Suomalaiset lähtivät hyökkäilemään itään heti saatuaan itsenäisyyden Venäjältä 1918. Heimosodiksi kutsutut aggressiot kestivät aina vuoteen 1922 asti, ja niihin osallistui paljon Suomen armeijan upseeristoakin.
Seuraavan kerran Suomi lähti yhdessä natsien kanssa valloitusretkelle itään 1941 (Operaatio Barbarossa), tarkoitus oli saattaa loppuun 1918 aloitettu imperialistinen haave Suur-Suomesta. Suomi oli käytännössä osa natsien itärintamaa, mm. natsien Einsatzkommando toim Suomen alueella etsien ja tuhoten "yhteisiä rodullisia ja ideologisia vihollisia". Tämä Suomen ja natsien hyökkäyssota kesti myös vuosia.
NL teki 1939 pienen muutaman kuukauden mittaisen ennakoivan operaation valmistautuakseen tulevaan Suomen ja natsi-Saksan suurhyökkäykseen. Tulevat tapahtumat osoittivat sen operaation oikeutetuksi.
Seuraavan kerran Suomi lähti yhdessä natsien kanssa valloitusretkelle itään 1941 (Operaatio Barbarossa), tarkoitus oli saattaa loppuun 1918 aloitettu imperialistinen haave Suur-Suomesta. Suomi oli käytännössä osa natsien itärintamaa, mm. natsien Einsatzkommando toim Suomen alueella etsien ja tuhoten "yhteisiä rodullisia ja ideologisia vihollisia". Tämä Suomen ja natsien hyökkäyssota kesti myös vuosia.
NL teki 1939 pienen muutaman kuukauden mittaisen ennakoivan operaation valmistautuakseen tulevaan Suomen ja natsi-Saksan suurhyökkäykseen. Tulevat tapahtumat osoittivat sen operaation oikeutetuksi.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Myös bolsevikit lähtivät noibna vuosina hyökkäilemään länteen ja heitä oli melkoinen retkue mm. Virossa 1918. Virolaiset karkoittivat heidät yhdessä suomalaisten vapaaehtoisten kanssa!
Tuntuu Tiltuilta unohtuvan nämä vastapuolen teot:-D
Natsi unohtaa nyt että tässä puhutaan Suomen edesotamuksista. Suomessahan nämä asiat yritetään vaieta, ja valehdellaan että "ei me vaan ne muut". Kuten sinäkin yrität kääntää huomiota pois Suomen tekemistä aggressioista.
Vielä enemmän yritetään vaieta Neuvostoliiton täysin vastaavista retkistä!
Ei siis ihme, jos stallarille tulee akuutti tarve rajata hädissään, että nyt pitääkin puhua vain Suomesta!
Miksi! Retkeilyt vieraan valtion alueelle olivat tuona ajan tapa ja sitä puolta on hyvä valaista!
Ei tässä hätä ole tullut kuin natseille. Suomen saastaista natsihistoriaa yritetään aina välttää jauhamalla ryssistä. Mutta ei huomion siirtäminen toimi kuin typerimpään kansanosaan. Sinä mukaanlukien.
Kun Venäjällä tuli vallankumous, niin Englantilaiset tulivat valkoisen venäjän avuksi pohjoisesta käsin. Muurmanski otettiin haltuun . ja tultiin aivan Petroskoin porteille asti . Jonka Suomalaisen piti vallata ,Piti yhdessä mennä valloittamaan Pietaria, mutta joutuivat sitten perääntymään Petroskoista, kun englantilaiset eivät sinne Pietariin saakka haluneet,koska niiden politiikka muuttui , rupesivat sitten vetäytymään Itä- Karjalasta. Englantilaisten tarkoitus oli kukistaa bolsenikit, kun Suomi olisi halunut koko Karjalan liittää itseensä Viena mukaan lukien.
En ole huomannut että Suomessa erityisesti olisi vaiettu "heimosodista", kaikki historian ammattilaiset ja harrastajat ovat kyllä saaneet asiasta tietoa.
