Kehno Arvo Tuomisen filmi Talvisodasta sisälsi monia asiavirheitä. Loppu oli perin valhetta täynnään kun Tuomisen suulla valehdeltiin kuinka Suomi liittoutui Saksan kanssa ja HYÖKKÄSI NEUVOSTOLIITTOON.
Luulisi Tuomisenkin tietävän, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen kimppuun niin 1939 kuin myöskin 1941.
Sota ilman voittoa
http://areena.yle.fi/tv/391739
Sota ilman voittoa
Poistuu 31.3.2015 Jakso 1/1Kesto: 45 min
Suomalais-venäläinen yhteistyödokumenttielokuva Talvisodasta. Juontajina Ville Haapasalo ja Sergei Shnurov. Käsikirjoitus ja ohjaus Arvo Tuominen ja Leonid Maljarov.
Esitetty: Su 1.3.2015 klo 10.00
( Katseltavissa vain Suomessa )
Sarja Sota ilman voittoa
TV1. Sota ilman voittoa -dokumentin esittely ja kommentointi
Elävä arkisto: Talvisodan ankarat päivät 1939–1940
»Dokumentit ja fakta› Dokumentit Historia Fakta
Luulisi Tuomisenkin tietävän, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen kimppuun niin 1939 kuin myöskin 1941.
Sota ilman voittoa
http://areena.yle.fi/tv/391739
Sota ilman voittoa
Poistuu 31.3.2015 Jakso 1/1Kesto: 45 min
Suomalais-venäläinen yhteistyödokumenttielokuva Talvisodasta. Juontajina Ville Haapasalo ja Sergei Shnurov. Käsikirjoitus ja ohjaus Arvo Tuominen ja Leonid Maljarov.
Esitetty: Su 1.3.2015 klo 10.00
( Katseltavissa vain Suomessa )
Sarja Sota ilman voittoa
TV1. Sota ilman voittoa -dokumentin esittely ja kommentointi
Elävä arkisto: Talvisodan ankarat päivät 1939–1940
»Dokumentit ja fakta› Dokumentit Historia Fakta
Vastaukset 44
Vanhimmat
Ville Haapasalo ja joku hänen itäinen peilikuvansa laulamassa tykin takana haitarin säestyksellä. Ryssä lauloi Ota meidät vastaan Suomi kaunoinen ja Ville veti Silimien välliin ryssää...
Siinäkö Tuomisen Talvisotadokumentin ydin?
Ohjelma esitettiin aikanaan molempien maiden televisiossa, joten siitä tehtiin sellainen että se myös voitiin esittää, tämä saksalaisten hyökkäys 1941 on venäläisille niin suuri asia, että siihen liittyvät asiat on siellä esitettävä tietyllä kaavalla, mutten niitä ei esitetä ollenkaan.
Laatokan pohjoispuoli unohtui kokonaan. Kerrotut liikuntataistelut tapahtuivat siellä, ei Kannaksella. Suurvoitot olisivat ilmeisesti olleet liikaa venäläisille.
Ylikangas oli tavanomaisen asiantuntematon. Puna-armeija oli alusta alkaen ylivoimainen materiaalin takia ja myös miesvoiman ansiosta.
Oli joo, mutta oleellinen ero mikä jäi mainitsematta oli se, että puna-armeija muutti koko strategiansa sodan aikana.
Ensin hyökättiin kolonnissa koko rintaman leveydeltä, kun sitten näillä kapeilla ja pitkillä metsäteillä tuli motituksia missä niitä tuhottiin älyttömästi, niin strategia muutettiin ja taistelut keskitettiin karjalan kannakselle ja päätyö tehtiin tykistöllä, jossa sillä oli selkeä ylivoima.
Tykistöllä jauhettiin suomalaisten asemat ja miehet loppuun ennen hyökkäyksiä, suomalaiset ei kyenneet tähän vastaamaan ja rintama alkoi vetäytyä.
Ruotsalaisia vapaaehtoisia joukkoja Kannaksen taisteluissa?
Kertomatta jäi että Summa murtui kun Suomen ruotsalainen pataljoona juoksi karkuun!
Venäläisiä kuulemma kaatui vain 17 tässä kyseisessä läpimurrossa.
