Meidät ohjelmoidaan käyttäytymään yleisten normien mukaan heti synyttyämme. Mitä suuremmaksi kasvamme sitä tiukemmin meidät sidotaan eri tahoilta tulevan informaatiotulvan kaarnalaivoihin. Meiltä viedään kyky itsenäiseen ajatteluun ja itsenäiseen toimintaan ja se perustuu siihen että emme luota ihmiseen hyvänä ja hyvää etsivänä olentona vaan että meissä kaikissa asuu pahuus mikä täytyy pitää kurissa. Pahaan uskominen lisää väestöpopulaatiota koska jokainen tarvitsee itselleen oletetun sotajoukon puolustamaan oikeuksiaan. Nyt suojataan rajoja uskonnollisten, poliittisten ja sosiaalististen ryhmittymin avulla koska kaikki muut haluavat meille pahaa. Tämä pahan pelko naamioidaan kakenlaisin näkyvin kulissein eikä kukaan myönnä edes itselleen että perustana on pelko pahan ihmisen pahanteosta. Jos ihminen olisi alunperin uskonut hyvään oikesti eikä ollakseen jotain mitä ei ole eläisimme hyvässä maailmassa, meitä olisi vähemmän ja niin myös onglemia olisi vähemmän. Koska pahaan uskominen on syvään juurtunut, valtaosa ihmisistä asennoituu yksilöön vihamilisesti naamionsa takana. Siltä pohjasta lähtevät vaittomien tuomitsemitsemiset, hyökkäämiset, itsekorostus ja manipulointi. Ihminen on yhä ravintoketjussa joskin hyötyjät ovat mikroskooppisia. Hyvä yhteistkunta joka pitää ihmistä hyvänä tuottaa terveitä ja hyviä yksilöitä pitämään huolta tästä ainutlaatuiosesta planeetasta maailmankaikkeudessa. Paha ja pahuus on olemassa sitä käyttävässä ihmisessä; he eivät ymmärrä että heillä olisi vapaus; Vapaudessa ei tarvitse edes valita koska elämä valitsee aina parhaimman mahdollisen tavan elämälle.
Vapaus valita
hetkihetkessä
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Meidät ohjelmoidaan käyttäytymään yleisten normien mukaan heti synyttyämme. Mitä suuremmaksi kasvamme sitä tiukemmin meidät sidotaan eri tahoilta tulevan informaatiotulvan kaarnalaivoihin. Meiltä viedään kyky itsenäiseen ajatteluun ja itsenäiseen toimintaan..."
Jotain tuon kaltaistahan meille kaikille tapahtuu. Sitä sanotaan kulttuuriksi. Ja kulttuuri on ihmisten yhteisten sopimusten verkosto, joka määrittelee mitä tehdään ja miten tehdään, mitä koetaanja miten koetaan. Mutta kun ihminen on ihan perustavasti yhteisöllinen olento, joka toimii ryhmissä, niin en oikein voi kuvitella, kuinka me tästä perusasiasta pääsisimme eroon - enkä tiedä pitäisikö siitä päästä eroon.
MInusta tuntuu että sekin voisi riittää, että olemme tietoisia tästä kulttuurin luomasta häkistä tai todellisuuden tulkintakehyksestä. Silloin voimme ainakin teoriassa myös yrittää siirtyä myös sen ulkopuolelle.
"Meiltä viedään kyky itsenäiseen ajatteluun ja itsenäiseen toimintaan ja se perustuu siihen että emme luota ihmiseen hyvänä ja hyvää etsivänä olentona vaan että meissä kaikissa asuu pahuus mikä täytyy pitää kurissa."
Tästä en ole samaa mieltä ja perustelu on osin sama kuin yllä. Jokin tietty määrä "pakollista" yhteistä kulttuurista tajuntaa on oltava, että ylimalkaan voimme elää yhteisöinä. Se ei edellytä mitään oletusta ihmisessä asuvasta pahasta.
Miten luottamus ihmisen hyvyyteen poistaisi sen tosiasian, että tarvitsemme välttämättä kulttuurisen koodin jolla voimme yhteisesti hahmottaa maailmaa, vaikka se olisikin kompromissi todellisuuden, yhteisön todellisuustulkinnan ja yksilöiden yksilöllisten tajuntojen kesken?
Miksi ajattelet, että usko ihmisen pahuuteen olisi jonkunlainen tekijä tässä asiassa?
On totta, että ainakin joissakin kulttuureissa lapsiin suhtaudutaan noin: että ne ovat synnynnäisesti pahoja, ellei niitä kasvateta hyvyyteen. Ainakin länsimaisissa kulttuureissa tuo on ollut yleistä. Mutta on olemassa myös toisenlaisia kulttuureja, esim. monet intiaanikansat ovat perustaneet ihmiskäsityksen päinvastaiseen arvioon: ihmisellä on luontaisesti taipumus olla hyvä ja sitä kannattaa tukea. Mielestäni myös länsimainen ihmiskäsitys on liikkumassa tähän suuntaan.