Kokeilen nyt parin case-studyn verran alla esitettyä a-b-c -metodia feministisen ongelmanasettelun puimiseen.
Case 1:
a) Sukupuolittuneen väkivallan uhri on yleensä nainen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa saatetaan luonnollistaa esittämällä, että uhri on itse hankkiutunut tilanteeseen, jossa voi odottaa uhriksi joituvansa. Naisia varoitellaan esimerkiksi nalkuttamisesta, liiallisesta alkoholin käytöstä ja tuntemattomien seurassa liikkumisesta. Tähän keskityttäessä usein unohdetaan väkivallan tekijän tuomitseminen, jonka kuitenkin pitäisi olla kaiken lähtökohta. Toisaalta kun taas väkivallan luonnollistamiseen koitetaan reagoida "kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia/hakkaajia" -tyyppisellä räväkällä iskulauseella, ei varoittelu enää olekaan asianmukaista. Itse asiassa se kertoo paljon paremmin sen mitä tulee varoa, kuin tiettyjen paikkojen tai toimintatapojen välttämiseen kehottava varoittelu. Tällä iskulauseella tuodaan selvästi esiin, että mikäli sukupuolittunutta väkivaltaa pidetään luonnollisena ja johtuvana niistä olosuhteista joihin uhri on hankkiutunut, on syytä tiedostaa tämä luonnonolosuhde aina kun toisen sukupuolen kanssa on tekemisissä.
b) Feministinen ratkaisu on pitää sukupuolittuneen väkivallan ongelmaa esillä erityisesti siitä näkökulmasta, ettei väkivallan uhri ole koskaan syyllinen omaan uhriuteensa. Toisaalta luonnollistamista vastaan taistellaan myös raflaavilla kampanjoilla kuten mainittu "kaikki miehet...". Näiden tarkoituksena on erityisesti huomauttaa millaiseen tilanteeseen väkivallan tekijöiden puolustelu johtaa. Tavoite on saada aikaan se, että selitysten keksimisen sijaan yksiselitteisesti tuomitaan väkivalta.
c) Tämä ratkaisu on hyvä ja tasapuolinen, koska se kiinnittää erityisen huomion niihin, jotka sukupuolittuneesta väkivallasta erityisesti kärsivät, siis naisiin. Toiminnan tarkoitus on kuitenkin tuomita kaikki väkivalta, joten se ei ota ymmärtävää asennetta miehiinkään kohdistuvaan väkivaltaan ja tarjoaa itse asiassa näkyvyyttä myös näille kysymyksille käytännössä automaattisesti (kun mediat kiinnostuvat).
Case 2:
a) Työelämän segregaatio on johtanut siihen, että naisalat ovat jääneet palkkakuoppaan miesaloihin verrattuna. Tämä on pääsyy sille, että naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. On jopa nähtävissä, että aiemmin miehiset ja hyvin palkatut alat ovat naisistuessaan taantuneet palkkakilpailussa (näin esimerkiksi opettajat, tutkijat ym. julkisen sektorin korkeakoulutetut). Toisaalta naisaloilla työskentelevät harvat miehet ovat paremmissa asemissa kuin alan naiset ja miesalalla työskentelevät harvat naiset ovat huonommissa asemissa kuin alan miehet. Naisten matalan koulutuksen alat ovat selvästi heikommin palkattuja kuin miesvaltaiset vastaavat. Syitä on monia, naisten asema perheen keskeisinä huoltajina on edelleen syvällä yhteiskunnassa ja vähentää mahdollisuuksia ja halua panostaa uraan. Kasvatus ohjaa naisia matalapalkka-aloille. Sukupuoli vaikuttaa pätevyysarvioihin naisen kannalta negatiivisesti. Äitiyslomariski on yksin naisen työnantajan harteilla ja siksi nuorten naisten vakinaistuminen on vaikeampaa. Ammattiliittojen keskusjärjestöjen johtajistot koostuvat käytännössä vain miehistä. Miesalojen suora tuottavuus on helpompi muuttaa rahaksi kuin naisalojen välillinen tuottavuus.