Kun työ tehdään tykistöllä ja toisella ei ole samaa raskasta tulivoimaa, niin näin se menee.
Miehet joko jauhautuu niihin asemiin tai vetäytyy.
Puna-armeijan tykistö Talvisodan aikana.
----------------------------------------
Rintamasuunta/30.11/13.3
------------------------
Karjalan Kannas/900/3800 putkea
Laatokan Karjala/600/1300 putkea
Pohjoinen rintama/550/550 putkea
---------------------------------
Yhteensä 2050/5700 putkea
Summa murtui II/JR9 lohkolla ja samallahan murtui koko pääpuolustusasema.
Kapteeni Arthur WIKING Lindmanin komentama II/JR9 oli koottu JR 9:n tavoin Vaasan rannikkoseutujen ruotsinkielisistä... Nyt viimeistään ymmärtänet, mitä se WIKING -line tarkoittaa! Tuo Wiking- nimi on muuten mainittu siinä Summan Miehet -kirjassa, muualla sitä ei juuri ole näkynytkään.
Murtunut pääpuolustuslinja=Mannerheim -linja Summassa = A.Wiking-Line
Tämän Lindman -extran sinne Eiryn sivuille voisi vielä lisätä:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten aikoi?
Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
6) Mitä Lindman sanoi ruotsalaisten murska-arvosteluista viimeisimmälle elokuvalleen?
Vastaus: Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään joten olkoot hiljaa!
7) Mitä Lindman sitten teki?
Vastaus: Lopetti elokuvien teon kokonaan!
Molotovin coctaili eli polttopullokin oli Villen mukaan täynnä räjähtävää nestettä.
Haapasalon se pitää pysyä vaikka miten julkisuudessa "pisiniksien" ryssittyä persilleen venäjä tunkiossa.
Summa murtui Suomen ruotsalaisen pataljoonan kohdalla:
Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.
Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!
Jatkosota meni samoissa merkeissä:
Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin,
Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!
Sota se on paska juttu, ei se meiltä suju,
äijät lähtee kesken kaiken, loppuu aina nuju.
Kaikki lähtee lippahivoon, porukat jo luistaa,
kieliriitaa tämän jälkeen on turha enää muistaa!
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar
http://heninen.net/kaunotar/suomeksi.htm
Kuuntele tästä:
http://heninen.net/kaunotar/suomi-kaunotar.mp3
http://m.youtube.com/watch?v=J_29enGx6Rc
Musiikki Daniil ja Dmitri Pokrass
Sanat Anatoli D'Aktil (Frenkel)
Männiköt jyrkänteillä kihartuvat,
Rajan näköpiiri kapea.
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Panssarit jyräävät metsään leveitä aukkoja,
Lentokoneet lentävät pilvien yllä,
Syksyn apea aurinko
Sytyttää tulen pistimiin.
Olemme olleet veljiä voittojen kanssa,
Ja taas kerran kannamme taistelun kautta
Isoisien kulkemia teitä pitkin
Punatähtistä mainettamme.
Paljon valheita on näinä vuosina kasattu,
Jotta olisi hämätty Suomen kansa.
Avaahan nyt meille luottavaisena
Leveän portin kumpikin puolisko!
Eivät pellet eivätkä heikkopäiset kynäilijät
Pysty enää hämmentämään sydäntänne.
Monesti on teiltä riistetty kotimaanne,
Tulimme palauttamaan sen teille.
Tulemme auttamaan tekemään selvää,
Maksamaan roimasti häpeästä,
Ota meidät vastaan, Suomi-kaunotar,
Kirkkaiden järvien koristama.
Elokuu 1939
Esittää LSP:n Puna-armeijan laulu- ja tanssiyhtye A.Anisimovin johdolla
Leningradin äänilevytehdas
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ota_meidät_vastaan,_Suomi-kaunotar
Dokumentti, tai sellaiseksi aiottu, tuli juuri uusintana. Siinä on todellakin paljon pahoja virheitä ja tässä yksi pahimmista:
" Neuvostoliittolaisilla oli hyvin hämärä käsitys M-linjan linnoitteista. "
KAIKKI oli kuitenkin kuvattu ja mitattu jopa tarkkoine ampumasuutineen jo 1930 -luvulla ja niitä kuvia voit katsella kirjasta Puna-armeijan marssiopas Suomeen.