Sinänsä "heimosodilla" oli ylevä ja kannatettava päämäärä, vapauttaa itäkarjalaiset venäläisten ja uuden roistovaltion Neuvostoliiton alaisuudesta. Karjalassa 1920, venäjänkielinen asutus keskittyi lähinnä Petroskoihin ja Muurmannin radan varteen ja oli ehdottomasti vähemmistö vielä tuolloin Itä-Karjalassa.
Jos suomalaiset olisivat voittaneet, olisi karjalaisille ja vepsäläisille tarjottu joko liittymistä Suomeen tai itsenäisyyttä.
Historian moraalisen oikeuden mukaan venäläiset olivat valloittajia Karjalassa, tulleet alueelle vasta 1700 l.
Venäjän / Neuvostoliiton / uuden Venäjän alaisuudessa karjalaisuus ja suomalaisuus on lähes tuhottu Itä-Karjalassa, No, samoin on käynyt suomalaisuudella myös Ruotsissa ja Norjassa. Hieman erilainen oli ruotsinkielen kohtalo Suomessa ja etenkin Ahvenanmaalla, jossa ruotsinkieli on nuorempi kieli kuin suomi ! Ei mene tasan onnenlahjat.
Ps. Jos itse olisin elänyt noita aikoja 1918 -1922, olisin itse taatusti ollut mukana vapauttamassa Itä-Karjalaa ase kädessä russakoilta.
On fakta että Suomen imperialistiset hyökkäyssodat itään kestivät yhteensä n. 7 vuotta, kun taas NL:n Leningradia suojaava ja Suomen hyökkäystä ennakoiva kahakka kesti vain muutamia kuukausia.
Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) oli vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (Maantieteellinen ja historiallinen Suomi), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriöissä.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä.
Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.
Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen. Tätä versiota ei kuitenkaan aiheen arkaluontoisuudesta johtuen julkaistu. Eino Jutikkala myönsi myöhemmin Historialliseen Aikakauskirjaan kirjoittamassaan artikkelissa myös Ruijaa käsittelevän version olemassaolon.
Mitens natsit selitätte tuon Finnlands Lebensraumin?
Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ette ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen!
Se kun kähmi maa-alueita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Puolalta, Saksalta, Unkarilta, Romanialta ja Japanilta. Millä tavalla tämä oli jotenkin ylevää ja hyväksyttävää?
Olet vanhasta muistista ja suomettuneisuuden ajan jäljiltä kolmella mutkalla katumusharjoituksessa pelkästä aikeesta ja sivuutat tyystin maanhankinnan mestarin vastaavat haaveet, jotka onnistuivat
Varmaan sinun alkoholismilla tai dementiallasi.
Avaus on tavanomaista valetta. Suomalaiset vapaaehtoiset auttoivat karjalaisia näiden vapaustaisteluissa. Ne epäonnistuivat heikkojen voimavarojen takia.
NL harjoitti raIVOISAA VALLANKUMOUSPROPAGANDAA SUOMESSA JA TUKI VALLANKUMOUSTA MM. LÄSLIKKAPINA 1924
Nl YRITTI VALLATA SUOMEN 1939 OLLESSAAN LIITOSSA NATSIEN KANSSA. SE EPÄONNISTUI JA SUOMI MAKSOI 1941 POTUT POTTUINA.
Ei se ole mikään vapaustaistelu ollut, kun suomalaiset fasistit menivät tekemään Suur-Suomea toisen suvereenin valtion alueelle.
Tietääkseni Amerikka tunnusti kyseisen tunkion vasta 1933.
"NL teki 1939 pienen muutaman kuukauden mittaisen ennakoivan operaation valmistautuakseen tulevaan Suomen ja natsi-Saksan suurhyökkäykseen."
No just joo, vai valmistautui Suomen ja Saksan tulevaan hyökkäykseen! Hah haaa!