b) Feministinen ratkaisumalli koostuisi pyrkimyksestä ajaa aktiivisempaa naiskuvaa, lisätä naisalojen arvostusta ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa palkka- ja työehtokehitystä. Nais- ja matalapalkkaeriä tupo-sopimuksissa tulee pitää yllä. On kehitettävä uudenlaisia, sukupuolineutraaleja tapoja haettaessa paikkoja (esim. nimettömät hakemukset). On tuettava naisten ja miesten hakeutumista eri aloille oman kiinnostuksen mukaan, ei totuttujen tai sovinnaisten mallien mukaan. Vanhempainlomien kustannukset on jaettava sukupuolineutraalilla tavalla, eli joko varovaroin tai kaikkien työnantajien hoidettavaksi. On pyrittävä välttämään jatkuvia tulonsiirtoja julkiselta sektorilta yksityiselle koska se syö julkisen palkanmaksukykyä.
c) Tämä olisi hyvä ja tasapuolinen malli, koska se vähentäessään alojen raja-aitoja antaisi koko kansakunnan potentiaalin tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi se tasa-arvoistaisi koulutusta koska samantasoisten tutkintojen seurauksena oleva urakehitys tasapuolistuisi. Näin siis sekä saman tutkinnon suorittaneen miehen ja naisen välillä, että saman tasoisen tutkinnon suorittaneen naisvaltaiselle alalle työllistyneen että miesvaltaiselle alalle työllistyneen kesken. Tämä myös vakiinnuttaisi perheiden tilanteita kun naisillakin olisi jo uran alkuvaiheessa mahdollisuuksia vakinaisiin työpaikkoihin. Seurauksena rohkeampaa kulutusta ja talouskasvua.
Case 1:
a) Sukupuolittuneen väkivallan uhri on yleensä nainen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa saatetaan luonnollistaa esittämällä, että uhri on itse hankkiutunut tilanteeseen, jossa voi odottaa uhriksi joituvansa. Naisia varoitellaan esimerkiksi nalkuttamisesta, liiallisesta alkoholin käytöstä ja tuntemattomien seurassa liikkumisesta. Tähän keskityttäessä usein unohdetaan väkivallan tekijän tuomitseminen, jonka kuitenkin pitäisi olla kaiken lähtökohta. Toisaalta kun taas väkivallan luonnollistamiseen koitetaan reagoida "kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia/hakkaajia" -tyyppisellä räväkällä iskulauseella, ei varoittelu enää olekaan asianmukaista. Itse asiassa se kertoo paljon paremmin sen mitä tulee varoa, kuin tiettyjen paikkojen tai toimintatapojen välttämiseen kehottava varoittelu. Tällä iskulauseella tuodaan selvästi esiin, että mikäli sukupuolittunutta väkivaltaa pidetään luonnollisena ja johtuvana niistä olosuhteista joihin uhri on hankkiutunut, on syytä tiedostaa tämä luonnonolosuhde aina kun toisen sukupuolen kanssa on tekemisissä.
b) Feministinen ratkaisu on pitää sukupuolittuneen väkivallan ongelmaa esillä erityisesti siitä näkökulmasta, ettei väkivallan uhri ole koskaan syyllinen omaan uhriuteensa. Toisaalta luonnollistamista vastaan taistellaan myös raflaavilla kampanjoilla kuten mainittu "kaikki miehet...". Näiden tarkoituksena on erityisesti huomauttaa millaiseen tilanteeseen väkivallan tekijöiden puolustelu johtaa. Tavoite on saada aikaan se, että selitysten keksimisen sijaan yksiselitteisesti tuomitaan väkivalta.
c) Tämä ratkaisu on hyvä ja tasapuolinen, koska se kiinnittää erityisen huomion niihin, jotka sukupuolittuneesta väkivallasta erityisesti kärsivät, siis naisiin. Toiminnan tarkoitus on kuitenkin tuomita kaikki väkivalta, joten se ei ota ymmärtävää asennetta miehiinkään kohdistuvaan väkivaltaan ja tarjoaa itse asiassa näkyvyyttä myös näille kysymyksille käytännössä automaattisesti (kun mediat kiinnostuvat).