Saivat silti homman töpeksittyä ...
PUNA-ARMEIJAN MARSSIOPAS SUOMEEN 1939
Antero Uitto
http://karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjat/?action=kirja&pid=1482
Uudistettu laitos YYA-kauden viimeisestä ulkopoliittisesta kohukirjasta
Alun perin vuonna 1989 julkaistu Puna-armeijan marssiopas Suomeen herätti ilmestyessään suoranaisen sensaation. Sodan aikana suomalaisten haltuun joutunut opas luetteli tarkoin maamme tuolloiset tieyhteydet – ja todisti, että Neuvostoliitto oli valmistellut Suomen valtaamista jo vuosia ennen Talvisodan alkua.
Marssioppaan uudistettu, laajennettu ja kuvitettu laitos tuo tiedot uudelleen päivänvaloon ja valottaa myös muita Neuvostoliiton kokoamia vakoilutietoja Suomesta ennen toista maailmansotaa. Kirja sisältää ainutlaatuista tietoa salaisiksi luokitelluista asiakirjoista, ja mukana on mm. Kannaksen linnoitusalbumi, jossa kuvattiin kartoin ja valokuvin Mannerheim-linjan linnoitukset. Uudistettu laitos tutkii myös alkuperäisen teoksen aiheuttamaa kohua nykytiedon valossa.
Sivumäärä 232 Painosnumero: uudistetun laitoksen 2. painos, 2014 ISBN:978-951-23-5458-0 Ilmestymisaika:7/2011
Muuta kysyttävää nim. Ryssänvihassa ole kuin että heititkö kehiin ihastuttavan vitsikysymyksen vai onko kenties historia jäänyt päivittämättä?
Olisiko kuitenkin tämä korsunräjäytys ihan eri paikassa "takalinjan takana" ollut kyseisen tarinan juttu. Tuo "reikäkorsu" on aivan valtatien varressa ja räjäytettiin luultavasti paljon myöhemmin asemien murtamisen jälkeen kuten kaikki betonibunkkerit M-linjalla.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=1048
Räjäytetty korsu mihistöineen.
Ohjelmassa toistettiin jälleen kerran vanha hokema tykistön ammuspulasta:
- Ei reservejä ja ammuksetkin loppumassa
Suomella oli tykistön ammuksia enemmän Talvisodan lopussa kuin sodan alussa. Talvisodan aikana suomalaiset ampuivat n. 500:lla tykillään enemmän laukauksia kuin koko Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana ammuttiin n. 1800:lla tykillä n. puolen vuoden aikana. Talvisota kesti 105 päivää eli n. 3.5 kuukautta ja kovia taisteluja tuosta ajasta käytiin vain muutaman viikon aikana.
"Ohjelmassa toistettiin jälleen kerran vanha hokema tykistön ammuspulasta:"
Ammuspula oli todellinen!
Tykistön historia 2. osa:
"Talvisodan päätyttyä kenttätykistö oli lähellä kriisiä. Ulkomailta saapuvien tykkien ja ampumatarvikkeiden käyttöönotto oli alkanut ja uusia patteristoja oli varustettavina. Päämajan arvioiden mukaan uudet joukot olisivat olleet rintamapalveluksessa suuremmin määrin vasta huhtikuussa. ... Tykkikalustosta yhä kasvava määrä oli korjaamoilla, ajoneuvoista oli huutava pula ja ennen kaikkea ampumatarvikkeet alkoivat loppua. Kotimainen teollisuuden tuotanto ei kattanut edes äärimmilleen supistettua kulutusta. Yksikään käytettävissä oleva asiakirja tai muu ensisijainen tieto ei vahvista puolustusministeri Juho Niukkasen myöhemmin esittämää lausuntoa, että tilanne oli ampumatarvikkeiden kohdalla maaliskuun 13. päivä huomattavan hyvä."
