Hei!
Apuva! Välittäjä sanoo, että -82 talossa on normaali maanvarainen laatta.
Mitä se tarkoittaa, jos lähdetään menemään parkettilattiasta alaspäin maahan asti.
Onko parketin alla yleensä heti betoni? Kuinka yleistä on ollut noihin aikoihin, että laitetaan parketin alle korokepuulattia ja villaa eristeeksi ja sitten betoni ja sitten maaperä?
Onko sellaista 80-luvun taloissa, että on parketti suoraan betonin päällä ja styroksi betonin alla ja styroksin alla maaperä, mielellään ensin sora ja sitten hiekka? Ettei siis olisi mitään puuta tai villaa lattioiden alla, muuten kuin talo kiertämässä toki.
Monissa kuvissa on esim. villat ja puukorokelattia kastuneet kapillaarisen kosteudenousun kastellessa betonin ja kosteus on siitä noussut puuhun ja villaan ja migrobit jyllää ja nousee hajuineen lattianrajoista asumistilaan - ei oikein sellaista taloa kiinnoistaisi ostaa.
Normaali maanvarainen laatta vm 1982, TÄH?
19
4901
Vastaukset
- TaloaOstava
Sen verran vielä lisätiedoksi, ettei ole valesokkeli, mutta aika matalaperusteinen kuitenkin. Ei ole myöskään kaksoislaattaratkaisu.
- tällä-tavalla
80-luvun talossa voi olla mitä vaan. Myyjän epämääräinen vastaus lattian rakenteesta kertoo sen ettei kukaan tiedä mitä lattiassa on. 80-luvulla rakennettiin paljon itse pientaloja, eikä rakentajilla ollut välttämättä rakennusalan tietoa lainkaan. Myös valvonta oli olematonta.
Tuon ajan lattian rakenne voisi olla teoriassa:
-parketti
-betonilaatta 60 mm... 80 mm
-EPS lämmöneriste (styrox) vähintään 100 mm, joskus talon keskellä vain 50 mm
-täytehiekka vähintää 300 mm
-perusmaa
Tämä olisi kaikkein turvallisin ja toimivin rakenne, jos se on tehty kunnolla. Sen lämmöneristys ei ole kovin kummoinen verrattuna tämän hetkisiin rakenteisiin, jossa eristettä on normaalisti vähintään 200 mm. Myös maasta nouseva kosteus katkaistaan ns. kapillaaritäytemaalla, jossa hienoimmat rakeet on seulottu pois.
Yleistä oli tuolloin (80-luvulla) tehdä myös maanvaraiseen lattiaan kaksi betonivalukerrrosta, jossa alin betonilaatta valettiin suoraan tasoitetun täytehiekan päälle. Sitten rakennettiin rakennuksen väliseinät, jotka tukeutuivat tähän alimpaan betonilaattaan. Väliseinien jälkeen asennettiin EPS lämmöneristeet alimman betonilaatan päälle ja sen päälle valettiin toinen betonilaatta.
Tästä muunneltu rakenne oli, että alimman betonilaatan päälle tehtiin puukoolaus ja sen välitilat eristettiin jollain mineraalivillalla. Puukoolauksen päällä saattoi olla suoraan paksumpi ponttilauta tai levy ja sen päällä parketti.
Kummassakin tapauksessa alimman betonilaatan päälle rakennetut puurakenteet, niin koolaukset kuin väliseinien alajuoksut saattoivat kostua kun alla oli eristämätön kylmempi betoni.- Jämpti
Noihin aikoihin laitettiin usein myös musta muovi tuohon täytehiekan päälle ennekuin asennettiin styroxit.
- TaloaOstava
Jämpti kirjoitti:
Noihin aikoihin laitettiin usein myös musta muovi tuohon täytehiekan päälle ennekuin asennettiin styroxit.
Okei, se musta muovi olisi sitten hyvä lisä pitämään kapillaarisen kosteuden loitolla, mutta ehkei se riitä sellaisessa, kai ennen aika yleisessä tyylissä, ettei ole ollut ollenkaan styroksia eikä soraakaan, eli ylöspäin maasta:
Hiekka, muovi, betoni, puukoolaus, jossa välitiloissa villaeriste - ehkä pahin ratkaisumalli alapohjalle.
