Alexin keskustelussa välähtelee sana sunnuntailaki.
Joku kysyy, että koska tulee jne.
No, eikös meillä ole sunnuntailaki ollut jo ajatpitkät olemassa?
Se on kirkollinen pyhä ja siitä maksetaan pyhäkorvaus, kun ollaan töissä.
Kaveri, jonka tunnen kouluajoilta, niin hänestä "ilkkui" hoitajien porukka kaup.sairaalassa. Kertoivat, ettei tämä henkilö pystynyt ottamaan työtä vastaan, kun se sunnuntai oli kirkollinen pyhä. No, kaveri pesi toisten vaatteita, että sai sen pyhänsä.
Kerron vain kunnioittaen esimerkkinä asenteista.
Siis sunnuntai on kirkon määräämä ja asettama pyhä, jota ko. valtionkirkkoon kuuluva pitää ja kunnoittaa raamatullisena lepopäivänä ja piste.
Eli se on olemassa olevaa kauraa. Ei sitä tarvitse odottaa ja ihmetellä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäpäivä
Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä.[1] Pääsääntöisesti pyhäpäivä on työelämässä yleinen vapaapäivä, joskin 2000-luvulla sunnuntain merkitys pyhä-/vapaapäivänä on muuttunut rajusti.
Eli eihän tuota lakina tarvitse odottaa. Kuka ei pidä sitä raamatullisena pyhänä, on eriarvoisessa asemassa, esim. kun käydään työlainkanssa "pyhäkorvauksista ja vapaista keskustelemaan". Silloin otetaan pykäläkirja esiin ja esitetään "laki" .
Toisaalta myös muut "kirkolliset" pyhät tuossa linkissä kertoo asiaa lisää, jos halutaan tutkia.
Pakanallisuudestahan on kyse, mutta puettu valkeuden vaatteisiin.
Onko kyse hapatteesta? Mielestäni kyllä ja se pitäisi perata. Mitä siitä seuraa on tavallaan "uskonnonvapauslain" mukaan vaino, jonka määrää toinen kirkko pakanuudesta voimansa saaneena voimana, jota lainsäätäjä myötäelää ja määrittelee asioita.
Joku kysyy, että koska tulee jne.
No, eikös meillä ole sunnuntailaki ollut jo ajatpitkät olemassa?
Se on kirkollinen pyhä ja siitä maksetaan pyhäkorvaus, kun ollaan töissä.
Kaveri, jonka tunnen kouluajoilta, niin hänestä "ilkkui" hoitajien porukka kaup.sairaalassa. Kertoivat, ettei tämä henkilö pystynyt ottamaan työtä vastaan, kun se sunnuntai oli kirkollinen pyhä. No, kaveri pesi toisten vaatteita, että sai sen pyhänsä.
Kerron vain kunnioittaen esimerkkinä asenteista.
Siis sunnuntai on kirkon määräämä ja asettama pyhä, jota ko. valtionkirkkoon kuuluva pitää ja kunnoittaa raamatullisena lepopäivänä ja piste.
Eli se on olemassa olevaa kauraa. Ei sitä tarvitse odottaa ja ihmetellä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pyhäpäivä
Pyhäpäivä on sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä.[1] Pääsääntöisesti pyhäpäivä on työelämässä yleinen vapaapäivä, joskin 2000-luvulla sunnuntain merkitys pyhä-/vapaapäivänä on muuttunut rajusti.
Eli eihän tuota lakina tarvitse odottaa. Kuka ei pidä sitä raamatullisena pyhänä, on eriarvoisessa asemassa, esim. kun käydään työlainkanssa "pyhäkorvauksista ja vapaista keskustelemaan". Silloin otetaan pykäläkirja esiin ja esitetään "laki" .
Toisaalta myös muut "kirkolliset" pyhät tuossa linkissä kertoo asiaa lisää, jos halutaan tutkia.