Tuotanto: kpl kk/Kpl pv
-------------------------------
Joulukuu: 47100 /n. 1570, tässä vaiheessa teollisuus vasta harjoittelee
Tammikuu: 60182 /n. 2006
Helmikuu: 153900 /n. 5130, tuotanto alkaa olla vauhdissa
Maaliskuu: 141758 / n. 4725
"Talvisodan aikana suomalaiset ampuivat n. 500:lla tykillään enemmän laukauksia kuin koko Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana ammuttiin n. 1800:lla tykillä n. puolen vuoden aikana. Talvisota kesti 105 päivää eli n. 3.5 kuukautta ja kovia taisteluja tuosta ajasta käytiin vain muutaman viikon aikana."
Talvisodassa ammuttiin n. 420-620 tykillä 4800 laukausta/vrk ja Jatkosodan hyökkäysvaiheessa n. 9020 (91 ptso * 12) tykillä 3700 laukausta/vrk.
Ammuskulutusta pienensi esim. se, että Kannaksen ja Aunuksen Karjalassa valtauksessa oli päiviä, jolloin tykistö vain vaihtoi jatkuvasti asemia hyvin sujuvan hyökkäyksen ansiosta. Lisäksi nyt pyrittiin tulen suureen vaikuttavuuteen ja ammuttiin pienemmällä ammusmäärällä pienemmälle alueelle nopeasti mahdollisimman monta kranaattia (Rajattu alue/Ammus kpl/aikayksikkö). Lisäksi nyt tykistö oli raskaampaa, jolloin ammusmäärät olivat vastaavasti pienempiä.
Ammuksien määrä tykkimalleittain.
Malli Tyk.kpl/30.11/Kpl/13.3
----------------------------------
75 mm K 12/10000/112/48800
76 mm K 293/206000 /406/81000
84 mm K -/-/30/30000, ilman sytyttimiä
105 mm K -/-/-/3600
107 mm K 11/5140/36/130
114 mm H -/-/55/10700
120 mm H -/-/17/23900,varikossa
122 mm H 70/43800/66/9800
150 mm H 12/-/12/1400, (H/06)
150 mm H 1/6000/1/5700, tykit menetetty (H/14)
152 mm H 20/22900/34/6300
155 mm H -/-/24/5400, varikossa
210 mm H -/-/4/180
Kokonaiskulutus Talvisodan aikana.
Aika: Joulukuu/Tammikuu/Helmikuu/Maaliskuu/Yht./Keskim.
---------------------------------------------------------
Kev. K: 108000/77000/128900/85800/400000/121450
Kev. H: 11700/8300/21500/21400/62900/21100
Rask. K: 800/1800/4300/2100//9000/2800
Rask. H: 1500/1800/11300/3500/18200/5400
Suomi motitti puna-armeijan joukkoja suuria määriä, kun nämä motit laukesivat helmikuulla, niin saatiin paljon aseita saaliiksi, ne otettiin tottakai käyttöön, eli siinä mielessä ammuspula kyllä alkoi helpottua ihan sodan lopussa.
Ilmat vaan lämpeni ja puna-armeija alkoi saada oman pelinsä kuntoon Karjalan kannaksella.
Suomen ammustuotanto oli n. 5000 laukausta vuorokaudessa ja niistäkin puolet pantiin varastoon. Loput jaettiin "kulutukseen". Tästä tuli se " ammuksia oli vain 3-5 laukausta vuorokaudessa per tykki" -legenda. Samaan aikaan Suomen ammustilanne koheni jatkuvasti. Toki varrastoja piti koettaa kasvattaa, koska eihän tiedetty milloin sota loppuisi.
Suomalaisten pahin virhe oli kirjavan kaluston (lähes 100 eri ammuslaatua) lisäksi todella moniportainen ammushuolto. Nyt jokainen porras varasi jemmaan ylimääräistä pahan päivän varalle. Sodan lopussa todettiin tämä järjestelmä kestämättömäksi. Esimerkkinä oli eräät ruotsalaistykit joita oli vain yhdellä yhtymällä. Kuitenkin niiden ammukset ripoteltiin kaikkiin ammusjakoportaisiin niin hyvin, ettei niitä riittänyt rintamalla olleille kyseisille tykeille. Tämän varastoinnin aiheuttaman tykistön ammuspulan on todenneet asiaan perehtyneet tykistön miehetkin.
"Tästä tuli se " ammuksia oli vain 3-5 laukausta vuorokaudessa per tykki" -legenda."
Se on tosiasia, että Suomella oli krooninen kenttätykistön ammuspula.