Aina nämä samat kommunistien syyt Leningradin suojelemiseksi. Entäs Suomi miten Suomen oikeudet otettiin tässä huomioon.
Suomi oli tarkoitus vallata kuten Baltian maat. Stalin oli sitä mieltä heti bolsevikkien Suomen itsenäisyyden tunnustamisen jälkeen, että itsenäisyys on vain väliaikaista
"On fakta että Suomen imperialistiset hyökkäyssodat itään kestivät yhteensä n. 7 vuotta, kun taas NL:n Leningradia suojaava ja Suomen hyökkäystä ennakoiva kahakka kesti vain muutamia kuukausia."
NL hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta tehtyään Saksan kanssa salaisen sopimuksen, jolla sai vapaat kädet "reunavaltioihin".
Jos Stalin ei olisi ollut niin ahne kuin oli ja olisi tehnyt sopimuksen Ranskan ja Englannin kanssa reunavaltioiden auttamiseksi myymällä niille aseita (niitähän NL riitti kun taas Englannin ja Ranskan asetuotanto ei ollut vielä vauhdissa) Hitler olisi silloin pysynyt kurissa ja suursota olisi vältetty. Mutta Stalin tahtoi väkisin sodan Saksan ja lännen välille lisäksi halusi väkisin viedä joukkojaan reunavaltioihin, näillä ehdoilla ei syntynyt sopimusta.
Fakta on, että NL hyökkäsi suomeen ilman syytä 30.11.1939 saatuaan takeet Saksalta. Näin ollen NL oli samanlainen sotarikollinen kuin Saksa hyökkäyssodan aloittamisessa.
Stalin valmistautui koko 1930-luvun mahdolliseen suursotaan. Stalin komensi silloisen Berliinin-suurlähettiläänsä juutalaissyntyisen Jakov Suritsin kotiin vuonna 1938. Alkuvuodesta 1939 alkaen Stalin neuvotteli yhtäaikaa Englannin, Ranskan ja Saksan kanssa liittoutumisesta. Talvisota myös kuului tähän valmistautumiseen, Suomen taipumus lähteä valloittamaan alueita oli jo nähty. Ilman syytä Stalin ei tehnyt mitään, sillä Saksa osoitti selviä merkkejä siitä, että se aikoi aloittaa uuden suursodan Euroopassa, ja Suomi oli osoittanut jo vuosia merkkejä Saksan riveihin liittymisestä.
Natsien Lebensraum sotia 1939 eteenpäin ei millään tavoin voida laittaa NL:n syyksi, ei ainakaan kenenkään henkisesti terveen toimesta.
Sitä Suur-Venäjää ei tullut silloinkaan pohjolaan eikä taatusti tule nytkään.
"Saksa osoitti selviä merkkejä siitä, että se aikoi aloittaa uuden suursodan Euroopassa, ja Suomi oli osoittanut jo vuosia merkkejä Saksan riveihin liittymisestä."
Mistähän merkeistä sinä oikein puhut? Saksan lähettiläs Blücher totesi Saksaan paljon ennen sotaa lähettämässään tiedotteessa, ettei suomalaiset ole innostuneet kansallissosialistisesta aatteesta sillä täällä "kansasta on xx % sosialisteja ja yy % demokraatteja" (en nyt muista prosentteja).
Suomi yritti kaikin keinoin pysyä erossa sodasta! Jopa Stalinin järjestämän Mainilan -provokaation jälkeen Suomi halusi neuvotella ja sopia mutta se ei sopinut sotaintoiselle Neuvostoliitolle. Se halusi väkisin sotaa ja valloittaa "reunavaltiot".
Avauksessa mikään ei pidä paikkaansa. Heimosotien aikana ei ollut rauhansopimusta, joten ne käytiin alueella joka vasta Tarton sopimuksessa määriteliin NL:ään kuuluvaksi.