Pakanallisuudestahan on kyse, mutta puettu valkeuden vaatteisiin.
Onko kyse hapatteesta? Mielestäni kyllä ja se pitäisi perata. Mitä siitä seuraa on tavallaan "uskonnonvapauslain" mukaan vaino, jonka määrää toinen kirkko pakanuudesta voimansa saaneena voimana, jota lainsäätäjä myötäelää ja määrittelee asioita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sunnuntait
Sunnuntai on aina pyhäpäivä. Pääsiäispäivä ja helluntai ovat aina sunnuntaina, mutta ne mainitaan kirkkolaissa myös kirkollisten juhlapäivien luettelossa. Lisäksi seuraavilla sunnuntaipäivillä on erityisnimi, ja moniin niistä liittyy myös yleisiä juhlaperinteitä.
Pyhäpäivät juutalaisuudessa
Juutalaisuudessa "arkipäiviä" ovat perinteisesti kaikki muut päivät paitsi lauantai, joka on juutalaisten pyhäpäivä eli sapatti. Sapatti on lauantaina, koska se on juutalaisen viikon viimeinen päivä. Nykyään monet ovat kuitenkin tottuneet pitämään sapattia sunnuntaina.[5]
Raamatussa viikon 7 päivän vietto tunnetaan 1 Moos 2:1-3 alkaen. Heimoon ja rotuun lepopäivää ei ole sidottu vaan juutalaiset ovat Jaakobin ja Leean pojan Juudan jälkeläisiä. Lepopäiväkäsky annettiin kivitauluihin 2 Moos 20:8-11 ja 5 Moos 5:12-15. Lepopäivä oli liiton merkki Hes 20:20. Syy liiton merkkiin; 2 Moos 31:13-17, Jes 58:13-14.
Tuossa kirjoituksessa käännetään ihmisen katsetta "pelkästään juutalaisia kohtaan" sekä tulkintaan.
Mutta, ketä olivat juutalaiset? Herran kansaa ja heillä oli Herran kansana Jumalan SApatti. Se pakkaa unohtumaan.
Laki, mikä juutalaisille annettiin, erotti heidät muista pakanakansoista ja se oli Jumalan sormellaan kirjoittama laintauluihin kirjattu.
Tämä liitto, joka Uutenaliittona tunnetaan, niin meidät erotetaan pakanakansoista siinä, että Jumala kirjoittaa lakinsa SYDÄMEEN.
Eli laki ensin osoittaa synnin, mutta se ei voi pelastaa. Siksi Jumala itse on pelastaja ja tämän jälkeen Herran oman sydämeen pannaan laki siksi, että se on Paimensauva tiellämme, ettemme enää syntiä tekisi. Se ympärileikkaa sydämemme maailmasta, pakanuudesta HerranKansaksi, elämään Hänen tahtonsa mukaan ja siinä on tämä Sapatti, ja siksi tämä sijainenkin on meille Sapatin Herra, eli lepo Hänessä ja armo Hänessä. Myös sapatti on näinollen sydämessä, ristinoven kautta, että Jumalan tahto Pyhässä Hengessä toteutuisi HänenKansansa keskuudessa.
Pyhä Henki, joka on voimana, se perkaa hapatteet pois elämästä, ettemme enää syntiä tee, eli eläisimme laittomuudessa, joka kylmentää useimpien rakkauden.
Hei_
Mukavaa saada tänne jotakin viisastakin joskus.
Olet oikeassa.
Meillä ei ole keisari Konstantinuksen ongelmaa kun valtakunnassa on kaksi lepopäivää.
Kansalaiset valitsevat päivänsä.
Monenalaista kissanristiäistä ja pyhäinmiesten päivääkin vietetään. Pyhyyden vaatimuksia ja merkitystä harvemmin esim. ajatellaan; Ilm 14:12, Hebr 12:14, 10:10,14, 29, Joh 17:17, 1 Piet 3:15, 2 Kor 1:12, Jer 23:9, Ef 1:1-14.