Case 2:
a) Työelämän segregaatio on johtanut siihen, että naisalat ovat jääneet palkkakuoppaan miesaloihin verrattuna. Tämä on pääsyy sille, että naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. On jopa nähtävissä, että aiemmin miehiset ja hyvin palkatut alat ovat naisistuessaan taantuneet palkkakilpailussa (näin esimerkiksi opettajat, tutkijat ym. julkisen sektorin korkeakoulutetut). Toisaalta naisaloilla työskentelevät harvat miehet ovat paremmissa asemissa kuin alan naiset ja miesalalla työskentelevät harvat naiset ovat huonommissa asemissa kuin alan miehet. Naisten matalan koulutuksen alat ovat selvästi heikommin palkattuja kuin miesvaltaiset vastaavat. Syitä on monia, naisten asema perheen keskeisinä huoltajina on edelleen syvällä yhteiskunnassa ja vähentää mahdollisuuksia ja halua panostaa uraan. Kasvatus ohjaa naisia matalapalkka-aloille. Sukupuoli vaikuttaa pätevyysarvioihin naisen kannalta negatiivisesti. Äitiyslomariski on yksin naisen työnantajan harteilla ja siksi nuorten naisten vakinaistuminen on vaikeampaa. Ammattiliittojen keskusjärjestöjen johtajistot koostuvat käytännössä vain miehistä. Miesalojen suora tuottavuus on helpompi muuttaa rahaksi kuin naisalojen välillinen tuottavuus.
b) Feministinen ratkaisumalli koostuisi pyrkimyksestä ajaa aktiivisempaa naiskuvaa, lisätä naisalojen arvostusta ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa palkka- ja työehtokehitystä. Nais- ja matalapalkkaeriä tupo-sopimuksissa tulee pitää yllä. On kehitettävä uudenlaisia, sukupuolineutraaleja tapoja haettaessa paikkoja (esim. nimettömät hakemukset). On tuettava naisten ja miesten hakeutumista eri aloille oman kiinnostuksen mukaan, ei totuttujen tai sovinnaisten mallien mukaan. Vanhempainlomien kustannukset on jaettava sukupuolineutraalilla tavalla, eli joko varovaroin tai kaikkien työnantajien hoidettavaksi. On pyrittävä välttämään jatkuvia tulonsiirtoja julkiselta sektorilta yksityiselle koska se syö julkisen palkanmaksukykyä.
c) Tämä olisi hyvä ja tasapuolinen malli, koska se vähentäessään alojen raja-aitoja antaisi koko kansakunnan potentiaalin tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi se tasa-arvoistaisi koulutusta koska samantasoisten tutkintojen seurauksena oleva urakehitys tasapuolistuisi. Näin siis sekä saman tutkinnon suorittaneen miehen ja naisen välillä, että saman tasoisen tutkinnon suorittaneen naisvaltaiselle alalle työllistyneen että miesvaltaiselle alalle työllistyneen kesken. Tämä myös vakiinnuttaisi perheiden tilanteita kun naisillakin olisi jo uran alkuvaiheessa mahdollisuuksia vakinaisiin työpaikkoihin. Seurauksena rohkeampaa kulutusta ja talouskasvua.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...tämä on sellainen tapa kommunikoida, että ainakin minulle tulee heti mieleen positiivisessa mielessä alkaa keskustelemaan, koska pystyt konkretisoimaan asioita.
