Talvivaaran kaivoksen jätevesien purkuputkea rakennetaan jo, vaikka lupaa siihen ei ole vielä saatu. Purkuputken pää tulee puhtaaseen Nuasjärveen, jonka rannalla on Vuokatin maailmankuulu Katinkullan kylpylä-hotelli. Kun jätevettä alkaa virrata putken täydeltä Nuasjärveen, järven puhtaus on mennyttä, samoin Katinkullan vetovoima.
Talvivaaran purkuputken pää Katinkullan järveen
Tsaika
553
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaiken se talvivaara tuhoaa.
Yön pimeydessä sinisenä hohkaava rätisevä järvi on taattu vetonaula.
Laimea rikkihappokylpy syväpuhdistaa.
Näin Suomi neito tekee symboolisen 'itsarin', kun oma kansa saastuttaa vesistöt ja tuhoaa linnut ja luonnon...
Minulla on kesämökki kaukana, kaukana Talvivaarasta ja olen siinä suhteessa onnellinen. Tosin 25 vuoden seurannnan kokemuksella, minunkin mökkijärveni tila on mennyt huonompaan suuntaan. Syynä ovat 120 ha laskujärveen tulevat 60/70 luvulla kaivetut suo-ojat (noin 20 kpl).
25 vuotta sitten mökkijärvessäni oli vielä hyvät hiekkarannat. Vuosien kuluessa pohjan kuona ja liete ovat lisääntyneet. Rannat rehevöityvät. Surullista.
Kabineteissa puhutaan kauniita, vihreitä korulauseita: Brändityöryhmä: "Suomen järvet juomakelpoisiksi":
http://yle.fi/uutiset/brandityoryhma_lisaa_luomua_ja_jarvet_juomakelpoisiksi/5676473
Jorma Ollilan johtamalla brändityöryhmällä ei ollut riittävää kosketuspintaa Suomen järvien todelliseen tilaan ja niiden laadun kenittymiseen. Vain harvoissa järvissä veden laatu oikeasti paranee.
Esim. Pohjois-Karjalan soista on ojitettu 75-85%. Se on surullisen iso määrä. Ojien vedet valuvat suurelta osin ihan vapaasti vesistöihin, aiheuttaen järvien ja lampien veden laadun heikkenemistä.
Ympäristöviranomaisten on helpompi laittaa mummot kyhäämään pihoilleen saostuskaivoja kuin tunnustaa suo-ojien suuri, vesistöjä kuormittava vaikutus.
Jos alettaisiin sulkemaan Suomen soiden kymmeniä, kenties satojatuhansia suo-ojien päitä, tekemällä niiden suihin riittävät maajättöalueet, saataisiin muutamassa vuodessa näkyvä veden laadun paraneminen Suomen vesistöissä.
Suur`maanomistajia, eikä metsäteollisuutta panna nykyaikana tilille luonnon tuhoamisesta, eikä aseteta juuri minkäänlaisia velvotteita jo aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen.
Elämme aikaa, jossa kaikki uhrataan suurelle rahalla. Luonnonsuojelu helskyy vain kabinettien vihreissä korulauseissa.