puistola kertoo Ilta-Sanomille, että tieto perustuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioihin. Puistolan mukaan joukkojen koko, kokoonpano ja aseistus määriteltäisiin jäsenyysneuvotteluissa, ja joukkojen lähettämisestä Suomi päättäisi aina itse, ei Nato.
– Olisimme Naton viidennen artiklan mukaan velvollisia auttamaan esimerkiksi Viroa kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin. Siinäkin tapauksessa Suomen valtio katsoo auttamisen tavat. Jos tarkoituksenmukaiseksi katsotaan joukkojen lähettäminen, joukot lähetetään. Nämä ovat aina kansallisia päätöksiä, Puistola sanoo.
Nato-joukkojen vahvuudesta puhuttaessa Puistola muistuttaa, että Suomen reservin koko on yli 200 000 miestä.
– Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen ei romahduttaisi Suomen puolustusta - ei budjetin puolesta, eikä sen puolesta, että Suomen pitäisi lähettää pois esimerkiksi meidän terävintä kärkeä (sotilaita), jos heitä tarvitaan muualla.
Suomi vastaa omasta puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana.
– Nato ei halua omilla sopimuksillaan heikentää jäsenvaltion kansallista puolustusta, hän sanoo.
Sotilasjoukko sitoutuisi jäsenvaltioiden keskinäiseen yhteispuolustukseen sekä Nato-operaatioihin ulkomailla.
Puistola kertoo Ilta-Sanomille, että tieto perustuu ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön ja asiantuntijoiden arvioihin. Puistolan mukaan joukkojen koko, kokoonpano ja aseistus määriteltäisiin jäsenyysneuvotteluissa, ja joukkojen lähettämisestä Suomi päättäisi aina itse, ei Nato.
– Olisimme Naton viidennen artiklan mukaan velvollisia auttamaan esimerkiksi Viroa kaikin tarpeellisiksi katsotuin keinoin. Siinäkin tapauksessa Suomen valtio katsoo auttamisen tavat. Jos tarkoituksenmukaiseksi katsotaan joukkojen lähettäminen, joukot lähetetään. Nämä ovat aina kansallisia päätöksiä, Puistola sanoo.
Nato-joukkojen vahvuudesta puhuttaessa Puistola muistuttaa, että Suomen reservin koko on yli 200 000 miestä.
– Naton yhteiseen puolustukseen sitoutuminen ei romahduttaisi Suomen puolustusta - ei budjetin puolesta, eikä sen puolesta, että Suomen pitäisi lähettää pois esimerkiksi meidän terävintä kärkeä (sotilaita), jos heitä tarvitaan muualla.
Suomi vastaa omasta puolustuksestaan itse myös Naton jäsenmaana.
– Nato ei halua omilla sopimuksillaan heikentää jäsenvaltion kansallista puolustusta, hän sanoo.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei missään tapauksessa Natoon. Syy on tämä, siellä ei saa hyökätä mihinkään.
Mutta kun olemme itsenäisiä, niin voimme koska vaan mennä ottamaan Karjalan takaisin, vaikka kolmin kertaisena.
Samaa mieltä.
Eineukku kirjoittaa täyttä asiaa otamme karjalan takaisin ainakin kolmin kertaisena. Sillä täytyyhän korotkin saaada luvattomalle ryöstölle.
Kyllä täältä aina muutama tuhat vihaista nuorta seikkailijaa löytyy. Voivat sitten palata "sieltä jostain" traumatisoituneena vaatimaan veteraanitukea, varhaiseläkkeitä, kaiken maailman kuntoutuksia, terapioita ja erilaisia avustuksia ja tukia. Vaikka ovat itse olleet innokkaasti lähdössä, vähän niin kuin rauhanturvaajat.
"ähän niin kuin rauhanturvaajat."
Tai ISIS-taistelijat! Unohditko?
Kävikö tiltuille selväksi, että emme kaikista valeista huolimatta ole Naton jäsen?
olemme Naton jäsenmaa, vaikka siitä ei kukaan muu tiedä.
Ei pysty tiltut asialliseen keskusteluun.
Ainakaan minä en ole vannonut mitään sotilasvalaa NATO:lle. Suomelle kylläkin.