Työelämän merkitys on monen käytännön ainoa asia päivissä vapaapäivinä.
Tuskin voi ajatella että kaikenlainen kalenterin päivä tulisi vietetyksi. Allakasta pitää tavallisesti katsoa mikä päivä kun joku on vetänyt talon pihalla lipun salkoon.
Mutta uskovaisille pyhittyneille ihmisille päivät eivät ole kompastus sillä monenlaisia "kissanristiäisiä" voi uskovainen muistaa niin että on Jumalan kanssa sovussa.
Raamatussa velvoite on vain viikottaiselle lepopäivälle, uskon kasteelle ja ehtoollisen viettoon on esimerkki suositus.
Pääsiäiseenkään esim. ei ole suoraa velvoitetta luettavissa Raamatusta.
Meillä Suomessa on merkkimiehiä historiassa jotka tekivät aikoinaan sellaista mikä oli ratkaiseva ensiaskel suomessa. On monenlaista päivää; Runebergin yms. merkkimiesten päivää allakassa. Viettomia asioita ja mukava muistaa armaan Suomen maan sankareita jotka tekivät jotakin hyvää suomalaisuuteen.
Vappunenän monet päähänsä vetävät. Työväen juhla oli alunperin.
Olen itse nähnyt sitä aikaa kun Suomessa hallintokulttuuri oli jakautunut vasemistolaisiin ja oikeistolaisiin. Nykyisin politiikan puolueiden erot eivät ole niin suuret eikä köydenveto niin selvästi kahtia jaettu vaan päätöksiä tajutaan tehdä kansakunnan kokonaisvaltaista etua ajatellen.
Lähihistoriaan juuri määrätyltä sektorilta asiaan hiukan perehtyneenä huomasin ajatella että minun isoisä 1889-1968 näki Ruotsin vallan aikaa ja Venäjän vallan aikaa. Hänen ja vaimonsa esikoinen syntyi samalla hetkellä kun Suomi itsenäistyi. Itsenäinen Suomi ei ole vielä 100 vuotias. Käy moikkaamassa isoisääni työnäytöksessään omassa pajassaan 77 vuotiaana voimissaan; Minä olin 8 vuotias filmin teon aikaan; http://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=BABMv_Kw0To#t=2
Siunauksia
Jari Laurila
keskustelija
Hei ja kiitos .. :)
Minä kyselin tosiaan että mikä se "sunnuntailaki" oikein on .. siis adventistien mukaan - koska siitä on niin paljon puhetta ja erilaisia muunnoksia - josta yksi tuli tässä kirjoituksessasikin esiin. Palstalla puhutaan niin paljon ja kuka on adventisti ja kuka ei - sitä ei ihan aina tiedä - toiset sanovat sunnuntailain =>tulevan ja toisen sen =>jo olevan .. ja sitten selitetään jos jonkinlaista selitystä. Minusta tuntuu että sunnuntain ei tarvitse olla "Herran sapatin" pitäjille mikään erikoinen päivä (siis uskonnollisessa mielessä) voi mennä vaikka kirkkoon jos haluaa .. kunhan muistaa että mikään "Herra sapatti" se ei ole - eikä ole koskaan ollutkaan.
Minusta asioiden ymmärtäminen on tärkeää - muuten sitä voi uskoa vaikka mihin - vaikka sitten ikuisesti luotujaan piinaavaan jumalaan .. tai lunastukseen joka ei ole raamatullinen vaan jonkinlainen katolisen kirkkon luoma korvike ..
Siis valitettavasti olen yhä vastausta vailla ... Mitä sunnuntailaki tarkoittaa adventisteille - tai onko niin että sille ei oikeastaan ole mitään kunnon selitystä? Yksi käsittää sen yhdellä tavalla ja toinen toisella ..
Selityksiä on monia ..
alex