Shalom!
25.2. aamulla sain näyn, jossa vanhahko, vaalea hiuksinen mies oli kuvan vasemmassa reunassa ja hänen vartalonsa ja katseensa suunta oli oikealle. Hänen edessään, kuvan oikeassa reunassa, alhaalta ylös asti oli kengän pohjallisia ja ääni sanoi: - ”Hän oli nöyrä, hän teki paljon...”
Mietin, että se sanottiin menneessä muodossa, ”oli”. Koska hän oli nöyrä, hän siis teki ja eli Jumalan tahdon mukaisesti ja koska hän oli tehnyt paljon, oli häneltä kulunut paljon kengiä, alttiuden kengiä, lähteä ja tarttua Jumalan työhön, siihen mikä on Jumalalle mieluista. Näin tulee meidän kaikkien tehdä, nöyränä ja alttiina …
Tämä nosti mieleeni heti sananpaikan joka tähän sopii, mutustelkaamme ja sulatellaan sitä tänään:
Kirje efesolaisille 6
1. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -
3. "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
7. hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
20. jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21. Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon.
22. Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23. Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
24. Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta - katoamattomuudessa.
Herran rauhaa ja siunausta teille, te, ystäväni ....
25.2. aamulla sain näyn, jossa vanhahko, vaalea hiuksinen mies oli kuvan vasemmassa reunassa ja hänen vartalonsa ja katseensa suunta oli oikealle. Hänen edessään, kuvan oikeassa reunassa, alhaalta ylös asti oli kengän pohjallisia ja ääni sanoi: - ”Hän oli nöyrä, hän teki paljon...”
Mietin, että se sanottiin menneessä muodossa, ”oli”. Koska hän oli nöyrä, hän siis teki ja eli Jumalan tahdon mukaisesti ja koska hän oli tehnyt paljon, oli häneltä kulunut paljon kengiä, alttiuden kengiä, lähteä ja tarttua Jumalan työhön, siihen mikä on Jumalalle mieluista. Näin tulee meidän kaikkien tehdä, nöyränä ja alttiina …
Tämä nosti mieleeni heti sananpaikan joka tähän sopii, mutustelkaamme ja sulatellaan sitä tänään:
Kirje efesolaisille 6
1. Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.
2. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi" - tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus -
3. "että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä".
4. Ja te isät, älkää kiihoittako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.
5. Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle,
6. ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo,
7. hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa ettekä ihmisiä,
8. tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.
9. Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.
10. Lopuksi, vahvistukaa Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa.
11. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet.
12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.
13. Sentähden ottakaa päällenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.
14. Seisokaa siis kupeet totuuteen vyötettyinä, ja olkoon pukunanne vanhurskauden haarniska,
15. ja kenkinä jaloissanne alttius rauhan evankeliumille.
16. Kaikessa ottakaa uskon kilpi, jolla voitte sammuttaa kaikki pahan palavat nuolet,
17. ja ottakaa vastaan pelastuksen kypäri ja Hengen miekka, joka on Jumalan sana.
18. Ja tehkää tämä kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;
19. ja minunkin puolestani, että minulle, kun suuni avaan, annettaisiin oikeat sanat rohkeasti julistaakseni evankeliumin salaisuutta,
20. jonka tähden minä olen lähettiläänä kahleissa, että minä siitä rohkeasti puhuisin, niinkuin minun puhua tulee.
21. Mutta että tekin tietäisitte tilani, kuinka minun on, niin on Tykikus, rakas veljeni ja uskollinen palvelija Herrassa, antava teille siitä kaikesta tiedon.
22. Minä lähetän hänet teidän tykönne juuri sitä varten, että saisitte tietää meidän tilamme ja että hän lohduttaisi teidän sydämiänne.
23. Rauha veljille ja rakkaus, uskon kanssa, Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
24. Armo olkoon kaikkien kanssa, jotka rakastavat meidän Herraamme Jeesusta Kristusta - katoamattomuudessa.
Herran rauhaa ja siunausta teille, te, ystäväni ....