Avaaja unohtaa stallaritapaan MR sopimuksen. Terijoen hallitus hallitsi ainoaa suur-Suomea, siitä on karttakin. Sen valta ei vaan ulottunut mihinkään. Molotov kävi Hitleriltä anelemassa lupaa Suomen valtaamiseksi. JNE
Heimosodat loppui 1920 Tarton rauhansopimuksella.
Karjalassa tapahtui kansannousu 1921, johon suomalaiset ei enää osallistuneet ja punaiset kukisti sen.
Suomi ei valtiona osallistunut heimosotiin, mutta tuki niitä kuten tuki bolsevikit punaisten toimintaa Suomen alueella, nämä tukitoimet lopetettiin puolin ja toisin, kun Tarton rauha solmittiin 1920.
Petsamon valtaus on ainoa todellinen valtausretki suomalaisten puolelta, vaikka tehtiinkin vapaaehtoistoimin, alue julisti itsensä ensin itsenäiseksi mutta kolmen päivän päästä, kun miehet oli selvinneet, niin liittyi Suomeen, Suomen hallitus uskalsi käsitellä asiaa vasta kahden viikon kuluttua ja alue saatiin Tarton rauhansopimuksessa 1920 liitettyä Suomeen, sehän oli jo suomalaisten hallussa.
Ja mitä tästä ompimme. Vessapaperi on muuten oikeasti Venäjällä kansainvälisiä sopimuksia arvokkaampaa, rikotuista lupauksista ei Venäjällä ole koskaan ollut pulaa.
Tämän Suur-Suomi aatteen vaikutukset myöhempiin tapahtumiin unohdetaan monesti. Kun NL järjestäytyi itse kunnolla ensimmäisen maailmansodan ja omien vallankumousten jälkeen, oli tämä ilmiö aivan varmasti tiedossa itärajan takana. Olihan itse Lenin asunut Suomessa aiemmin. Ja sehän sopi silloin erittäin imperialistiselle valtiolle hyvin. Lisäksi A. Hitler antoi lisää aihetta alkaa epäillä Suomen kykyä pysyä erossa asioista jotka eivät sille kuulu. Eli poissa suurvaltapolitiikasta, johon sotkeuduimme pahemman kerran viimeistään vuonna 1941.
"Molotov kävi Hitleriltä anelemassa lupaa Suomen valtaamiseksi."
Luuleko joku tollo oikeasti että Suomi oli kiinnostava millään tavalla lännessä ennen kuin puna-armeija kävi möhlimässä selvänä pidetyn marssin Helsinkiin? Tuon operaation epäonnistuminen muutti suunnitelmia melkoisesti. Ei siinä ole ollut mistään anelusta tietenkään kyse, vaan selkeästä poliittisesta pelistä jonka nappulana olimme.
Vierailusta kertova historia kyllä kertoo Molon pyytäneen sakuilta lupaa, jota Hitler ei antanut
Hitler ei halunnut että pohjoisessa syttyy sota, johon voi sekaantua mm. Britit, jolloin Saksankin olisi pitänyt puolustaa etujaan ja Göring kerran totesikin, että Saksalle sopii kesäsodat, se ei pärjää talvella.
"Ei siinä ole ollut mistään anelusta tietenkään kyse, vaan selkeästä poliittisesta pelistä jonka nappulana olimme."
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
No jos tuo on jonkun mielestä yksipuolista anelua niin sitten asia on hänen mielestään niin. Minun mielestäni asia on kyllä niin että se oikea totuus tulee läpi tuostakin keskustelusta. Ja tuo kiistely on sitä paitsi käyty talvisodan jälkeen, jolloin tilanne oli jo muuttunut. Eihän tuosta kulunut kuin 7 kk ja barbarossa oli täydessä toiminnassa. Ja sitä paitsi, sen piti alkaa jo aikaisemmin, heti keväällä. Ennen talvisotaa tilanne oli aivan eri, ja tätä tietysti tarkoitin. Mutta kyllä se Suur-Suomi aate nousi uuteen kukoistukseen kesällä 1941.