Nyt menen jatkamaan töitä (aikataulu painaa päälle), mutta yritän ainakin tulla näitä kommentoimaan - pyrinpä olemaan omalta osaltani suurin piirtein asiallinenkin...
Kehitä mallia kaikin mokomin itse eteenpäin, mikäli keksit uusia kommunikointia helpottavia juttuja - mutta tämmöinen alkaa maistua mielestäni jo argumentoinnilta!
Kaikki nämä asiat ovat olleet esillä, eivät vaan ole kelvanneet. Katsotaanpas nyt!
Kun nyt täällä on ollut melko vilakasta keskustelua tuosta "jokainen mies on potentiaalinen sitä tai tätä" -lausahduksesta, niin mietin, missä tilanteissa tämäntyypistä lausahdusta olisi tarpeen käyttää.
Mieleeni tuli esimerkiksi kaupan vartijat. Heille luultavasti koulutuksessa opetetaan, että "jokainen asiakas on potentiaalinen näpistelijä". Tällä pyritään kertomaan vartioille sitä, että näpistelijän luonne ei näy ulospäin, vaan että myös se kaikkein kiltimmältä ja kunnollisimmalta näyttävä asiakas on mahdollinen näpistelijä. Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa sosiaalitoimiston virkailijat. Voisin kuvitella, että useimpien heidän ennakkoasenteena on "jokainen asiakas on potentiaalinen tukien väärinkäyttäjä". Tästä johtuen, jokaisen hakijan tulee täyttää kymmeniä lappusia ja asioiden syynämiseen kulutetaan melkoisesti aikaa ja rahaa sen sijaan, että virkailija vain antaisi rahat kun joku niitä kertoo tarvitsevansa.
Näissä edellä mainituissa tapauksissa siis tuollainen mahdollisuutta korostava, joskin leimaava ja etenkin asiaan syyttömiä/rehellisiä ihmisiä loukkaava lausahdus/asenne on aivan ymmärrettävä. Jostain syystä, kun tämä lause liitetään raiskaukseen tai miehen väkivaltaan, siitä syntyy hirvittävä vastalauseiden ryöppy. Suomessa joka vuosi 90 000 naista kohtaa parisuhdeväkivaltaa ja 6000-10000 naista raiskataan vuosittain. Mielestäni nämä luvut ovat sen verran suuria, että joissain tapauksissa esim. tullainen "jokainen mies on mahdollinen pahoinpitelijä" on täysin verrannollnen tuollaiseen "jokainen asiakas on mahdollinen näpistelijä" -lauseeseen.
"
Suomessa joka vuosi 90 000 naista kohtaa parisuhdeväkivaltaa ja 6000-10000 naista raiskataan vuosittain.
"
Kovia on luvut.
Mitäpä ehdotat asian korjaamiseksi. Suljetaan kaikki miehet vankilaan, ihan vain varuilta?
Henkilökohtaisesti toki myönnän että jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja. Tottahan tuo on. Asian toisteleminen taas ei juurikaan auta. Pitäisi pystyä antamaan jokin potentiaalinen ratkaisumalli ongelmaan.
Eli siis kerropa mitä sinun mielestä asialle pitäisi tehdä?
*Kurre Orava - Pragmaattisen ongelman ratkaisun kannalla*
"Kovia on luvut.
Mitäpä ehdotat asian korjaamiseksi. Suljetaan kaikki miehet vankilaan, ihan vain varuilta? "
Tuskin tähän mitään yksiselitteistä ratkaisua on. Omasta mielestäni ainakin niin pahoinpitelystä kuin raiskauksistakin annetut tuomiot ovat aivan liian lieviä ja toisaalta ne myös keskittyvät vain henkilön vapaudenriistoon. Pelkkä muutaman kuukauden vankilavierailu ei kovin montaa ihmistä saa muuttamaan tapojaan, joten erilaiset muutosta tukevat hoidot (esim. pakolliset psykiatriset hoidot) olisivat mielestäni välttämättömiä. Kaikkein tärkeintä mielestäni olisi kuitenkin panostaa ennaltaehkäisevään työhän. Esim. nykyisellään mielenterveysongelmista kärsivät, jotka eivät saa tarvitsemaansa hoitoa taloudellisista syistä johtuen, aiheuttavat ongelmia niin läheisille kuin itselleenkin ja pitkällä tähtäimellä tämä myös tulee yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi.