Vastaukset 16
Vanhimmat
... ja tuo kirje efesolaisille, alaviitteillä ....
http://www.finbible.fi/38alaviite/Efeso/Efeso6.htm
Mikäli näkyjä tulee paljon, niin http://www.thl.fi/fi/web/mielenterveys
... sain toisenkin näyn ja se äsken nousi mieleeni, se oli sama kuin viikko tai pari sitten, kun näin kohdistimen/ tähtäimen, tänään näin taas tuon tähtäimen, ja mietin oliko tuo aamun näky erityisesti kohdistettu jollekkin tietylle ihmiselle, mutta hän kyllä sen omakseen tunnistaa ....
Kiitos sinetti, että toit näkysi tänne ja siihen liittyvän hyvän Sanan paikan.
Sinulla on rakas siskoni jalassasi alttiuden kengät lähteä ja tarttua Jumalan työhön. Uskollisesti ja rohkeasti olet täällä profetia palstalla tuonut esille Jumalan Sanaa. Kiitän Herraa sinusta ja kaikista teistä rakkaista Jumalan valituista.
Westsider- toi tuolla ketjussa: "Uni häkissä olevasta sudesta" esille Sanasta paikan
2. Tess.2. Tärkeä kohta tässä ajassa, joka on puhutellut pitkään. Laitan tähän nyt loppuosan tuosta luvusta vahvistukseksi kaikille.
2.Tess.2:13-17 alaviitteineen:
13. Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen.
Ef. 1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
1 Tess. 1:3-4 me Jumalamme ja Isämme edessä muistamme teidän työtänne uskossa ja vaivannäköänne rakkaudessa ja kärsivällisyyttänne toivossa Herraamme Jeesukseen Kristukseen,
4. tietäen, veljet, te Jumalan rakastetut, teidän valitsemisenne:
2 Tess. 1:3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
14. Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden.
1 Tess. 5:9 Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,
1 Piet. 5:10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.
15. Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme.
2 Tess. 3:6 Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet.
16. Ja meidän Herramme Jeesus Kristus itse ja Jumala, meidän Isämme, joka on rakastanut meitä ja armossa antanut meille iankaikkisen lohdutuksen ja hyvän toivon,
17. lohduttakoon teidän sydämiänne ja vahvistakoon teitä kaikessa hyvässä työssä ja puheessa.
1 Tess. 3:12-13 Ja teille Herra antakoon yhä enemmän ja runsaammin rakkautta toisianne kohtaan ja kaikkia kohtaan, niinkuin meilläkin on teitä kohtaan,
13. vahvistaaksensa teidän sydämenne nuhteettomiksi pyhyydessä meidän Jumalamme ja Isämme edessä, meidän Herramme Jeesuksen tulemuksessa, kun hän tulee kaikkien pyhiensä kanssa.
Kiitos ninni, rakas siskoni. Jumalaan luottaen saamme olla vahvat, emme vahvat itsessämme, vaan Herra on vahvuutemme, tulee olla nöyrä ja kulkea Jumalan tahdon mukaan, mikä on monesti vaikeaa.
Tämä kohta osui minuun ja upposi tuossa ninnin lähettämässä tekstissä, sydän ihanasti hypähti tuon jakeen kohdalla:
1 Piet. 5:10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.
Aamen.
LAINAUS:
Mitä on nöyryys?
Tapani Suonto
Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille Hän antaa armon Jaak. 4:6.
Se ei ole vielä kauheata, vaikka ihmiset olisivat meitä vastaan. Ei edes se, että virkavalta, poliisi tai koko Suomen kansa olisi meitä vastaan. Mutta jos Jumala on meitä vastaan, silloin asiat ovat todella huonosti.
Raamattu sanoo, että Jumala on ylpeitä vastaan. Siksi ylpeys ja nöyryys eivät ole mitään turhanpäiväisiä asioita. Ne ratkaisevat elämässämme paljon.