Eikä kannata ottaa täysin kirjaimellisesti 3-5 laukausta vuorokaudessa. Joillakin vähemmän ampuneilla yksiköillä oli tietysti "säästynyt" ammuksia, jotka voitiin käyttää myöhemmin.
Suomella oli 30.11 420 tykkiä ja myöhemmin, kun otettiin käyttöön jäykkälavettisia ja maahan saapuneita aseita, 13.3 620 tykkiä.
Suomalaisten tulentehonormien mukaan hehtaarin alalla olevan suojattoman elävän voiman tuhoamiseen laskettiin tarvittavan 76 mm kalustolla 120 laukausta ja 150 mm:llä 40 laukausta.
Vastatykistöammunnassa normiston mukaan tarvittava tehokas ammusmäärä oli 500-800 laukausta ja raskaalla 180-320 laukausta. Tykistön tuliannokset olivat kevyet 100 ls/tki ja raskaiden 40 ls/tki.
Heti ensimmäisen suojajoukkotaistelupäivän jälkeen havahduttiin rajoittamaan tykistön
tulenkäyttöä. Kuitenkin suojajoukkotykistön ampumat määrä olivat sen aikaisista normien tulentehosta vain 30 %.
Ammuskulutus oli 30.11-6.12.39 5./Psto/2.Pr 1029 ls (257 ls/tki), Er.Psto 4 200 ls (50 ls/tki), Rats.Ptri 750 ls (125 ls/tki), Rask.Ptso 1 1200 ls (50 ls/tki) KTR 11 2430 ls (202ls/tki). Tällaisia ammusmääriä ammuttiin vaikka tulen käyttö oli pitkälle alle normien ja kuitenkin tykki määrä oli pieni.
Suosituinta tykkimallia 76 K 02 oli 192 kpl ja näitä ammuksia tehtiin eniten. Lähtötilanteessa kaikkien 76 mm K mallien ammusmäärä oli 206000 ls, jonka lähes 200 tykkiä olisi ampunut helposti 10 päivässä, 206000/200 n. 1000 ls eli 10 tuliannosta. Muilla tykkimalleilla oli paljon vähemmän ammuksia.
"Suomen ammustuotanto oli n. 5000 laukausta vuorokaudessa "
Ei ollut kaikkina sotakuukausina vaan nousi tähän määrään vasta helmikuussa. Tällaisen määrän pelkästään 76 K 02 tykit olisi helposti ampunut pois ilman säännöstelyä (suosituin malli 76 K
02, 5000 kpl/n. 200 kpl on n. 250 ls, 2,5 tuli annosta), puhumattakaan koko tykistöstä.
" ... niistäkin puolet pantiin varastoon. Loput jaettiin "kulutukseen"."
Tähän päästiin äärimmäisellä säännöstelyllä ja totta kai varastosta otettiin vanhempia
ammuksia ja uusia pantiin varastoon.
"Suomalaisten pahin virhe oli kirjavan kaluston (lähes 100 eri ammuslaatua) lisäksi todella moniportainen ammushuolto"
Tämä on totta ja se vaikeutti ammushuoltoa. Suurin huoli oli raskaiden tykkien ammuksista, koska niitä ei valmistettu Suomessa.
Jakelu on syytä porrastaa, että ammus tarve on helpompi tyydyttää. Kenttä makasiinista voidaan toimittaa paljon nopeammin autolla tai hevosilla ammuksia kuin suoraan varastoista junilla, joka vie pidemmän aikaa.
Ei niitä ammuksia sinänsä säästelty, pula oli kaikesta.
Mutta sodan loputtua inventointi paljasti todelliset lukemat!
Eihän kukaan sodan aikana tiedä milloin se loppuu.
Oho, pieni moka!
"suosituin malli 76 K 02, 5000 kpl/n. 200 kpl on n. 250 ls, 2,5 tuli annosta"
pitäisi olla
"suosituin malli 76 K 02, 5000 kpl/n. 200 kpl on n. 25 ls, 0,25 tuli annosta"
"Mutta sodan loputtua inventointi paljasti todelliset lukemat!"