Saattaahan se muovikin ajan kanssa heikentyä ja päästää kosteuden nousemaan rakenteisiin.
Onkohan seinät ennen (80-luvulla) aina laitettu sen alimman betonin päälle, eikä esim. sen betonin päälle rakennetun puurakenteen päälle?
Mietin, olisiko mahdollista, että seinät olisivat pysyneet kuivana, vaikka se puukoolaus olisikin vähän pohjasta kostunut? Jos siis seinät puukoolauksen päälle olisi voitu laittaa.
Ehkäpä olisi haju kertomassa, onko puut kostuneet vai eivät? Tosin kuulemma kaikki homeet eivät haise.
Luin, että myös 90-luvulla olisi käytetty kaksoisbetoniratkaisua, mutta mihin kohtaan ne seinät on silloin alhaalta osuneet - alimpaan betonilaattaanko? No ilmeisesti silloin on ainakin käytetty styroksia ja karkeata soraa hiekan ja maapohjan päällä? - Jämpti
Kyllä melko varmaan suurinosa väliseinistä 80-luvulla tuplalaatta rakenteessa alkaa alemman laatan päältä ainakin kaikki kantavat seinät.
Tuplalaatan tapauksessa alempi laatta käsiteltiin usein kuumabitumisivelyllä niiden seinien kohdalta tai jossain tapauksissa koko alemman laatan yläpinta bitumoitiin.
Kyllä noita tuplalaatta ratkaisuja vieläkin taidetaan tehdä. Väliseinien kohdalle muurataan harkoista koroke jolloin alajuoksu ei jää lattian "sisään"
Karkea sora ei estä kapilaarisen veden nousua, karkea sepeli taas estää eli hienoaines tulee olla seulottu/pesty pois. esim. 8-32 mm sepeli on hyvää kapilaarikatkoksi, kun taas 0-32 mm murske ei ole. - TaloaOstava
Hyvää tietoa tämäkin Jämpti - kiitos!
- TaloaOstava
Kiitos! Tosi hyvin vastasit. Luenpa tuon illalla uudestaan oikein ajatuksen kanssa. Toivottavasti niissä piirustuksissa näkyisi, miten on alapohja tehty - piirustukset ovat vielä vähän hukassa.
- TaloaOstava
Ensimmäinen kiitos siis tuossa vaiheessa nimimerkille "tällä-tavalla". Kiitos myös sen jälkeen vastanneille. :)
- tumpppero
Nimimerkki "tällä-tavalla" kertoikin seikkaperäisesti tuolloin vallinneen lattioiden rakenne-tyylit.
Välittäjän sanoma "normaali laatta" ei kerro oikeastaan mitään lattiarakenteesta. Piirustuksiinkin pitää suhtautua varauksellisesti, voi olla, ettei ole tehty piirustusten mukaan. Maanvaraisen aluslaatan päälle tehty puulattia on kaikkein kehnoin rakenne, saattaa pysyä kunnossa talon iän tai sitten mätänee parissa vuosikymmenessä purkukuntoon. Kuten myös suoraan peruslaatalle tehdyt seinät ovat riskirakenteita , jo alle 20 vuotta vanhoja seiniä on korjailtu joissakin huonosti tehdyissä taloissa. - TaloaOstava
Kiitos sinullekin "tumppero". Mietinkin, että voikohan piirustuksiin luottaa.... Miten voisi tarkistaa, että onko esim. parketin alla se puukorokelattia ja esim. villat - koeporaukseen myyjä ei välttämättä suostu. Pitäisi olla joku "röntgen". :)
- Vuokraa
Skanneri konevuokraamosta.
- Timpermanni57v
80 luvulla valettiin yleensä työlaatta, ja antrat yhtä aikaa, alla sora, muovi, raudoitus, ja n 80mm laatta. Sen jälkeen tehtin talo, tämän laatan päälle. Sitten sisälattiat, joko valamalla, tai koolamalla, eristeineen. Tämä oli 80 luvun käytäntö.
- TaloaOstava
Hmm. no hyvä tietää, ettei ne seinät aina ala sieltä alimman betonilaatan päältä. Kiitos Timpermanni.