Tunteeko ryssä piston dydämessään hakiessaan KELALTA toimeentulotukea ja lähettäessään ne tuet kotiin Petroskoihin kolhoosiin, ainiin siihenhän pitäisi olla sydän ja omatunto. Miksi Karjalan tasavalla ja Suomen välillä on maailman suurin elintasokuilu, vaikka Suomi maksaa kansanmurhaa hautoneille sotakorvauksina nykyrahassa viisi miljardia dollaria.
Tyypillistä teille natseille että aiheessa ei pysytä, vaan alkaa raivohullu älämölö joka suunnataan kuvitteellista vastapuolta kohti. Olette sairasta sakkia, tosiasioiden täysin ulottumattomissa. Sinäkin elät mielikuvitusmaailmassa, historiaa et tunne lainkaan.
"NL teki 1939 pienen muutaman kuukauden mittaisen ennakoivan operaation..."
On se niiin niiin söpöä kun NL teki vain pienen söpön muutaman kuukauden mittaisen ennakoivan operaation, ei muuta kuin hyökkäsi söpösti Suomeen ilman sodanjulistusta. Rikkoi kuitenkin mutta vain niiin söpösti kahta kolmesta maiden välillä olleesta sopimuksesta, nimittäin rauhan- ja hyökkäämättömyyssopimusta vastaa.
Suomen imperialistiset hyökkäyssodat kestivät vuosia, Suomen osallistuminen Operaatio Barbarossaan osoitti että Talvisota oli oikeutettu ennakkotoimenpide. Suomi rikkoi kaikki tekemänsä sopimukset ja petti vielä natsiaseveljensäkin.
Bolsut eivät kuitenkaan onneksi koskaan päässeet valtaan. Ei edes Stalinin avulla, Stalinhan kyllä tapatti sellaiset 30 000 suomalaiskommaria, siitä kiitos Stalinille.
"...Talvisota oli oikeutettu ennakkotoimenpide."
Miten niin oikeutettu?
Suomi yritti kaikin keinoin pysytellä erossa suurvaltojen eturistiriidoista ja saada apua ahdinkoonsa mutta ei onnistunut, koska NL halusi väkisin saada Suomen etupiiriinsä. Suomi olisi ollut erittäin nihkeä osallistumaan mihinkään Barbarossa ellei edellä olisi ollut Talvisota.
Aina kommunistit yrittävä väkisin vääntää kaikki Suomen ja NL väliset konfliktit Suomen syyksi vaikka Talvisota oli NL Saksan avulla tahallaan aiheuttama sota.
Nämä kaksi, Saksa ja NL olivat samanlaisia sotarikollisia.
Suomi oli hakenut aluelaajennuksia itään jo vuosikymmenet (Suur-Suomi, miekkavala jne.), ja liittyi natsien valloitussotaan heti kun Göring vain lupasi suomalaisille imerialisteille sotasaaliiksi siivun Neuvostoliittoa. Talvisotaan johtanut uhkakuva oli siis realistinen, kyseessä oli natsi-Suomen hyökkäystä ennakoiva turvallisuustoimenpide. Suomen hyökkäys, jonka tavoite yhdessä natsien kanssa oli tuhota koko Neuvostoliiton väestö, osoitti että toimenpide oli oikeutettu ja perusteltu. Mannerheim suunnitteli Pietarin valtaamista jo 1919.
NL imperialistinen hyökkäyssota Keski-Eurooppaan kesti 50 vuotta!
Sen jälkeen koko alue oli raunioina!
Tässä pietarin trollille lukemista.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022619267033_uu.shtml
Jos tuo toteutuu, alkaa samat ongelmat kuin oli enen toista maailmansotaa. Karjalaa ei kannata olla tällä puolen rajaa takaisin janoamassa. Muutenkin näiden keskustelujen sävy on tosi kummallinen. Trolleja piisaa joo.
.....operaation oikeutetuksi.....
