Tästä voisi demarien johto ottaa mallia:
http://www.uusiaika-lehti.fi/fi/nayta/paakirjoitus/14249654050941
"Suomessa tarvitaan edelleen ruotsin kielen opetusta, muttei välttämättä pakkoruotsia. Mahdollisuus kielten valinnaisuuteen riippuu paljolti paikkakunnasta ja jopa yksittäisestä koulusta."
Samassa oli äänestys - pakkoruotsi on selvästi tappiolla demarilehden lukijoiden äänestyksessä.
Herätys nyt demarijohto, pakkoruotsilla ei saa ystäviä vaan karkoittaa äänestäjiä.
http://www.uusiaika-lehti.fi/fi/nayta/paakirjoitus/14249654050941
"Suomessa tarvitaan edelleen ruotsin kielen opetusta, muttei välttämättä pakkoruotsia. Mahdollisuus kielten valinnaisuuteen riippuu paljolti paikkakunnasta ja jopa yksittäisestä koulusta."
Samassa oli äänestys - pakkoruotsi on selvästi tappiolla demarilehden lukijoiden äänestyksessä.
Herätys nyt demarijohto, pakkoruotsilla ei saa ystäviä vaan karkoittaa äänestäjiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ymmärrän nyt miksi SDP ja Vas. kannattavat pakkoruotsia.
keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13460195
Hehee....Uusi Aika -lehden kirjoitus oli oikea limbo vaikka siinä pohdittiin kriittisesti pakkoruotsia ja oltiin loppujen lopuksi hennosti pakkoruotsia vastaan.
SDP lehden kirjoitus:
Pakkoruotsin vastustajien tavoitteena on, että kaikki kielet olisivat valinnaisia. Tavoite on kuitenkin sikäli ristiriitainen, että ruotsi on edelleen Suomen toinen virallinen kieli.
Vastaväite:
Laki pakkoruotsista ei voi kannatella (perustus)lakia 'kaksikielisyydestä' eikä päinvastoin.
Kehäpäätelmä ei toimi lain perusteena. Lait ovat itsenäisiä ja ne ovat laadittu jonkun aiheellisen asian takia, ne eivät ole olemassa itsensä tai toistensa takia, vaan niiile pitää olla aiheellinen perustelu.
Laki kaksikielisyydestä ja laki pakkoruotsista eivät voi olla kannattelemassa toinen toisiaan. Poistamalla toisen murenee toisenkin merkitys.
Väite että Suomi on kaksikielinen ja siksi meillä on pakkoruotsi, on tyypillinen kehäpäätelmä joka tunnetusti ei kestä loogista kritiikkiä.
Pakkoruotsittajat ovat kynsin ja hampain pitäneet pakkoruotsista kiinni. Kun pakkoruotsi-laki poistuu huomaamme keinotekoisen kaksikielisyyden myös roikkuneen tyhjän päällä.
Suomen kaksikielisyys toimii pakkoruotsia vastaan, koska Suomen kaksikielisyyden ansiosta Suomessa saa olla ummikko suomen tai ruotsin kielellä. Molempia kieliä ei tarvitse osata.
Keskustelua samasta aiheesta käydään pakkoruotsi-palstalla.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13462135
Eli valheella vaaleihin.
Pakkoruotsia kun ei vielä ole kukaan koskaan onnistunut perustelemaan muuta kuin valheella, argumentointivirheellä tai mielipiteellä.
Pakkoruotsi on häpeäksi Suomelle
Suomalaisen demokratian tasosta kertoo se että pakkoruotsin poistoon vaaditaan perustelut, mutta pakkoruotsin puolustaminen ei perusteluja tarvitse.
Pakkoruotsia ei tarvitse Suomessa perusteella, mutta kielivapautta emme saavuta vaikka sen perustelemme. Hävetkää suomalaiset heikkouttanne.
Suomen demokratia on jossain pohjois-Korean tasolla.
Lehmänkaupalla määrätty pakkoruotsi ei ole koskaan perustunut kenenkään ennustukseen tai tietoon ruotsin kielen tarpeesta. Tapa jolla pakkoruotsi kirjattiin lakiin antaa jo demokraattiset perustelut poistaa pakkoruotsi demokratian vastaisena ja poliittisen kaupankäynnin välineenä.
Opetusministeri Krista Kiurulla (sd.) oli nuoruusvuosiltaan kokemus ruotsin opiskelun hyödyllisyydestä. Krista sai kullia pakkoruotsin avulla.
– Sain tutustua ruotsalaiseen poikaystävään nuorena siksi, että osasin edes muutaman sanan heti alkuun ruotsia.
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288689365101.html
Kiuru sai siis kullia pakkoruotsin avulla.
Hauska huomata kuinka pakkoruotsin kannattajien perustelut huononevat kun keskustelu edistyy. Samalla he tekevät itsestään narreja ja idiootteja
Ruotsin kieli ei ole alkuperäisen kieli Suomessa. Historia on huono perustelu pakkoruotsille.
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All)