Varomatonta puhetta presidentti Sauli Niinistöltä, kirjoittaa Olli Ainola.
Suomen johtajat ovat päättäneet, että Ukrainan-sodan ollessa kesken Suomi ei hae Naton jäsenyyttä, jotta emme provosoisi akuuttia kriisiä pahemmaksi.
Poliitikot laidasta laitaan antavat ymmärtää, että päätös on yksimielinen ja harkittu. Vieläpä niin, että Suomi on näin päättänyt vakaasti yksin.
Tuo käsitys on ehkä virheellinen. Nato ei nimittäin halua tällä hetkellä Suomea jäseneksi.
Tämän tiedon paljastaa yllättäen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Presidentti on antanut haastattelun ruotsalaiselle päivälehdelle. Dagens Nyheterissä on Niinistön suora sitaatti: "On myös totta, että olosuhteet nyt ovat sellaiset että monet Lännessä ovat sanoneet, että ei ehkä ole viisasta hakea nyt."
Naton vanhat jäsenmaat ovat siis torjuneet Suomen liittoutumisen vallitsevissa oloissa. Onko Suomi kokeillut kepillä jäätä? Vai ovatko esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Saksa antaneet rukkaset pyytämättämme?
On erikoista, että Niinistö ottaa esiin Nato-maiden kielteisen kannan ja vielä ruotsalaisessa mediassa. Haluaako hän mutkan kautta hillitä toisen kokoomuslaisen kärkipoliitikon Alexander Stubbin Nato-hinkua?
Joka tapauksessa Niinistöltä varomatonta puhetta. Suvereniteettiaan varjeleva valtio ei perustele päätöksiään muiden mielipiteillä vaikka todellisuudessa näin julmasti olisivat asiat. Ei Suomi ole virallisesti selittänyt liittoumattomuuttakaan sillä, että Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Avoinna oleviin kysymyksiin presidentti ehkä vastaa lauantaiaamuna, kun hän on Suomen TV1:n haastattelussa.
Selväksi silti tuli. Naton ovi kiinni ja pysyy säpissä ainakin niin kauan kuin Ukrainassa aseet puhuvat.
***
Venäjä toteuttaa Ukrainassa salamitaktiikkaa. Se auttaa kapinallisia pala kerrallaan valtaamaan lisää alueita.
Länsimaat tarraavat kiinni muodollisiin sovittelu- ja neuvotteluprosesseihin, mille Vladimir Putin näyttää pitkää nenää. Seuraava valtauskohde on ehkä Mariupolis.
Putin taistelee etupiiristä. Venäjä yrittää palauttaa valtansa lähemmäs niitä rajoja, jotka sillä oli 25 vuotta sitten.
Venäläisten mielestä kylmä sota päättyi Venäjän kannalta huonosti. Vain länsi hyötyi vihollisuuksin lakkaamisesta, kun entiset Varsovan liiton maat loikkasivat oikopäätä Naton leiriin.
Venäjä on alkanut nyt vaatia, että länsimaat ja Venäjä tekevät sopimuksen Euroopan "rauhasta". Tämä ajatus nousi esiin viimeksi helmikuun alussa, kun Putinin lähipiiriin kuuluva Venäjän Duuman puhemies Sergei Naryshkin ylisti 70 vuotta sitten solmittua Jaltan konferenssin sopimusta.
Konferenssissa helmikuussa 1945 Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia päättivät Euroopan jakolinjat. Suomen kohtalon suurvallat olivat sinetöineet Teheranin konferenssissa vuonna 1943.
Venäjä on ehdotellut myös uutta Ety-sopimusta, jollainen tehtiin Helsingissä 1975. Helsingin sopimuksessa Nato ja Neuvostoliitto vahvistivat kylmän sodan etupiirit.
Viimeinen Minskin rauhanneuvottelukierros ei ollut lupaava. Saksan Angela Merkel ja Ranskan François Hollande luovuttivat jo osan Ukrainasta Putinin porukoille.
Miten käy seuraavalla kierroksella? Taipuuko Saksa sittenkin etupiirijakoon. Lähikuukaudet ja -vuodet ovat Suomen aseman kannalta tärkeitä.
***
Suomalaiset päättäjät näyttävät jakautuvan kahteen leiriin.
Toisten mukaan Venäjällä on yhä tänään oikeutettuja turvallisuusetuja, mikä Suomen pitää tunnustaa. Tätä linjaa voisi sanoa vaikka ultrapaasikiviläiseksi.