Eipä nyt osaa sanoa oliko oikeutettu mutta N-liiton kannalta erittäin järkevä ja perusteltu. Kävi juuri kuten N-liitto oli olettanutkin, Suomen puolelta hyökättiin suurvallan hyökkäyksen osana.
Mitä muuta voi odottaa talvisodan jälkeen. Terijoen hallitus osoitti suomalaisille mistä on kysymys.
Näin käy Venäjälle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022619267033_uu.shtml
Eipä taida onnistua, vaikka USA yrittääkin kovasti.
Suomi ei ole aloittanut ainoatakaan sotaa NL:a vastaan!
Jokainen meistä voi lukea nuo 1944 keväällä Moskovassa käydyt keskustelut ainakin 2:sta eri kirjasta. Tässä on näytteeksi pätkiä keskusteluista:
Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941. Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.
Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.
Vaikea aika s. 425:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
-
Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.
s. 426:
Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
-
Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastaan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
-
Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
-
s. 427:
Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
-
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa, Vaikea aika, liitteiksi. Siihen ne otettiin Sotasyyllisoikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54, 23.1.1946
Thede Palm: Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Mitä toi nyt muka on? Tervo ja Lybeck panevat parastaan halveeratakseen kaikkea. Viihteen nimeen ylellä.
Eikö kaikkea pidäkin halveerata? Niin profeettoja kuinsuomalaisten natsien pyhyyksiä.
Piti mennä uralille saakka, mutta jäi tekemättä.
Suomen tuleva Berliinin lähettiläs Toivo Kivimäki lähetettiin helmikuussa 1940 Berliiniin hakemaan Saksalta tukea sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suhtautuminen oli aluksi nihkeää, mutta tilanne muuttui äkisti Suomen ilmoitettua aikeestaan hyväksyä liittoutuneiden avuntarjous. Kivimäelle järjestettiin kiireesti 22. helmikuuta tapaaminen Göringin kanssa. Ragnar Nordströmin 1940-luvun lopulla kirjoittamien muistelmien mukaan Göring antoi Kivimäelle lupauksen Saksan tulevasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
»Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen.»
Suomen ja Saksan koordinoidut toimet jatkosotaa varten alkoivat maiden korkeimman sotilasjohdon välisillä neuvotteluilla talvella 1940–1941. Yleisesikuntien päälliköt neuvottelivat tammikuussa Berliinissä. Saksalaiset tiedustelivat muun muassa kauanko Suomella vei aikaa saada armeijansa Neuvostoliiton vastaiselle rajalle, ja sai myös vastauksen. Lapissa tehtiin helmikuusta 1941 tienrakennus- ja tiedusteluyhteistyötä saksalaisten kanssa. Suomeen alkoi saapua saksalaisia joukkoja, joiden määrä oli lopulta jatkosodan syttyessä runsaat 40 000. Helmi–maaliskuun aikana saksalaiset harjoittivat Pohjois-Suomessa järjestelmällistä tiedustelua.
Huhtikuussa 1941 alettiin insinööritoimisto Rataksessa värvätä vapaaehtoisia Waffen-SS:n Wiking-divisioonan suomalaispataljoonaan. Värväystä jatkui kesäkuulle 1941. Ensimmäiset värvätyt lähtivät Saksaan koulutukseen toukokuussa 1941.
Toukokuussa Suomen korkein johto päätti ottaa osaa Saksan suunnittelemaan sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Kesäkuun alussa Saksalle ilmoitettiin osallistumisen ehdot: Suomen olisi säilyttävä vastaisuudessakin itsenäisenä, Saksan oli hyökättävä ensin, ja vasta Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet liittyisi Suomi rintamaan.