Ensin hiukan abstraktimpaa:
Asennekasvatus, kuten tuossa avauksessa esitin olisi tärkeää. Siis se, ettei väkivaltaa hyväksyttäisi tai syytettäisi uhria siitä. Olisi jo varhaiskasvatuksesta lähtien opetettava, että ihmisiä sattuu kun niitä lyö ja ettei isommalla ole oikeutta pomottaa pienempää. Väkivaltamyönteisyyden karsiminen olisi ehkä tärkein elementti. Hoitoon pääsyn varmistaminen mielenvikaisille ja avohoidossa olijoiden riittävän valvonnan varmistaminen toinen. Samoin väkivaltaan taipuvaisten laittaminen jopa pakkohoitoon.
Käytännöllisempiä, toivottomiin tapauksiin:
Väkivaltaisuus on usein sidoksissa alkoholin käyttöön (ei siis välttämättä alkoholismiin riippuvuutena vaan väkivaltaisuuteen humalassa). Esimerkiksi alkoholin vaikutuksen alaisena useammin kuin kaksi kertaa väkivaltaan syyllistyneen juominen tulisi estää. Asennettaisiin vaikka valtion kustannuksella antabus-kapseli ihon alle tms. kemiallisin keinoin hoidettaisiin asia. Toistuvasti seksuaalirikoksiin syylistyvien varalle kemiallinen kastraatio olisi paikallaan. Näiden rangaistusmuotojen hyvä puoli olisi se, että tekijät voisivat jatkaa normaalia elämää johon pystyvät ehkä hyvinkin mutta ilman rikolliseen toimintaan johtanutta elementtiä.
"Suljetaan kaikki miehet vankilaan, ihan vain varuilta? "
Tämä nyt kuulostaa vähän samanlaiselta, että annetaan kaikille naisille 20 %:n palkankorotus, näitä ehdotuksia esittävätkin yleensä aina mieshenkilöt.
Näistä asenteista vielä sen verran, että mies saattaa kehua väkivallantekojaan jonkinlaisena sankaritekona kun nainen puolestaan aggressioitaan häpeää, naisen odotusarvo onkin lähinnä itsehillintä.
Tottahan toki sinä tartut tohon mun heittoon.
Vaikka pitään silmäilin vastaustasi, niin mitään varsinaista ratkaisua et tainnut esittää.
Kyllä minä olen kuullut naisenkin kehuvan kun on antanut ukolle ympärikorvia...
Siis, jos ongelma on kerta se, että jokainen mies on potentiaalinen raiskaaja ja hakkaaja, niin mitä asialle pitäisi tehdä, jotta näin ei enää olisi.
*Kurre Orava - Edelleen kiinnostunut ongelmanratkaisusta*
...käsittääkseni, sikäli kuin tiedän, ei väkivaltaisuus ole väkivaltaiselle miehelle esim. naista kohtaan useimmiten hauskaa (sadistit lienevät poikkeuksia) - tyypillinen skenaario oli, (luitko esim. Oregonilaiset sivut, joihin taannoin viittasin), että mies pidättelee ja yrittää hillitä itseään liiankin pitkään, jolloin sitten kun "napsahtaa", napsahtaakin liikaa, ilman, että toinen osaa siihen varautua.
Nyt tuo RAY:n uunituore raportti osoitti, että mies osaa tulla myös oma-aloitteisesti hakemaan apua väkivaltaiseen taipumukseensa... se on hyvä piirre, ja siihen pitää miestä rohkaista enemmänkin. Naisten agressioiden osalta tämä ongelman tunnistaminen puuttuu, esim. useimpien väkivaltatutkijoiden (ei niiden radikaalifeminististen, tosin) mielestä.