Aikanaanhan Winston Churchill luovutti Suomen Stalinille sen vuoksi, että Churchillin mielestä Venäjällä oli oikeus taata maan toisen pääkaupungin Pietarin turvallisuus ja meriyhteys.
Taas toisten mukaan venäläiset eivät todellisuudessa niinkään pelkää oman turvallisuutensa puolesta. Tämän leirin mukaan Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, koska Suomen liittoutuminen kutistaisi Venäjän val
Jälkimmäiseen leiriin kuuluvat ovat yleensä niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon. Tähän leiriin kuuluu diplomaatteja, sotilaita sekä poliitikkoja kokoomuksesta, osin keskustasta, perussuomalaisista, vihreistä ja sosiaalidemokraateista.
Venäjän turvallisuusedut tunnustavaan leiriin kuuluu poliitikkoja paljon keskustasta, sosiaalidemokraattien vasemmistosiivestä, vasemmistoliittosta ja osin perussuomalaisista.
Suomen johtajat ovat päättäneet, että Ukrainan-sodan ollessa kesken Suomi ei hae Naton jäsenyyttä, jotta emme provosoisi akuuttia kriisiä pahemmaksi.
Poliitikot laidasta laitaan antavat ymmärtää, että päätös on yksimielinen ja harkittu. Vieläpä niin, että Suomi on näin päättänyt vakaasti yksin.
Tuo käsitys on ehkä virheellinen. Nato ei nimittäin halua tällä hetkellä Suomea jäseneksi.
Tämän tiedon paljastaa yllättäen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Presidentti on antanut haastattelun ruotsalaiselle päivälehdelle. Dagens Nyheterissä on Niinistön suora sitaatti: "On myös totta, että olosuhteet nyt ovat sellaiset että monet Lännessä ovat sanoneet, että ei ehkä ole viisasta hakea nyt."
Naton vanhat jäsenmaat ovat siis torjuneet Suomen liittoutumisen vallitsevissa oloissa. Onko Suomi kokeillut kepillä jäätä? Vai ovatko esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Saksa antaneet rukkaset pyytämättämme?
On erikoista, että Niinistö ottaa esiin Nato-maiden kielteisen kannan ja vielä ruotsalaisessa mediassa. Haluaako hän mutkan kautta hillitä toisen kokoomuslaisen kärkipoliitikon Alexander Stubbin Nato-hinkua?
Joka tapauksessa Niinistöltä varomatonta puhetta. Suvereniteettiaan varjeleva valtio ei perustele päätöksiään muiden mielipiteillä vaikka todellisuudessa näin julmasti olisivat asiat. Ei Suomi ole virallisesti selittänyt liittoumattomuuttakaan sillä, että Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä.
Avoinna oleviin kysymyksiin presidentti ehkä vastaa lauantaiaamuna, kun hän on Suomen TV1:n haastattelussa.
Selväksi silti tuli. Naton ovi kiinni ja pysyy säpissä ainakin niin kauan kuin Ukrainassa aseet puhuvat.
***
Venäjä toteuttaa Ukrainassa salamitaktiikkaa. Se auttaa kapinallisia pala kerrallaan valtaamaan lisää alueita.
Länsimaat tarraavat kiinni muodollisiin sovittelu- ja neuvotteluprosesseihin, mille Vladimir Putin näyttää pitkää nenää. Seuraava valtauskohde on ehkä Mariupolis.
Putin taistelee etupiiristä. Venäjä yrittää palauttaa valtansa lähemmäs niitä rajoja, jotka sillä oli 25 vuotta sitten.
Venäläisten mielestä kylmä sota päättyi Venäjän kannalta huonosti. Vain länsi hyötyi vihollisuuksin lakkaamisesta, kun entiset Varsovan liiton maat loikkasivat oikopäätä Naton leiriin.
Venäjä on alkanut nyt vaatia, että länsimaat ja Venäjä tekevät sopimuksen Euroopan "rauhasta". Tämä ajatus nousi esiin viimeksi helmikuun alussa, kun Putinin lähipiiriin kuuluva Venäjän Duuman puhemies Sergei Naryshkin ylisti 70 vuotta sitten solmittua Jaltan konferenssin sopimusta.
Konferenssissa helmikuussa 1945 Venäjä, Yhdysvallat ja Iso-Britannia päättivät Euroopan jakolinjat. Suomen kohtalon suurvallat olivat sinetöineet Teheranin konferenssissa vuonna 1943.