Suomen ilmavoimien esikunnan määräyksestä Yleisradion Lahden radioaseman sekä Turun ja Oulun radiomastoihin asennettiin 21. kesäkuuta automaattiset morsetuslaitteet saksalaisten pommikoneiden radiosuunnistusta varten. Ilmailuhistoriaa tutkineen tohtori Hannu Valtosen mukaan saksalaisia pommikoneita lensi yöllä 21.–22. kesäkuuta Itä-Preussista Etelä-Suomen ilmatilan kautta Laatokan pohjoispuolelle ja sieltä etelään Leningradin seudulle, missä Saksa ja Neuvostoliitto kävivät operaation ensimmäiset ilmataistelut noin kello kolmen jälkeen aamuyöllä. Tämän jälkeen saksalaiset pommittajat lensivät Suomeen Uttiin, missä ne tankattiin ja mistä ne jatkoivat kotikentilleen Itä-Preussiin.
Aijai, todella rumaa luettavaa. Suomi hakeutui mukaan natsien valloitussotaan, Göring lupasi meille sotasaalista. Göringiä ihannoitiinkin Suomessa laajalti, kuten muitakin natseja.
Ja miksi hakeutui? Marraskuussa 1940 NL:n ulkoministeri Molotov ilmoitti maan tarkoituksena olevan "saattaa Suomen kysymys päätökseen"! Kumma kyllä Suomi ei jäänyt sormi suussa tappamista odottamaan!
Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ette ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen!
Se kun kähmi maa-alueita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Puolalta, Saksalta, Unkarilta, Romanialta ja Japanilta. Millä tavalla tämä oli jotenkin ylevää ja hyväksyttävää?
Olet vanhasta muistista ja suomettuneisuuden ajan jäljiltä kolmella mutkalla katumusharjoituksessa pelkästä aikeesta ja sivuutat tyystin maanhankinnan mestarin vastaavat haaveet, jotka onnistuivat
On todella. Kun on noin hieno esitys, jossa aika pomppii miten sattuu. Yksi kysymys: Milloin Hitler päätti hyökätä Neuvostoliittoon?
Talvisodan aikaan oli phoney war ja edes Länsi-Euroopan sotaa ei oltu oikeasti aloitettu. Useimmat historioitsijat puhuvat kahdesta ajasta: Kesä 1940, jolloin maihinnousu Englantiin alettiin panna jäihin ja Hitler määräsi tutkimaan idän suuntaa. 1940 marraskuun neuvottelun jälkeen, jossa Molotov tavoitteli Suomea uudestaan ja useita muita alueita. Neuvostoliittoa ei huolittu enää akselivaltoihin , vaikka pyrky olikin kovaa.
Talvisodan aikaan Göringillä ei ollut mitään kristallipalloa, eikä suomalaisetkaan liian vakavasti lörppähuulen puheita ottaneet. Talvisodan rauhaan johti aivan muut seikat, jotka ovat hyvin tunnettuja.
Paljonko on keskipalkka, normaalipalkka työntekijälle Venäjällä? Paljonko Venäjällä saa työttömyys korvausta? Paljonko on Venäjän normaali eläke?
Putinisti muuta Venäjälle ja vaihda Venäjän kansalaisuus, vai oletko Venäjän kansalainen?
hjyve pjalkka . Pjutinistit tjäälä kjehuvat , että se on mjaailman kjorkein pjalkka.
Vai heti lähtivät. Avaaja voisi aloittaa siitä, olivatko ensin Suomen tasavallan sotilaat Neuvosto-Venäjällä vai Neuvosto-Venäjän sotilaat Suomen tasavallassa.
"Seuraavan kerran Suomi lähti yhdessä natsien kanssa valloitusretkelle itään 1941 "
Mihin unohtui Suomen käymä Talvisota?
Terijoen hallitus kyllä kertoi suomalaisille mistä oli kysymys. Lisäksi Kuusinen ja rys sät julistivat, että 1939 hyökkäys Suomeen oli suoraa jatkoa punakapinalle 1918. Joten ei suomalaisten tekemiset 1918-1939 rys sän hyökkäykseen mitään vaikuttanut.
Kun ryssät olivat yrittäneet miehitystä ja halusivat saattaa miehityksen loppuun ei Suomella ollut muuta vaihtoehto kuin lähteä Saksan rinnalla jatkosotaan.