Sota loppui 13.3 ja inventoinnit tehtiin varmaankin maaliskuun lopulla, koska joukkojen ja kaluston siirrot tulevalle rajalle sekä muut häslingit veivät todennäköisesti useita viikkoja.
Kun katsoo ammusten ja kaluston saapumisaikoja niin niistä huomaa, että esim. ammuksia on alkanut saapua Suomeen maaliskuussa, varsinkin loppu kuusta, merkittäviä määriä. Tosin ne eivät siinäkään vaiheessa olleet varmaankaan vielä käytettävissä vaan vasta varastossa. Sotatarvikkeiden kulku vei useita kuukausia ennen kuin ne saapuivat Suomeen, koska niitä ei voinut laivat Itämerelle ja suoraan Suomeen kaappausuhan takia vaan ne oli ensin vietävä Norjaan sieltä junalla Suomeen.
Tästä voi osittain johtua esim. Niukkasen käsitys tilanteesta.
En ole mikään tykistöekspertti ja siksi kysyisin:
Eikö tuo sen ajan suosituin tykkimalli 76 K 02 ollut kovin pienikaliiperinen nykyaikaiseen (tai edes sen aikuiseen) tykistötoimintaan. Olen seurannut ammoin sitten etäältä 76 mm:n rannikkotykkien kovapanosammuntaa eikä osuma ollut kovin kummoinen tussahdus!
Tietenkinsodassa soditaan sillä kalustolla, mikä maastaq löytyy, mutta tuli vaanmieleen?
Eikö nykyisin käytetä raskaampia tykkejä (120, 152?)?
Suomen tykistön nykyiset pääkaliiperit ovat 122, 130 ja 155 mm.
Viime sotien kaliiperikirjavuus periytyi vuoden 1918 sotasaaliiseen ja länsimaiden apuun. Myös uudempi sotasaalis lisäsi kirjavuutta. Toisaalta mukana oli erinomaista kalustoa.
"Eikö tuo sen ajan suosituin tykkimalli 76 K 02 ollut kovin pienikaliiperinen .."
Kyllä oli myös Talvisodan mittapuun mukaa varsinkin lumimäärän kasvaessa tämä kaliiperi menetti tehoaan.
Kuten edellä kirjoitettiin "Mallikurssi", olivat talvisodan alun 406 ja hiukan myöhemmin 420 tykkiä (poislukien jäljellä olevat jäykkälavettiset, joita ei katsottu kannattavan muuntaa) lähinnä vuoden 1918 sotasaalista ja suurimmalta osalta jäykkälavettista mallia. Ne olivat kuitenkin 1939 mennessä modernisoitu ja uudelleen putkitettu, jotkut jopa toiseen kertaan. Criston-Vulkan valmisti niihin uudet joustolavetit, Tampella ja Valtion tykkitehdas ja se edeltäjä putkittivat tykkejä sekä tarvittaessa modernisoivat ko. tykkien lukkoja ja koneistoja käytettävyyden ja ampumanopeuden lisäämiseksi. Näin niistä oli tullut aivan käyttökelpoisia, ainoa miinus oli niiden useimpien ampumaetäisyys oli melko lyhyt 6-7 km.
Tarkoitus oli kuitenkin jo 20 luvulla hankkia lisäksi raskaampaa kalustoa. Eversti Nenonen ollessaan tykistön tarkastajana teki jo vuonna 1924 ensimmäisen pitkäntähtäimen suunnitelma kaluston hankkimiseksi, jossa olisi joka vuosi 15:sta vuoden aikana varustettu (hankittu tykit ja tarvittavat ammukset sekä koulutettu miehistö, myös seuraavista ikäluokasta) 130-150 mm patteristo (12 tykkiä). Näin toimien vuoteen 1939 mennessä olisi tykistön vahvuus kasvanut ko. hetken 35 patteristosta 50 patteristoon (joka oli n. Tavisodan patteristo määrä). Näin toimien merkittävä osa tykistöstä olisi ollut raskaampaa ja valtion ei olisi tarvinnut sitoa ylivoimaisen suuria rahasummia kerta hankintoihin ja samalla olisi voitu seurata tykistön kehittymistä mikä ei tosin enää ollut niin nopeaa kuin esim. lentokoneiden. Lisäksi I maailmansodan jäämistöstä olisi varmaan alkuun löytynyt "halvalla" sen aikaista huippu tavaraa.
