Viesti venäläisille naapureillemme sekä kaikille muille tässä ajassa.
22.2.2015 06:48 Pertti Lindeman Russia
14 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
.
Olin mennyt jo nukkumaan, sammuttanut valot, kunnes unen rajamailla nousin tämän kirjoittamaan.
Ajatuksen tämän kirjoittamiseen sain siitä, kun luin, kuinka venäläisten sotilaiden äidit ovat huolissaan omista lapsistaan armeijan palveluksessa.
Meidän planeettamme kutsutaan Maaksi. Meidän planeetallamme ei ole olemassa rajoja, jotka erottaisi meidät toisista ihmisistä tai eläimistä. Me elämme tämän ainutkertaisen ja arvokkaan elämämme yhdessä tässä ajassa. Samoin ovat eläneet meidän isovanhempamme, mutta kärsien vihasta ja sodista. Miksi me tekisimme samoin, kun voimme löytää jopa tässä elämässämme onnellisuuden?
Me emme saa tuhlata tätä aikaa eripuraisuuteen, vihaan tai sotaan. Meidän on käytettävä tämä lyhyt elämämme aika, joka kestää vain muutamat kymmenet joulut ja pääsiäiset, tulevaisuuden luomiseen lapsille, jotka kasvavat nyt keskellämme tai eivät ole vielä edes syntyneet tähän maailmaan.
Me emme saa antaa edelleen maapalloamme, joka on vihan ja sodan runtelema. Me emme saa tuhota ympäristöämme tai viedä elämisen mahdollisuuksia heiltä, jotka tulevat meidän jälkeemme.
Me emme saa antaa meidän valtiomme johtajien ohjata meitä vihaamaan toisiamme, sillä maapallollamme ei ole valtioiden rajoja luonnostaan. On olemassa vain ne rajat, jotka ainutlaatuisen elinympäristömme on miljardien vuosien kehityksessään luonut, mutta ne ovat kaikille vapaasti ylitettävissä. Ne rajat ovat vuoria, jokia, meriä ja aavikoita, mutta ne muuttuvat ja ovat muuttuneet ajan myötä. Mikään niistä luonnon muovaamista rajoista ei ole pysyvä, niin kuin emme mekään. Me synnymme vain hetkeksi elämään ja kuolemme pois jälkiä jättämättä. Olimme me olleet karjapaimenia, kuninkaita tai keisareita, niin kaikki jäljet ja muistot meistä katoavat ajanmyötä. Sillä ei ole väliä, että onko aika tuhat tai kymmenentuhatta vuotta, sillä jälkeäkään meistä ei ole sadantuhannen vuoden kuluttua.
Me emme saa luoda rajoja piirtämällä niitä kartoille, kielen, kulttuurin, ihonvärin tai muun sellaisen seikan, niin kuin on sukupuolten erilaisuus tai seksuaalinen erilaisuus. Niiden mukaan me emme voi erottaa toisia ihmisiä, ei lähellä ei kaukana toisistamme. Me kaikki olemme yhtä. Meidät yhdistää ihmisyys ja inhimillisyys, joka ylittää kaikki maahan piirretyt rajat ja viivat. Meidän ajatuksemme, tarpeemme, halumme ja sydämemme kaipuun täyttää rajaton ympäröivä maailmamme.
Kaikki se, mitä liittyy meidän kansallisiin tai paikallisiin arvoihimme on luotu meille meidän ulkopuolelta. He, jotka pyrkivät hallitsemaan meidän ajatuksiamme, sanojamme, tekojamme ja mielipiteitämme. He tavoittelevat vain henkilökohtaista etua, rahaa ja valtaa, jotka ovat toissijaisia meidän lyhyen elämämme aikana, joka kestää vain muutamat kymmenet vuodet. Meidän kaikkien on taisteltava sitä vastaan, että ei kukaan ihminen tai ihmisryhmä voi sitä meiltä riistää, sitä kaikista tärkeintä, eli elämämme lyhyttä hetkeä.