Jos stallareilla on esittää mikä muu mahdollisuus Suomella oli, niin kertokaa toki mikä se olisi ollut. Tähän asti on kuulunut vaan samaa ruikutusta, että väärin meni kertokaa toki oikea vaihtoehto sen aikaisten tietojen perusteella
Ainoa tie ulos noista ongelmista olisi ollut se, että OIKEASTI pysytään poissa suurvaltapolitiikasta. Ja näinhän Suomi nimenomaan EI toiminut talvisodan jälkeen, vaan se lähti hakemaan omiaan sekä lisälaajennusta silloisen selkeän suurvallan eli Saksan rinnalla.
Ajatus tuossa taustalla oli se, että NL suunnitteli hyökkäystä tänne, mutta oikeasti se ajatus yhtäaikaa Barbarossan kanssa olisi ollut melkoisen kaukaa haettua. Saksalaiset saivat suomalaiset uskomaan todella helpolla sen, että NL suunnitteli laajempaakin hyökkäyssotaa länteen. Ajan pelättiin siis loppuvan joka tapauksessa. Eikä se niin kaukaa haettua ollut talvisodan jälkeisenä aikana. Sakut tiesivät mistä naruista vedellä.
Oli niin tai näin, asiat menivät niin kuin menivät, enkä usko että lopputuloksessa olisi ollut paljoakaan eroa muilla vaihtoehdoilla. Voi olla, että ilman röyhkeää hyökkäystä 1941 olisimme nyt Viron asemassa. Mutta yksin emme siihen olisi tietenkään lähteneet, se täytyy muistaa.
NL TODELLA SUUNNITTELI HYÖKKÄYSTÄ SUOMEEN! LUE ITSE!!
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ette ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen!!
Se kun kähmi maa-alueita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Puolalta, Saksalta, Unkarilta, Romanialta ja Japanilta. Millä tavalla tämä oli jotenkin ylevää ja hyväksyttävää?
Olet vanhasta muistista ja suomettuneisuuden ajan jäljiltä kolmella mutkalla katumusharjoituksessa pelkästä aikeesta ja sivuutat tyystin maanhankinnan mestarin vastaavat haaveet, jotka onnistuivat
Antony Beevor:
Suomessa ainakin vanhemmat ihmiset tietävät kertomattakin, miten Suomen olisi käynyt, jos rintama olisi murtunut keväällä 1940 tai kesällä 1944.
”Me tiedämme, mitä Virolle, Latvialle ja Liettualle tapahtui, ja Suomen kohtalo olisi epäilemättä ollut paljon, paljon pahempi”, Beevor sanoo.
”Talvisodan nöyryytys oli venäläisille todella raskas. Kun siihen lisätään Suomen rooli Leningradin piirityksessä, armeijalle olisi varmasti annettu vapaat kädet Suomessa. Kosto olisi ollut hirveä.”
Taistelukuvaajien ottamia kuvia venäläisten partisaaniryhmien murhaiskuista Suomussalmelle, Lokkaan ja Seitajärvelle.
Katso erityisesti sivuston loppupuolelta mitä ryssät teki suomalaisille siviileille. Pikkuiset tytötkin raiskattiin ja sitten tökittiin pistimillä hengiltä.
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/5082.jpg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/5081.jpg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/5080.jpg
"Seitajärvellä 7. heinäkuuta 1944 partisaanit ottivat taloista ruokaa ja pyyheliinoja. "Ruumiit oli kääritty pyyheliinoihin raiskauksen ja häpäisyn jälkeen", kertoi kuvateksti."
(Kuvat saattavat järkyttää.) (Kuvat: Puolustusvoimat)
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/suomisodassa.htm
Tässä on ainoa oikea "täsmähoitokeino" tuollaisille r y s s i l l e. Terroritekoja ne pelkästään olivat.
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/hs4.jpeg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/hs6.jpeg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/5101.jpg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/5103.jpg
http://nocandoo.servebeer.com/temp/suomisodassa/pics/hs2.jpeg