Hupaisaa oli että ammattiyhdistysliikeelle vinoilu oli laitettu ohjelmassa juuri kirkkoherran kontolle. AY-liike on kuulemma kovin hidasliikeinen, viisi vuotta kestää saada aikaan yhteinen kannanotto, kun tappeluvat kesenään sen sisällöstä.
Kuulostaa paremminkin kirkkoon sopivalta vitsiltä. Paitsi että kirkosta sanottuna se ei olisi vitsi, vaan totista totta.
Kuulostaa paremminkin kirkkoon sopivalta vitsiltä. Paitsi että kirkosta sanottuna se ei olisi vitsi, vaan totista totta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Laajasaloa voisi varmaan tituleerata Suomen huonoimmin menestyväksi kirkkoherraksi. Hän on onnistunut tiputtamaan kirkon "markkinaosuuden" vastuualueellaan alle 50%:n.
Hänen kannaltaan on varmasti hyvä, että hänellä on myös toinen ammatti kun menestys varsinaisessa ammatissa on noin surkeaa.
Kallion seurakunnan jäsenkatoa taitaa kuitenkin selittää etupäässä väestörakenne, Kallio on nuorten aikuisten kaupunginosa. Alle puolet kuuluu kirkkoon myös naapuriseurakunnassa. Paavalin seurakuntaan kuuluu 49.9 prosenttia alueella asuvista. Tälläkin alueella nuoret aikuiset ovat yliedustettuina. Vaikka molemmissa seurakunnissa vaihdettaisiin kirkkoherrat niin tuskin trendi mihinkään laskevasta muuttuisi, yhä useammat nuoret ja nuoret aikuiset kun eivät vain koe kirkkoa erityisen tärkeäksi.
Itse asiassa nämä nuoret aikuiset taitavat hyväksyä Laajasalon kaltaisen persoonan kirkon edustajaksi vanhempia ikäryhmiä mieluummin. Ja täten Laajasalon edustaman kirkon. Heillehän kirkon kuuluukin olla nykyaikainen, suvaitseva, yhteiskunnassa mukana oleva muttei uskoa tuputtava. Laajasalohan on erinomainen keulakuva juuri tällaista mielikuvaa itsestään haluavalle kirkolle.
Vanhempi väki taas varmaan saattaisi edellyttää papilta arvokkuutta, auktoriteettia, karismaa ja voimakasta julistusta, eikä hyväksyisi tämän "hillumista" maallisessa viihdeohjelmassa ollenkaan. Niin että nuorten aikuisten kansoittamassa seurakunnassa Laajasalon kaltainen tyyppi pappina taitaakin lisätä kirkon kannatusta:)
KIrkon edustaja Jyri Komulainen kehtaa vieläpä syyttää edsukuntaa kirkon byrokratiasta ja hitaasta päätöksenteosta, joka on usein halvaantuneessa tilassa ja vie vuosikausia pienissäkin asioissa.
Komulainen syyttää eduskuntaa siitä, että se käsittelee ja päättää kirkkolaista. Tee niin kuin puhut Jyri ja esitä että kirkko erotetaan valtiosta ja kirko päätää itse säänöistään, ei siihen eduskuntaa pidä sekoittaa, kun se kerran on kirkollekin niin vastenmielistä ja haitallista.
Eduskunnalle se ainakin on turhauttavaa ja aikaa vievää vaikka se onkin vain kumileimasin eikä saa muttaa pilkkuakaan kirkkolakiesituksistä. Läpi se esitys on kuitenkin kahlattava, ja sen on mentävä edsukunnan myllyn ja mankelin läpi. Se on ihan turhaa touhua se.
Komulainen yrittää vakuutella tällä että ei se ole pelkkää ruusuilla tanssimista ja rusinan nyppimistä pullapitkosta kirkollekaan tämä avioliitto valtion kanssa. Että kyse olisi muka jonkinlaisesta symbioosista, jossa molemmat hyötyvät.
Eipä ole! Mitä hyötyä siitä on valtiolle jos kirkko on byrokraattisempi ja hitaampi päätöksissään sen takia että eduskunta hyväksyy kirkkolain sellaisenaan kirkon esityksen mukaisesti? Ei mitään. VAnn eipä tuo ole edes totta. Klrkko on byrikraattinen ja hidas likkeissään ihan omista sisäisistä syistään. Päätöksentekomenetelmät ovat kankeat, on jos mitä lausunnonlaatijalautakuntia ja työryhmiä pilvin pimein ja kaikki saman asian kimpussa, määräenemmistösäädökset suosivat fundamentalistiänkyröitä ja sisäiset ristiriidat kärsityneessä tilassa aina ja ikuisesti...
KIrkko saa yksipuolisesti hyödyt suhteessaan valtioon, valtio saa vain ison laskun eikä mitään muuta, plassapuolelle ei siis yhtikäs mitään.