Moni ajattelee, että koska Jumala on hyvä, Hän on kaikkien puolella eikä ketään vastaan. Mutta Raamattu sanoo toisin. Ylpeys ja nöyryys ovat hyvin määrääviä tekijöitä sille, miten Jumala meihin ihmisiin suhtautuu.
Nöyryys Raamatussa
Nöyryys ja ylpeys vaikuttavat paljon Raamatun henkilöiden kohtaloissa:
Silloin Israelin päämiehet ja kuningas nöyrtyivät ja sanoivat: "Herra on vanhurskas". 2 Aik.12:6
Sen tähden, että Rehabeam nöyrtyi, kääntyi Herran viha hänestä pois… 2 Aik.12:12
Mutta kun Hiskia nöyrtyi sydämensä ylpeydestä, hän ja Jerusalemin asukkaat, ei Herran viha kohdannut heitä Hiskian päivinä. 2 Aik.32:26
Raamattu on täynnä esimerkkejä ihmisistä, joiden kohtalo muuttui, kun he nöyrtyivät Jumalan edessä. Mitä tämä nöyryys on?
Jotkut istuvat kirkossa aina takapenkissä ollakseen nöyrempiä. Toiset ovat kieltäytyneet lehtihaastattelusta pysyäkseen nöyrinä. Toiset väheksyvät omia kykyjään kuvitellen olevansa näin nöyrempiä. Ihminen voi esittää tavattoman nöyrää, mutta se on eri asia kuin todellinen nöyryys.
Nöyryys Jumalan edessä
Raamattu kertoo, kuinka Manasse nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä. Se nöyryys, josta Raamattu puhuu, liittyy meidän suhteeseemme Jumalaan. Kun olet nöyrä Jumalan edessä, olet myös nöyrä ihmisten edessä. Kun haluat olla nöyrä Jumalan palvelija, unohda kaikki muut. Keskittäydy elämään nöyrästi vain Jumalasi edessä.
Me olemme kaikki luonnostamme ylpeitä. Olemme kaikki samasta puusta veistettyjä. Ylpeys on yhteinen ongelmamme. Toinen ei ole parempi toista. Luonnollinen ihminen on itsessään mätä. Siksi Paavali toteaakin itsestään: ”Minussa, se on minun lihassani, ei asu mitään hyvää.”
Olennaista onkin se, miten me tätä ylpeyttämme käsittelemme. Miten se saa meidän elämäämme hallita. Raamattu sanoo Manassesta: ”Hän nöyrtyi syvästi isiensä Jumalan edessä.” Raamattu osoittaa, että ihminen voi itse nöyrtyä tai olla nöyrtymättä.
Me kohtaamme kerran oman ylpeytemme
Tiedätkö, että jos emme itse ristiinnaulitse omaa ylpeyttämme, se tulee kerran meitä vastaan ja ristiinnaulitsee meidät!
Eräs nuori mies oli hyvin palava Herran palvelija. Mutta vähitellen maailma ja sen syntinen elämä houkuttelivat hänet pois nöyrästä vaelluksestaan Jumalan edessä. Kymmeniä vuosia hän oli täysin eksyksissä vaeltaen maailmassa omien himojensa mukaan. Ollessaan jo keski-ikäinen hän kohtasi Ruotsissa naisen, joka kiitti häntä vuosikymmeniä aikaisemmin saamastaan avusta. Mies oli Pyhän Hengen voimassa ollut tälle naiselle suureksi avuksi, ehkä jopa pelastukseksi. Nuo naisen sanat pysäyttivät tämän miehen. Hän muisti elävästi, miten hän oli kerran täynnä Pyhää Henkeä saanut olla palvelemassa Herraa. Nyt hän tajusi kulkeneensa kutsumuksensa ohi. Miten paljon Jumala olisikaan halunnut häntä käyttää, mutta ylpeydessään hän oli kulkenut omia teitään välittämättä Jumalan suunnitelmista.
