Mikä sydämen täyttää?

Nuorissa, (joihin myös itse kuulun), näkyy räikeimmin ja ensimmäisenä yhteiskunnan hyvät ja huonot hedelmät. "Hedelmistään puu tunnetaan" - nuoret ovat peili koko yhteiskunnan henkiseen tilaan. Nuorissa näkyy suurta epävarmuutta, pirstaleisuutta minuudessa, juurtumattomuutta, turvallisuudenpuutetta, ylikorostunutta materiaan ja ulkokuoreen kohdistuvaa palvontaa, kielteisyyttä, kunnioituskyvyttömyyttä, kyseenalaistamattomuutta, suurta tyytymättömyyttä, kehittymätöntä mielenhallintaa, epävarmuutensa ja ymmärtämättömyytensä vuoksi aggressiivisia asenteita ja mielipiteitä.

Mikä ohjaa ihmisten henkistä maailmaa ja sen kehittymistä? -> Perhe, sosiaalinen ympäristö arvoineen ja asenteineen, eri instituutiot, media... Nähdäkseni yhteisesti hyväksytyistä korkeista arvoista ja ihanteista huolimatta käytännön toiminta jokapäiväisessä elämässä on jotain aivan muuta. Sekä yksilön että yhteisön tasolla maailmankuvat, uskomukset ja asenteet ovat pirstaloituneita, ihmiset etsivät epätoivoisesti varmuutta, onnellisuutta ja mielenrauhaa vääristä asioista. Ovat toisin sanoen hukassa. Juovat kristallinkirkkaasta kauniista kaivosta koskaan sammuttamatta janoaan. Etsivät itseään ja rauhaa ulkopuolelta, vaikka kaikki on sisällä. Haparoivat sokeana pimeydessä.

Syytän tästä osaltaan mediaa - nykysuomalainen käyttää keskimäärin 8 tuntia päivässä erilaisten teknisten medialaitteiden parissa (TV, tietokone, älypuhelin...). Tämä syö aikaa hiljaisuudelta joka on välttämätöntä itsetutkiskelulle ja oman sisäisen dialogin tiedostamiselle ja sen kehittymiselle. Se syö myös aikaa ihmiselle luontaiselta ja onnellisuutta tuottavalta keskustelemiselta, oikealta kanssakäymiseltä. Sosiaalinen media ei tämän paikkaa kykene ottamaan. Median sisältö on useimmiten sekalaista, manipuloivaa, kuluttamaan kannustavaa, pinnallista ja keikella muullakin tavalla henkisesti kuollutta. Suurina määrinä kulutettuna hyvin haitallista. Ei uskonto ole oopiumia kansalle, vaan median ylivalta!

Sielunvihollinen tekee työtä yötä päivää. On huolestuttavaa, että kristinuskosta, ja kaikesta uskosta ylipäänsä, on täysin madon tasolle jäänyt väärä ja lapsellinen mielikuva kasvavalla nuorten enemmistöllä. Ei mikään muu, ei mikään, kykene antamaan elämälle sen todellista merkitystä, rauhaa ja iloa kuin se itseoivallus ja jumaloivallus, jonka kirjoitettu uskonto mahdollistaa ja Jumala armossaan itseään etsiville antaa.

Tie, jonka yhteiskuntamme on valinnut, saatanan tie, on ainoastaan tuottava lisääntyvää kärsimystä ja tyytymättömyyttä. Totuudelta sokeana harhaisen egon demonien ohjaama ihmiskunta kulkee kohti omaa tuhoaan energian ja raaka-aineiden huvetessa, luonnon tuhoutuessa, ympäristön pilaantuessa, ihmisen ruumiillisen ja henkisen olemuksen myrkyttyessä ja suursodan uhan kasvaessa. Nyt jos koska on erittäin tärkeää olla kristitty. Meillä on suuri vastuu. Työtä riittää.