Just luin, että joskus joissakin taloissa mineraalivillaeriste voi olla betonilaatan alapuolella. Ei kai sentään soraa tai hiekkaa vasten? Sehän kastuisi ihan täysin ja kosteus nousisi betoniin. Tuolla oli siitä juttu ja muutakin asiaa 80-luvun talojen ongelmista:
http://www.meidantalo.fi/jutut/korjaa-oikein-osa-51980-luvun-talot- Timpermanni57v
Tässä mun kuvaelmassa, se juuri on niin, että talo tehtiin työlaatalle, joten sisävalujen jälkeen, alaohjauspuu jäi sinne lattian alle, usein myös ympäröivän maan alapuolelle, jos taloon vielä valettit, t muurattiin valesokkeli.
- TaloaOstava
Timpermanni57v kirjoitti:
Tässä mun kuvaelmassa, se juuri on niin, että talo tehtiin työlaatalle, joten sisävalujen jälkeen, alaohjauspuu jäi sinne lattian alle, usein myös ympäröivän maan alapuolelle, jos taloon vielä valettit, t muurattiin valesokkeli.
Ahaa, että silleen. Eikö se silloin kenestäkään rakennusmiehestä tuntunut riskiratkaisulta?
- Timpermanni57v
TaloaOstava kirjoitti:
Ahaa, että silleen. Eikö se silloin kenestäkään rakennusmiehestä tuntunut riskiratkaisulta?
Samoin tehtiin tasakatot, ei siihen ollut mitään sanomista, kun "viisaat" rakennusmestarit olivat sellaiset kuvat piirtäneet. Eikä kuivalla maalla, ja tarpeeksi korkealla laatalla ole ongelmia tänäkään päivänä.
- hurjaa
Kalevala
Kullervo Kalervon poika
Syntymässä 'säikähtänyt'
Näki kauhut kaikkialla - kymmeniärak.vuosia
Edellä on hyviä vastauksia/olettamuksia. Ennen kaupan tekoa kannattaa tutkia rakenteita ja mitata kosteuksia. Tärkeää on se missä korkeudessa on ne toimivat salaojat, onko katolta tulevat vedet ohjattu riittävän etäälle talosta, onko sokkelista poispäin kaatoa nurmikoissa. Suurin osa talon ongelmista on siellä alapohjissa, eli kosteus on liian lähellä lattiapintaa.
- Rkm
On, antura, harkko/betonisokkeli korkeus n. 80 cm. Lattia on valettu sokkelin pintatasolle, alatäyttönä hiekka/sora. Tämä on tyypillinen ja paras ratkaisu rakentamisessa vielä tänäkin päivänä. Ainoa epävarmuustekijä onko täyttö tehty hyvällä maa-aineksella. Salaojien toimivuus on myös tärkeä asia rakennuksen kuivana pitämisen kannalta.
t. Rkm
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Et siis vieläkään
Et ilmeisesti ole vieläkään päässyt loppuun asti mun kirjoituksissa täällä. Kerro ihmeessä sit, kun valmista 😁 tuskin k502234Aavistatko että moni tietää
Vai ollaanko hyvin vedätetty pokerinaamalla. No kun vähiten odotat niin yllätämme sinut82922Yritin saada
Vastauksia mutta et voinut olla rehellinen ja kaiken kannoin yksin. Halusin kovasti ymmärtää mutta en voi enää ymmärtää.11904Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖24889- 68863
Koronarokotus sattui oudon paljon nyt sairaanhoitaja Tanja 46 istuu pyörätuolissa
Pitkä piina piikistä Kun Tanja Vatka käy suihkussa, tuntuu kuin ihoa revittäisiin raastinraudalla irti. Hän on kärsinyt51831Olisitko mies valmis?
Maksamaan naisellesi/vaimollesi/tyttöystävällesi elämisestä syntyvät kulut, ruokailun, vuokran ja muut välttämättömät me118819Kronikat..
Mikä hele… on tää yks kronikat mikä suoltaa facessa kaikkea julkaisua ja AINA samoista firmoista imatralla??? Eikö ne mu9753Täällä istun ja mietin
Miten paljon haluaisin katsoa sinua juuri niin kuin haluaisin katsoa sinua. Rakastavin silmin. Näkisit vihdoin senkin pu49749vieläkin sanoa voin...
💖💛💖💛💖💛💖💛💖 💛 Beijjjbeh 💛 Kaks vuotta tänään täällä. Miten hitossa jotkut on jaksaneet kymmeniä vuos22733