Sinä iltana hänen oma ylpeytensä ristiinnaulitsi hänet. Sydämensä tuskassa hän katseli omaa ylpeätä menneisyyttään. Hän ei ollut nöyrtynyt, kuten Manasse isiensä Jumalan edessä. Ehkä ihmiset olivat pitäneet häntä nöyränä ja jalona miehenä. Ehkä hän itsekin oli niin joskus kuvitellut. Mutta nyt hän tajusi, että ainoa mikä merkitsi jotain, oli nöyryys Jumalan edessä.
Sinä iltana hän nöyrtyi ja sai syntinsä anteeksi. Useiden päivien taistelun jälkeen hän vapautui syntikahleistaan. Hänestä tuli innokas Herran palvelija. Hän osallistui työhömme koko sydämestään. Hän halusi omistaa lopun elämänsä Jumalan palvelemiseen. Muutaman vuoden kuluttua hänet löydettiin työpöytänsä äärestä kuolleena. Hän pääsi perille sinne, missä ei ole enää kyyneleitä eikä kipua.
Nöyryys on kuuliaisuutta
Nöyryys on kuuliaisuutta Jumalaa kohtaan. Ensimmäinen askel on nöyrtyä Jeesuksen ristin äärellä ja vastaanottaa Hänet pelastajanaan. Silloin sinä astut ratkaisevat askeleen nöyryyden tiellä. Silloin tunnustat nöyrästi, että olet syntinen ja kadotettu ilman Jeesusta ja nöyrryt oikeaan osaan Jumalan edessä ja oikeaan suhteeseen Häneen.
Kun nostat Jumalan sanan suureen arvoon elämässäsi ja kaikessa haluat elää sen mukaan, tuo sana kasvattaa sinusta nöyrän Jumalan miehen ja naisen. Nöyryys on ennen kaikkea kuuliaisuutta kaikessa Jumalan tahdolle. Mikään muu nöyryys, vaikka ihmiset sitä arvostaisivatkin, ei ole mitään tämän nöyryyden rinnalla. Siksi keskittäydy elämään ennen kaikkea nöyrästi Jumalan edessä.
No niin, siinä se tuli, nimittäin Herran "kohdistama" johdatus tuohon näkyyn ... huomasin sen heti kun olin painanut tuota LÄHETÄ näppäintä ....
Tuossa Suonnon tekstissä oleva mies teki lopulta paljon Jumalan työtä, eksymyksensä jälkeen, ja lopulta hänet löydettiin kuolleena työpöytänsä ääreltä, aivan niin kuin näyssäni olevasta miehestä puhuttiin menneessä muodossa, "hän oli".
Näin Herra johdattaa asioita eteemme, niinkuin tuon Suonnon tekstin.
Kiitos ja Kunnia Herralle, Jeesukselle Kristukselle!
Nöyrä Kiitos ....
https://www.youtube.com/watch?v=F0WgwuEWSkM
Totta tosiaan!
Voi miten hyvän kirjoituksen löysitkin!!!
Kiitos ja Kunnia Herralle, Jeesukselle Kristukselle!
Tämän aamuinen näky kertoi nöyrästä miehestä ja tuossa yhtenä päivänä kuuntelimme kauniin Hanna Ekolan laulaman, Oi, katsohan lintua. Tänään hyvä ystäväni soitteli, tuolta mäen takaa ja kertoi kuunnelleensa tämän ihanan lapsuudesta tutun laulun myös Mika Nisulan laulamana, joten jaan sen myös teille kuultavaksi ....
https://www.youtube.com/watch?v=SJCjvC-QG6U
Nöyrtykää Herran edessä
"Mistä teidän keskinäiset kiistanne ja taistelunne syntyvät? Mistäpä muusta kuin haluistanne, jotka käyvät taistelua teidän ruumiissanne. Te himoitsette, mutta jäätte vaille, kiihkon ja kateuden vallassa te vaikka riistätte hengen toisiltanne, mutta ette silti saavuta päämääräänne. Te taistelette ja iskette yhteen, mutta jäätte vaille, koska ette pyydä. Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne kaiken mielihaluissanne.
Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi. Vai luuletteko, että Raamattu syyttä sanoo: 'Mustasukkaisen kiihkeästi hän halajaa henkeä, jonka on meihin pannut'? Mutta vielä suurempi on se armo, jonka hän antaa.
Siksi Raamattu sanoo:
- Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.
Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista, niin se lakkaa ahdistamasta teitä. Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat! Tuntekaa kurjuutenne, surkaa ja itkekää! Kääntyköön naurunne murheeksi, ilonne masennukseksi. Nöyrtykää Herran edessä, niin hän on teidät korottava."
Jaak. 4:1-10
LAINAUSTA:
Nöyryyden puutteen seurauksia
Nöyryys Herran edessä on edellytys Jumalan tuntemiselle. Jos tuntee oman paikkansa Jumalan edessä, osaa turvautua mieluummin Herraan kuin itseensä. Samalla tavoin uskovien keskinäinen nöyryys on edellytys yltäkylläiselle ihmissuhteelle ja rakkaudelliselle seurakuntayhteydelle. Jos tuntee oman asemansa sisarten ja veljien keskellä, osaa suhtautua heihin oikein. Nöyryyden 'ylivertaisuus' tulee paremmin esille, kun tarkastelee mihin nöyryyden puute johtaa. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, millaisia oireita nöyryyden puute saa ihmisessä aikaan? Seuraavassa on neljä esimerkkiä aiheesta.
Ensinnäkin nöyryyden puute saa ihmisen ihastelemaan itseään. Äkkiä hän unohtaa, kuka on hänet palvelutehtävään kutsunut ja mikä on ero suorittamisella ja palvelemisella. Palvelutehtävästä tuleekin nimike, arvo tai titteli, vaikka tuon nimityksen tarkoitus on vain kuvata tehtävän muotoa, ei arvoa. Ihmisen todellinen arvo Herran edessä perustuu yksin Jumalan armoon. Ihmisen tehtävä on olla Luojansa edessä nöyrä ja uskollinen hänelle.
Toinen nöyryyden puutteen oire on se, että ihminen alkaa väärällä tavalla luottaa itseensä. Ihminen alkaa tällöin tekemään työtä Herralle – hänen hyväkseen tai puolestaan - mieluummin kuin tekisi työtä yhdessä Herra kanssa. Voisi siis sanoa, että hän mieluummin valloittaa toisia Herralle kuin antaa itsensä tulla valloitetuksi. Meitä ei ole kutsuttu vain 'haluamaan hänen tuntemistaan', vaan etsimään häntä ja luovuttamaan itsemme hänelle.
Kolmanneksi nöyryyden puute estää ihmistä näkemästä selkeästi Jumalan tahdon ja suuruuden. Kun ihminen tuntee oman paikkansa Jumalan edessä, hän tuntee oman vähäisyytensä ja näkee kirkkaammin Jumalan mahdollisuudet. Jos taas hän kuvittelee itsensä suuremmaksi kuin on, hän sokaistuu itselleen ja näkee vastaavasti Jumalan pienempänä kuin Jumala todellisuudessa on. Mitä enemmän ihminen väärin kuvittelee itsestään, sitä vähäisempänä hän näkee Jumalan mahdollisuudet. Kun hän sitten epäonnistuu omassa voimassaan, hän kuvittelee, ettei Jumalakaan voi häntä auttaa.