Me emme saa koskaan antaa elämäämme, sen meille tärkeimmän päämäärän saavuttamista, toisiin käsiin. Me kannamme vastuun oman elämämme saavutuksista, mutta myös niistä hyvistä ja huonoista teoista, jotka olemme tehneet tai jättäneet tekemättä tässä samassa ajassa eläville toisille ihmisille ja toisille eläville olennoille.
Meidän on aina, tässä ja nyt, mutta myös tulevaisuudessa, taisteltava heitä vastaan, jotka pyrkivät ottamaan pois meidän elämämme tarkoituksen, joka voi olla vain hyvä toisille, että me saisimme kokea toisten elämän hyvyyden itsessämme.
Meidän on aina muistettava, että emme elä yksin autiomaassa, emme metsän siimeksessä tai meren aalloilla vaan toisten ihmisten ja elävien olentojen keskellä. Kaikkien samassa ajassa elävien hyvinvointi on riippuvainen meistä, ja ilman heitä meidän elämämme ei olisi mahdollista. Meidän hyvinvointi ja onnellisuus on täysin toisten elävien olentojen hyväntahtoisuuden varassa, sillä ilman heitä meillä ei ole mitä juoda tai syödä, mitä päällemme pukisimme, missä yömme levähtäisimme.
Meidän on aina muistettava se, että onnellisuus ei synny vihaamisesta. Onnellisuuden syy on aina suvaitsevaisuudessa, ja sen lähde on toinen elävä olento. Niin meidän on elettävä tämä ainutlaatuinen ja ainutkertainen elämämme sovussa toisia arvostaen, toisia kunnioittaen. Vasta ne vilpittömät rakkauden tunteet toisia kohtaan voivat luoda oman onnellisuutemme.
Katso puhdasta maapalloa, johon ihminen ei ole luonut rajoja, niin se on puhdas ja rajaton. Sillä maapallolla ei liehu yksikään valtionlippu, ei soi kansallislaulu – siellä liehuu puiden lehvät, lainehtii vapaa meri, lipuvat pilvet ja soi tuulen sävel.
Tervehdys Sinulle, joka ymmärrät tämän minkä kirjoitin.
Rakkaudella Sinulle heart
Mothers of St. Petersburg, Солдатские матери Санкт-Петербурга
22.2.2015 06:48 Pertti Lindeman Russia
14 kommenttia
ilmoita asiaton viesti
.
Olin mennyt jo nukkumaan, sammuttanut valot, kunnes unen rajamailla nousin tämän kirjoittamaan.
Ajatuksen tämän kirjoittamiseen sain siitä, kun luin, kuinka venäläisten sotilaiden äidit ovat huolissaan omista lapsistaan armeijan palveluksessa.
Meidän planeettamme kutsutaan Maaksi. Meidän planeetallamme ei ole olemassa rajoja, jotka erottaisi meidät toisista ihmisistä tai eläimistä. Me elämme tämän ainutkertaisen ja arvokkaan elämämme yhdessä tässä ajassa. Samoin ovat eläneet meidän isovanhempamme, mutta kärsien vihasta ja sodista. Miksi me tekisimme samoin, kun voimme löytää jopa tässä elämässämme onnellisuuden?
Me emme saa tuhlata tätä aikaa eripuraisuuteen, vihaan tai sotaan. Meidän on käytettävä tämä lyhyt elämämme aika, joka kestää vain muutamat kymmenet joulut ja pääsiäiset, tulevaisuuden luomiseen lapsille, jotka kasvavat nyt keskellämme tai eivät ole vielä edes syntyneet tähän maailmaan.
Me emme saa antaa edelleen maapalloamme, joka on vihan ja sodan runtelema. Me emme saa tuhota ympäristöämme tai viedä elämisen mahdollisuuksia heiltä, jotka tulevat meidän jälkeemme.