Johan tuossa aiemmin kerottiin ongelman ratkaisukeinoja, miksi niitä olisi pitänyt toistaa?
Olisi ihan hauska kuulla omat ratkaisukeinosi ja jos en aivan väärin muista, niin olet todennut, että miehet nyt vain ovat biologisista syistä naisia aggressiivisempia, pitääkö tämä siis hyväksyä olankohautuksella? Kerro toki.
"a) Sukupuolittuneen väkivallan uhri on yleensä nainen. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa saatetaan luonnollistaa esittämällä, että uhri on itse hankkiutunut tilanteeseen, jossa voi odottaa uhriksi joituvansa. Naisia varoitellaan esimerkiksi nalkuttamisesta, liiallisesta alkoholin käytöstä ja tuntemattomien seurassa liikkumisesta. Tähän keskityttäessä usein unohdetaan väkivallan tekijän tuomitseminen, jonka kuitenkin pitäisi olla kaiken lähtökohta. Toisaalta kun taas väkivallan luonnollistamiseen koitetaan reagoida "kaikki miehet ovat potentiaalisia raiskaajia/hakkaajia" -tyyppisellä räväkällä iskulauseella, ei varoittelu enää olekaan asianmukaista. Itse asiassa se kertoo paljon paremmin sen mitä tulee varoa, kuin tiettyjen paikkojen tai toimintatapojen välttämiseen kehottava varoittelu. Tällä iskulauseella tuodaan selvästi esiin, että mikäli sukupuolittunutta väkivaltaa pidetään luonnollisena ja johtuvana niistä olosuhteista joihin uhri on hankkiutunut, on syytä tiedostaa tämä luonnonolosuhde aina kun toisen sukupuolen kanssa on tekemisissä.
b) Feministinen ratkaisu on pitää sukupuolittuneen väkivallan ongelmaa esillä erityisesti siitä näkökulmasta, ettei väkivallan uhri ole koskaan syyllinen omaan uhriuteensa. Toisaalta luonnollistamista vastaan taistellaan myös raflaavilla kampanjoilla kuten mainittu "kaikki miehet...". Näiden tarkoituksena on erityisesti huomauttaa millaiseen tilanteeseen väkivallan tekijöiden puolustelu johtaa. Tavoite on saada aikaan se, että selitysten keksimisen sijaan yksiselitteisesti tuomitaan väkivalta.
c) Tämä ratkaisu on hyvä ja tasapuolinen, koska se kiinnittää erityisen huomion niihin, jotka sukupuolittuneesta väkivallasta erityisesti kärsivät, siis naisiin. Toiminnan tarkoitus on kuitenkin tuomita kaikki väkivalta, joten se ei ota ymmärtävää asennetta miehiinkään kohdistuvaan väkivaltaan ja tarjoaa itse asiassa näkyvyyttä myös näille kysymyksille käytännössä automaattisesti (kun mediat kiinnostuvat). "
"Esim. väkivaltatutkimusten mukaan naisen väkivaltainen toiminto on käynnistämässä miehen väkivaltaisen toiminnon noin puolessa pahoinpitelytapauksista, joissa miehellä ns. palaa pinna."
Tämän tutkimuksen todenperäisyyttä on syytä epäillä. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on huomattavasti ennemmän maissa, joissa naiset ovat hyvin alistetussa asemassa. Suomessakin väkivalta kohdistuu( suhteellisesti ottaen) huomattavasti useammin maahanmuuttaja naisiin, kuin suomalaisiin. Maahan muuttaneet naiset tulevat usein kulttuurista jossa miehen sana on laki. Ei ole mitenkään mahdollista, että naisten provosointi olisi syynä noin useassa tapauksessa.