Neljänneksi nöyryyden puute estää ihmistä näkemästä Kristusta lähimmäisessään. Mielestäni tämä nöyryyden puutteen oire on kaikkein vakavin este toimiville ihmissuhteille, koska Kristuksen näkeminen lähimmäisessä on lähtökohta keskinäiseen arvostukseen. Kun nöyryys saa tilaa sydämissämme, näemme itsemme oikein suhteessa Jumalaan ja suhteessa toisiin ihmisiin. Tällöin lähimmäiset näyttävät muuttuneen, vaikka se suurelta osin johtuu siitä, että omat silmämme ovat avautuneet näkemään oikein. Opimme näkemään Herramme toisissa ihmisissä. Siskot ja veljet ympärillämme eivät enää olekaan 'verenhimoisia petoja, jotka uhkaavat asemaamme', vaan he ovat Kristuksen omia, jotka on luotu itsemme tavoin Kristuksen kuviksi tässä pimeässä ajassa. Ja kaikki tämä muutos ympäristössämme tapahtuu, kun keskinäinen nöyryys saa avata silmämme näkemään oikein.
Matteus 11
25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."
Matteus 11:25-30 alaviitteineen
25. Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
Job 37:24 Sentähden peljätkööt häntä ihmiset; hän ei katso keneenkään, joka on omasta mielestään viisas.
Ps. 119:130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
1 Kor. 1:19 Onhan kirjoitettu: Minä hävitän viisasten viisauden, ja ymmärtäväisten ymmärryksen minä teen mitättömäksi.
1 Kor. 1:26-29 Sillä katsokaa, veljet, omaa kutsumistanne: ei ole monta inhimillisesti viisasta, ei monta mahtavaa, ei monta jalosukuista,
27. vaan sen, mikä on hulluutta maailmalle, sen Jumala valitsi saattaaksensa viisaat häpeään, ja sen, mikä on heikkoa maailmassa, sen Jumala valitsi saattaaksensa sen, mikä väkevää on, häpeään,
28. ja sen, mikä maailmassa on halpasukuista ja halveksittua, sen Jumala valitsi, sen, joka ei mitään ole, tehdäksensä mitättömäksi sen, joka jotakin on,
29. ettei mikään liha voisi kerskata Jumalan edessä.
26. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
27. Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.
Ps. 8:7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:
Matt. 28:18 Ja Jeesus tuli heidän tykönsä ja puhui heille ja sanoi: Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.
Joh. 1:18 Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.
Joh. 3:35 Isä rakastaa Poikaa ja on antanut kaikki hänen käteensä.
Joh. 6:46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
Joh. 10:15 niinkuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän; ja minä annan henkeni lammasten edestä.
Joh. 13:3 niin Jeesus, tietäen, että Isä oli antanut kaikki hänen käsiinsä ja että hän oli lähtenyt Jumalan tyköä ja oli menevä Jumalan tykö,
Joh. 17:2 koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä olet hänelle antanut.
Ef. 1:20-23 jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa,
21. korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa.
22. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle,
23. joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.
28. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
Jer. 31:25 Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen.
Matt. 12:20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.
Joh. 7:37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
29. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
Jer. 6:16 Näin on Herra sanonut: Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie, ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne. Mutta he vastasivat: Emme vaella.
Siir 51:27 Nähkää omin silmin, että minulle on ollut vähän vaivaa, mutta olen saanut suuren levon.
Matt. 21:5 Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla.'
30. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.
1 Joh. 5:3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;
Psalmit 34
1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.(34:2) Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.
2 (34:3) Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.
3 (34:4) Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.
4 (34:5) Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.
5 (34:6) Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.
6 (34:7) Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.
7 (34:8) Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.
8 (34:9) Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!
9 (34:10) Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.
10 (34:11) Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.
11 (34:12) Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.
12 (34:13) Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:
13 (34:14) varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta;
14 (34:15) vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.
15 (34:16) Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 (34:17) Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.
17 (34:18) Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.
18 (34:19) Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
19 (34:20) Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.
20 (34:21) Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.
21 (34:22) Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.
22 (34:23) Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.
https://www.youtube.com/watch?v=qqtWXOvihWU