Venäjä on ehdotellut myös uutta Ety-sopimusta, jollainen tehtiin Helsingissä 1975. Helsingin sopimuksessa Nato ja Neuvostoliitto vahvistivat kylmän sodan etupiirit.
Viimeinen Minskin rauhanneuvottelukierros ei ollut lupaava. Saksan Angela Merkel ja Ranskan François Hollande luovuttivat jo osan Ukrainasta Putinin porukoille.
Miten käy seuraavalla kierroksella? Taipuuko Saksa sittenkin etupiirijakoon. Lähikuukaudet ja -vuodet ovat Suomen aseman kannalta tärkeitä.
***
Suomalaiset päättäjät näyttävät jakautuvan kahteen leiriin.
Toisten mukaan Venäjällä on yhä tänään oikeutettuja turvallisuusetuja, mikä Suomen pitää tunnustaa. Tätä linjaa voisi sanoa vaikka ultrapaasikiviläiseksi.
Aikanaanhan Winston Churchill luovutti Suomen Stalinille sen vuoksi, että Churchillin mielestä Venäjällä oli oikeus taata maan toisen pääkaupungin Pietarin turvallisuus ja meriyhteys.
Taas toisten mukaan venäläiset eivät todellisuudessa niinkään pelkää oman turvallisuutensa puolesta. Tämän leirin mukaan Venäjä vastustaa Suomen Nato-jäsenyyttä, koska Suomen liittoutuminen kutistaisi Venäjän val
Jälkimmäiseen leiriin kuuluvat ovat yleensä niitä, joiden mielestä Suomen pitäisi liittyä Natoon. Tähän leiriin kuuluu diplomaatteja, sotilaita sekä poliitikkoja kokoomuksesta, osin keskustasta, perussuomalaisista, vihreistä ja sosiaalidemokraateista.
Venäjän turvallisuusedut tunnustavaan leiriin kuuluu poliitikkoja paljon keskustasta, sosiaalidemokraattien vasemmistosiivestä, vasemmistoliittosta ja osin perussuomalaisista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ainola menee kyllä liian pitkälle kuvitelmissaan. Selvää on, ettei Ukrainan kriisin jatkuessa välttämättä oteta uusia jäseniä Natoon. Suomi ei ole kuitenkaan millään tavalla edes pyrkinyt.
Naton pääsihteeri tulee ensi viikolla käymään. Eiköhän asiaan saada selvyyttä silloin.
Niinistö on ulko- ja puolustuspolitiikassaan pelkkä potkupallo, jän sotaa ja huopaa eestaas NATO:n kanssa.
Niinistön linja on aivan selkeä. Suuntaudumme länteen, mutta emme Naton jäseniksi.
Tiltujen kirkuna ei sitä muuta.
Täysin turhaa spekulaatiota. Uskokaamme Venäjän ulkoministeriä, jonka mukaan Nato laajenee holtittomasti. Ei meillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa siihen.
Se on pelkästään Venäjän oma tulkinta, jota kenenkään ei KANNATA USKOA vaan AJATELLA ITSE! Nato laajenee sillä, että Venäjän läheisyydessä olevat pienet valtiot liittyvät Natoon! Miksi ne liittyvät? KOSKA ne kokevat Venäjän uhkkavaksi. Monet liittyjistä ovat entisiä Itä-Euroopan satelliittivaltioita!
TODELLISUUDESSA on Venäjän OMA VIKA, jos Nato laajenee ja lähestyy sitä! Jos Putin ei olisi niin sotaisea ei laajenemistas tapahtuisi!
Natolla ei ole minkäänlaista aikomusta hyökätä Venäjälle! Mikäsiis Venäjällä jurppii siinä, ettäse tulee lähemmäksi sen rajoja! Arvatenkin se, että jatkossa on entistä vähemmän pikkuvaltioita, joiden rajan yli voi kiitä ps-vaunuilla hieman ojentamaan niitä!
Niinistö ei ole viemässä Suomea Natoon. Se on täysin oma prosessinsa, joka voi alkaa vasta eduskunnan enemmistön kannatuksella. Sellaista ei ole.
Ainola on vaan katkera kun kokoomusjohto potkaisi Ainolan vaimon pois poliittisesta eliitistä.
Niinistö, kokoomus joutuvat lykkäämään Suomen liittämistä Natoon koska 1) USA ja Nato eivät uskalla ärsyttää Venäjää 2) Niinistö tottelee USA:ta ja Natoa 3) Stubb ja kokoomus sekä RKP menettävät kannatustaan.