Ruotsalainen väkivaltakeskustelu on ollut tehokasta ja aikaan saanut miesten ryhtymisen perheväkivaltaa vastustamaan. Suomessahan ollaan vielä siinä tilanteessa, että väkivallan vastustamisen katsotaan olevan pelkästään naisten "pikku puuhastelua".
...esim tämän lähteeni osalta (Sagen julkaisemassa kirjassa):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000005560159
"a) Työelämän segregaatio on johtanut siihen, että naisalat ovat jääneet palkkakuoppaan miesaloihin verrattuna. Tämä on pääsyy sille, että naisen euro on kahdeksankymmentä senttiä. On jopa nähtävissä, että aiemmin miehiset ja hyvin palkatut alat ovat naisistuessaan taantuneet palkkakilpailussa (näin esimerkiksi opettajat, tutkijat ym. julkisen sektorin korkeakoulutetut). Toisaalta naisaloilla työskentelevät harvat miehet ovat paremmissa asemissa kuin alan naiset ja miesalalla työskentelevät harvat naiset ovat huonommissa asemissa kuin alan miehet. Naisten matalan koulutuksen alat ovat selvästi heikommin palkattuja kuin miesvaltaiset vastaavat. Syitä on monia, naisten asema perheen keskeisinä huoltajina on edelleen syvällä yhteiskunnassa ja vähentää mahdollisuuksia ja halua panostaa uraan. Kasvatus ohjaa naisia matalapalkka-aloille. Sukupuoli vaikuttaa pätevyysarvioihin naisen kannalta negatiivisesti. Äitiyslomariski on yksin naisen työnantajan harteilla ja siksi nuorten naisten vakinaistuminen on vaikeampaa. Ammattiliittojen keskusjärjestöjen johtajistot koostuvat käytännössä vain miehistä. Miesalojen suora tuottavuus on helpompi muuttaa rahaksi kuin naisalojen välillinen tuottavuus.
b) Feministinen ratkaisumalli koostuisi pyrkimyksestä ajaa aktiivisempaa naiskuvaa, lisätä naisalojen arvostusta ja pyrkiä kohti tasa-arvoisempaa palkka- ja työehtokehitystä. Nais- ja matalapalkkaeriä tupo-sopimuksissa tulee pitää yllä. On kehitettävä uudenlaisia, sukupuolineutraaleja tapoja haettaessa paikkoja (esim. nimettömät hakemukset). On tuettava naisten ja miesten hakeutumista eri aloille oman kiinnostuksen mukaan, ei totuttujen tai sovinnaisten mallien mukaan. Vanhempainlomien kustannukset on jaettava sukupuolineutraalilla tavalla, eli joko varovaroin tai kaikkien työnantajien hoidettavaksi. On pyrittävä välttämään jatkuvia tulonsiirtoja julkiselta sektorilta yksityiselle koska se syö julkisen palkanmaksukykyä.
c) Tämä olisi hyvä ja tasapuolinen malli, koska se vähentäessään alojen raja-aitoja antaisi koko kansakunnan potentiaalin tehokkaampaan käyttöön. Lisäksi se tasa-arvoistaisi koulutusta koska samantasoisten tutkintojen seurauksena oleva urakehitys tasapuolistuisi. Näin siis sekä saman tutkinnon suorittaneen miehen ja naisen välillä, että saman tasoisen tutkinnon suorittaneen naisvaltaiselle alalle työllistyneen että miesvaltaiselle alalle työllistyneen kesken. Tämä myös vakiinnuttaisi perheiden tilanteita kun naisillakin olisi jo uran alkuvaiheessa mahdollisuuksia vakinaisiin työpaikkoihin. Seurauksena rohkeampaa kulutusta ja talouskasvua. "
Pääpiirteissään samaa mieltä, yksi lause särähti: "On pyrittävä välttämään jatkuvia tulonsiirtoja julkiselta sektorilta yksityiselle koska se syö julkisen palkanmaksukykyä. "