B-12 vitamiini

Sanovat sen olevan "muistivitamiini". Äidilleni tehtiin 1,5v sitten muistitesti. Vanhalla ihmisella on tietysti muistin kanssa ongelmia. Mutta kuitenkin, ostin tuon testin jälkeen äidilleni Betolvexia ja kun hän vuoden päästä meni uudestaan muistitestiin niin muisti ei ollut yhtään huonontunut, toisista osista oli jopa vähän parantunut. Itse syön B- vitamiineja.

B12 vitamiini ei ole mikään ihmevitamiini, vaikka sen puutos onkin todettu erääksi muistin heikkenemisen syyksi. Normaalilla ruokavaliolla saa tarpeeksi B12 vitamiinia mutta esimerkiksi kasvisruokavaliosta sitä ei saa. Joissakin tapauksissa sitä pitää saada B12 vitamiinia lisää pistoksina tai pillereinä. Lisätietoa löytyy linkistä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00788
Pillerien hintoja kannattaa vertailla ja eräissä monivitamiinipillereissä on mukana myös B12 vitamiini. Muut B-vitamiinit eivät kata B12 vitamiinin puutosta. Itselläni on puutosta metformiinin vuoksi vaikka syönkin liharuokia.

B12 vitamiinia syödään, jos se ei imeydy.

http://personal.inet.fi/koti/remeli/alzheimer.htm#B12-vitamiini

Mulla ei imeydy tuo syanokoba...

Syön metyylikoba...

Yllä on annettu hyviä viitteitä

kansanomaisesti sanottuna, B-12 on ainoa rasvaliukoinen vitamiini. Se on kallis ja sitä otetaan vain mikrogrammoissa. Kalleus johtuu sen rakenteesta, jossa on kobolttiatomi. Jos mahaa on leikattu (syöpää tms. tai Crohnin mahatautia tms.) B12 imeytyminen häiriintyy ja sitä otetaan pistoksina

Yleisesti B-vitamiineja kannattaisi ottaa selektiivisesti jos on terve. Mitä ei kannata: pienipitoisia yleis-B-vitamiinitabletteja, vähän tavaraa paljon hintaa jne.

Hiivaa ei kannata syödä vaan välttää jopa ruisleivässä ja ostaa juureen tehtyä hiivatonta, ns. savipuolta vanhaanaikainen sana kärsineet ja muut varovasti hiivan kanssa

Esimerkiksi maidonjuoja saa yleensä riittävästi B2 -vitamiinia. Maitoon on lisätty myös oikein hiukan B12 yleensä. Luomumaito on hunointa maitoa.

Oma ohjeeni olisi itselleni, että ottaa silloin tällöin noin kolmivitamiineja joissa ei ole B2 mutta jotka sisältävät särkyä vastaan hermonparannusaineita ns. hullujen vitamiineja B1 B6 B12

Sitten kauppavitamiinissa on muitakin B-sarjoja (B-vitamiinit ovat mutkikkaita komplekseja yksinkertaisista nimistään huolimatta), mutta varmistus että näitä kolmea on KUNNOLLA.

Mitä on kunnolla?

Mitä olisi tavalliselle paljon: tiamiinia 100 mg, pyridoksiineja (vetyklorideina) 100 mg, syanokobalamiinia B12 mikrogrammatasolla eli 0,1 mg

Mitä olisi ehkä kunnolla kaupan vitamiineissa, noin neljännes näistä että saa rahalleen vastinetta, kannattaa katsoa purkin kyljestä ennen ostoa

Ruokavalio vaikuttaa B12 imeytymiseen samoin mahan aineenvaihdunta,
eli mahassa pitää olla oikeat proteiinit. Tässä tapauksessa mahannesteessä imeytyminen tapahtuu glykoproteiinin avulla ja jos sitä ei ole riittävästi, B12 ei imeydy

Miten saisin glykoproteiinia, mistä se tulee?

Whipple, Minot ja Murphy osoittivat, että sitä tulee mm. maksasta ja he saivat Nobel-palkinnon noin 1934

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1365-2141.2000.02238.x/full

George Richard Minot (1885–1950), like Whipple, became interested in the role of diet in relation to anaemia, particularly PA. He spent much time taking dietary histories and was impressed by the frequency with which patients limited themselves to a restricted diet that excluded meat. He advised patients to include meat and liver in the diet and, in some patients, improvement appeared to follow. Minot (Fig 2) had been shown a method of counting reticulocytes by James Homer Wright (1869–1938) that was useful for assessing blood responses and he persuaded a colleague, William Murphy, to join him. In 1923, they started a regimen that included 100–240 g of liver and 120 g of ‘muscle meat’, leafy vegetables, fruit, eggs and milk taken daily. Some patients noted clinical improvement and their reticulocytes increased within 4–5 d followed by rises in red cell count and haemoglobin levels. It took them 2 years to treat 45 patients who could tolerate the diet and all these responded (Minot & Murphy, 1926).

Kasvissyöjillä ja uutetädeillä saattaa olla ongelmia glykoproteiinin puutetta
http://sic.fimea.fi/3_2012/kasvirohdoslaakkeiden_ja_ravintolisien_haitat_voivat_yllattaa#sthash.RsPA9k1X.dpuf

Yllä lueteltujen rohdoskasvien on kasvirohdosvalmisteena osoitettu estävän P-glykoproteiinin toimintaa. P-glykoproteiini on solukalvon kuljetusproteiini, jonka tehtävänä on aktiivisesti pumpata lääkeaineita ja ympäristömyrkkyjä soluista. P-glykoproteiinia on ihmisen veri-aivo-esteessä, suolistossa, munuaisissa ja istukassa. Istukassa P-glykoproteiini estää tiettyjen lääkeaineiden pääsyn sikiön puolelle istukan läpi. Näin ollen rohdoskasveista valmistetut ravintolisät tai lääkkeet voivat lisätä muiden lääkkeiden pitoisuuksia ja toksisuutta, estää istukkaa suojaamasta kehittyvää sikiötä tai lisätä veri-aivoesteen läpäisevyyttä.