Me emme saa antaa meidän valtiomme johtajien ohjata meitä vihaamaan toisiamme, sillä maapallollamme ei ole valtioiden rajoja luonnostaan. On olemassa vain ne rajat, jotka ainutlaatuisen elinympäristömme on miljardien vuosien kehityksessään luonut, mutta ne ovat kaikille vapaasti ylitettävissä. Ne rajat ovat vuoria, jokia, meriä ja aavikoita, mutta ne muuttuvat ja ovat muuttuneet ajan myötä. Mikään niistä luonnon muovaamista rajoista ei ole pysyvä, niin kuin emme mekään. Me synnymme vain hetkeksi elämään ja kuolemme pois jälkiä jättämättä. Olimme me olleet karjapaimenia, kuninkaita tai keisareita, niin kaikki jäljet ja muistot meistä katoavat ajanmyötä. Sillä ei ole väliä, että onko aika tuhat tai kymmenentuhatta vuotta, sillä jälkeäkään meistä ei ole sadantuhannen vuoden kuluttua.
Me emme saa luoda rajoja piirtämällä niitä kartoille, kielen, kulttuurin, ihonvärin tai muun sellaisen seikan, niin kuin on sukupuolten erilaisuus tai seksuaalinen erilaisuus. Niiden mukaan me emme voi erottaa toisia ihmisiä, ei lähellä ei kaukana toisistamme. Me kaikki olemme yhtä. Meidät yhdistää ihmisyys ja inhimillisyys, joka ylittää kaikki maahan piirretyt rajat ja viivat. Meidän ajatuksemme, tarpeemme, halumme ja sydämemme kaipuun täyttää rajaton ympäröivä maailmamme.
Kaikki se, mitä liittyy meidän kansallisiin tai paikallisiin arvoihimme on luotu meille meidän ulkopuolelta. He, jotka pyrkivät hallitsemaan meidän ajatuksiamme, sanojamme, tekojamme ja mielipiteitämme. He tavoittelevat vain henkilökohtaista etua, rahaa ja valtaa, jotka ovat toissijaisia meidän lyhyen elämämme aikana, joka kestää vain muutamat kymmenet vuodet. Meidän kaikkien on taisteltava sitä vastaan, että ei kukaan ihminen tai ihmisryhmä voi sitä meiltä riistää, sitä kaikista tärkeintä, eli elämämme lyhyttä hetkeä.
Me emme saa koskaan antaa elämäämme, sen meille tärkeimmän päämäärän saavuttamista, toisiin käsiin. Me kannamme vastuun oman elämämme saavutuksista, mutta myös niistä hyvistä ja huonoista teoista, jotka olemme tehneet tai jättäneet tekemättä tässä samassa ajassa eläville toisille ihmisille ja toisille eläville olennoille.
Meidän on aina, tässä ja nyt, mutta myös tulevaisuudessa, taisteltava heitä vastaan, jotka pyrkivät ottamaan pois meidän elämämme tarkoituksen, joka voi olla vain hyvä toisille, että me saisimme kokea toisten elämän hyvyyden itsessämme.
Meidän on aina muistettava, että emme elä yksin autiomaassa, emme metsän siimeksessä tai meren aalloilla vaan toisten ihmisten ja elävien olentojen keskellä. Kaikkien samassa ajassa elävien hyvinvointi on riippuvainen meistä, ja ilman heitä meidän elämämme ei olisi mahdollista. Meidän hyvinvointi ja onnellisuus on täysin toisten elävien olentojen hyväntahtoisuuden varassa, sillä ilman heitä meillä ei ole mitä juoda tai syödä, mitä päällemme pukisimme, missä yömme levähtäisimme.
Meidän on aina muistettava se, että onnellisuus ei synny vihaamisesta. Onnellisuuden syy on aina suvaitsevaisuudessa, ja sen lähde on toinen elävä olento. Niin meidän on elettävä tämä ainutlaatuinen ja ainutkertainen elämämme sovussa toisia arvostaen, toisia kunnioittaen. Vasta ne vilpittömät rakkauden tunteet toisia kohtaan voivat luoda oman onnellisuutemme.
Katso puhdasta maapalloa, johon ihminen ei ole luonut rajoja, niin se on puhdas ja rajaton. Sillä maapallolla ei liehu yksikään valtionlippu, ei soi kansallislaulu – siellä liehuu puiden lehvät, lainehtii vapaa meri, lipuvat pilvet ja soi tuulen sävel.
Tervehdys Sinulle, joka ymmärrät tämän minkä kirjoitin.
Rakkaudella Sinulle heart
Mothers of St. Petersburg, Солдатские матери Санкт-Петербурга
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.