Mutta poliitikot eivät olleet kiinnostuneita, koska Suomella oli aivan kelvollista tykistöä eivätkä he ymmärtäneet sotilaiden vaatimia kalusto ja ammusmääriä vaikka niiden arvioitu määrä osoittautui myöhemmin muidenkin tykkien ammusten osalta melko oikeaksi.
Talvisotadokumentin anti on se kohta jossa todettiin, että Summan läpimurto-"taistelu" kesti vain puolisen tuntia ja venäläisten tappiot vain parikymmentä miestä.
Mikä todistaa sen, että Summaan juuri tuodut suomenruotsalaiset poistuivat asemistaan ilman taistelua. Eli suomeksi sanottuna pakenivat, säästääkseen pyhää ruotsalaisverta ja parantaakseen Suomen kielisuhteita.
JR 9 taisteli parhaansa mukaan. Ylivoimalle ei voitu mitään. On turhaa jossittelua väittää, että suomenkielinen joukko olisi kestänyt paremmin. Hyökkäys pysäytettiin tukilinjalle. Mitään ratkaisevaa läpimurtoa ei tapahtunut.
Älä viitsi. Ruotsalainen JR9 ei taistellut Summassa ollenkaan. Se juoksi karkuun. Toki venäläisten sisäänmurto ennen pitkää pysähtyi, mutta sitä ei enää pystytty lyömään takaisin, ei edes takaisin paikalle tuotujen pari päivää aikaisemmin Summasta pois vaihdettujen suomalaisten voimilla (koska heidät oli jo aiemmin ammuttu loppuun), ja siksi suomalaistenkin oli vetäydyttävä koko Mannerheim-linjalta, etteivät olisi jääneet mottiin.
Ruotsalainen JR9 kokoontui taas hyvissä voimin kenttäkeittiön ääreen.
------Neuvostoliitto hyökkäsi Suomen kimppuun niin 1939 kuin myöskin 1941.-----
Suomi aloitti sotatoimet 1941. Jos sotatoimien aloitus ei ole hyökkäys niin mikä se sitten on?
NL aloitti sotatoimet 500 koneen ilmahyökkäyksellä 25.6.
Eiku 700 niitä koneita oli.
Suomi aloitti jatkosodan kesäkuussa 1941. Lähes kaikki historioitsijat ovat tästä tosiasiasta yhtä mieltä.
Ei kumminkaan kaikki, esim. Molotov tunnusti rauhanneuvotteluissa että N-liitto aloitti myös jatkosodan.
Se ehkä kumminkin tietää asioista jotain, koska oli itse niitä päättämässä.
NL aloitti jatkosodan suomea vastaan. Mannerheim kieltäytyi hyökkäämään samaan aikaan Saksalaisten kanssa ja näin aloittamaan sodan ilman sodanjulistusta. Vasta NL ilmapomitusten jälkeen Suomen hallitus totesi olevan sodassa jälleen.
Tykistön myyttinen ammuspula Talvisodassa 1000 ls per tykki.
Suomella oli kenttätykistöä n. 500 putkea Talvisodassa ja ne kuluttivat ammuksia likimain yhtä paljon koko sodan aikana, (n. 3.5 kk), kuin suomalaisten kenttätykistö koko Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana heinäkuusta vuoden loppuun saakka (n. 6kk). Jatkosodassa kenttätykkejä oli n. 1800 putkea.
Siis noin 1000 laukausta putkea kohden.
Putkia oli mukava luku eli 444kpl.
kenttätykkejä oli sodan alussa 412 ja sodan päättyessä 647.
Lisäksi oli aika paljon jäykkälavettista kalustoa, jonka merkitys oli vähäinen.
Kulutus oli 490 000 ls. Eli vajaa 1 000 ls putkea kohti.
Jatkosotaan vertailu on järjetöntä, koska armeijan pääosa oli vain lyhyen aikaa toiminnassa samanaikaisesti. Lähinnä heinäkuu-syyskuu.
Luku on myös 420kpl. On kiinni ihan lähteestä tai laskutavasta. Ei kannata väitellä näin monen vuoden jälkeen. Voidaan todeta vain, että turhan vähä oli ja turhan vanhaa.