Kymppi ei toimi

Jaa se ensimmäinenkö?
Tuskin asennan enää..

Ainakin build 9879 ei toimi Asus X99 emolevyjen kanssa vaan antaa bsodin bootatessa, mutta kaikki muut buildit ko. emolla toimivat. Kyseessä on kuitenkin vasta win10 kehitysversio jota ei ole kaikilla mahdollisilla laitteilla testattu, vaikka ne useimmiten toimivat kyllä ongelmitta.

joku_pieni_ongelma kirjoitti:

Ainakin build 9879 ei toimi Asus X99 emolevyjen kanssa vaan antaa bsodin bootatessa, mutta kaikki muut buildit ko. emolla toimivat. Kyseessä on kuitenkin vasta win10 kehitysversio jota ei ole kaikilla mahdollisilla laitteilla testattu, vaikka ne useimmiten toimivat kyllä ongelmitta.

Lue lisää

Itse testailin tuota myös ja huomasin, että Windows 10 ei enää asennu ellei ole tuplaydin prosessori tai varattuna pari corea virtuaalikoneeseen.

Ovat jotain muuttaneet pellinalla..

Melkein toivoisi myös, että droppaisivat 32-bittiset asennukset kokonaan.. palvelisi vähän paremmin Microsoftin focusta yhtenäistää sitä alustaa. Pääsisi siihen sitten, että olisi vain .NET:n CLI joka toimii kaikilla laitteilla ja x86-64 työpöytä Xbox One.

Voiko nykyään ostaa uutena vielä singlecore prossuja?

1ydinreaktori kirjoitti:

Voiko nykyään ostaa uutena vielä singlecore prossuja?

Vaikea sanoa. Windows 7 koneita myytiin ehkä joitakin single corella joten niihin ei päivitys ole optiona.

Red Hat Enterprise 7 tuli sama... Että ei luvata mitään single corelle. Red Hat Enterprise 6 on niille. Sekin vaati gigan muistia. Red Hat Enterprise 5 on sitten 512Mt muistin koneille.

Nuo vanhatkin täysin tuettuina ja saatavuutta ei ole rajoitettu.

Intel Quark prossut ovat 32bit singlecore prossuja. Myös kaikkein uusimmat viime syksynä esitellyt mallit ovat singlecoreja. Ne ovat pieniä ja virrankulutukseltaan paljon matalampia kuin atomit, ja soveltuvat esim. rannekelloihin jos niissä tarvitsee x86 sovelluksia ajaa.

löytyy_prossuja kirjoitti:

Intel Quark prossut ovat 32bit singlecore prossuja. Myös kaikkein uusimmat viime syksynä esitellyt mallit ovat singlecoreja. Ne ovat pieniä ja virrankulutukseltaan paljon matalampia kuin atomit, ja soveltuvat esim. rannekelloihin jos niissä tarvitsee x86 sovelluksia ajaa.

Lue lisää

x86 sovellus... mikä vitsi.

Milloinkohan Intel tai yleensäkin porukka tajuaa, että x86 ei tuo mitään lisäarvoa. Ohjelma on varsin helposti käännettävissä eri arkkitehtuurille jos tekniikka on arkkitehtuurista riippuvaista. Normaalisti siirretään sorsat kohde ympäristöön ja sanotaan "make" tai vastaavaa. Nykytekniikka kyllä sitten yleensä on riippumatonta laitearkkitehtuurista.

M-Kar kirjoitti:

x86 sovellus... mikä vitsi.

Milloinkohan Intel tai yleensäkin porukka tajuaa, että x86 ei tuo mitään lisäarvoa. Ohjelma on varsin helposti käännettävissä eri arkkitehtuurille jos tekniikka on arkkitehtuurista riippuvaista. Normaalisti siirretään sorsat kohde ympäristöön ja sanotaan "make" tai vastaavaa. Nykytekniikka kyllä sitten yleensä on riippumatonta laitearkkitehtuurista.

Lue lisää

Esim. 90-luvun parhaat crpg:t, niitä voisi quark rannekellolla pelata:
http://www.xp4t.com/poll-best-pc-rpgs-of-the-1990s/
Useimmat noista peleistä ovat sellaisia mestariteoksia, jotka ylittävät joka tasolla paitsi grafiikassa nykyiset pelit (joista taas liian hienon 3d-grafiikan takia on työlästä ja mahdotonta tehdä muilta osin yhtä interaktiivisia ja sisällöltään laajoja ja monipuolisia). Eikä niitä pysty pelkällä make-komennolla kääntämään, ja lähdekooditkin noista suuresta osasta ovat jo kadonneet ettei niitä ole pelintekijöilläkään tallessa.

hienoimmat_pelit kirjoitti:

Esim. 90-luvun parhaat crpg:t, niitä voisi quark rannekellolla pelata:
http://www.xp4t.com/poll-best-pc-rpgs-of-the-1990s/
Useimmat noista peleistä ovat sellaisia mestariteoksia, jotka ylittävät joka tasolla paitsi grafiikassa nykyiset pelit (joista taas liian hienon 3d-grafiikan takia on työlästä ja mahdotonta tehdä muilta osin yhtä interaktiivisia ja sisällöltään laajoja ja monipuolisia). Eikä niitä pysty pelkällä make-komennolla kääntämään, ja lähdekooditkin noista suuresta osasta ovat jo kadonneet ettei niitä ole pelintekijöilläkään tallessa.

Lue lisää

Jos lähdekoodeja ei ole niin reverse engineering toimii toki ja remake.

Sisällöt saa suhteellisen helposti siirrettyä nykyformaattiin kun tutkii tiedostoja mutta itse koodin tutkiminen voi onnistua esim. niin että pyörittää rinnalla vanhaa peliä, kirjoittaa siitä ylös testitapauksia rakentaa ketterästi toimivaa versiota rinnalle.

Vähänkään merkittävissä julkaisuissa on kyllä lähdekoodit tallessa. Niitä voi jopa kysellä pelin oikeuksien omistajilta että saisiko niitä GPL:nä vaikka jotta saisi käännettyä pelin nykyaikaan.

DOS pelit sitten toimii kyllä DOSBoxin kautta niin että eivät ole riippuvaisia laitearkkitehtuurista. Siihen on myös palikoitu Wine tietääkseni niin, että saa arkkitehtuurista riippumatta toimimaan vanhat Windowspelit.

Kymppi vaikuttaa oikeelta paskaläjältä.
itse testaillut näitä kehitysvaiheita ja ollut vakoiltavana.. Vittu! että se uusin on surkee, mikään vanha ei enään toimi kunnolla. testikäytöstä tullut pelkää virheilmoitusten kuittailua!
Se niin vaikee wlan, Kympissä ei ole parantunut yhtään!
Kuin Surfacen tarinnaa..

SurkeeKybä kirjoitti:

Kymppi vaikuttaa oikeelta paskaläjältä.
itse testaillut näitä kehitysvaiheita ja ollut vakoiltavana.. Vittu! että se uusin on surkee, mikään vanha ei enään toimi kunnolla. testikäytöstä tullut pelkää virheilmoitusten kuittailua!
Se niin vaikee wlan, Kympissä ei ole parantunut yhtään!
Kuin Surfacen tarinnaa..

Lue lisää

Porukka ei tunnu ymmärtävän sitä, että Windowsin tekniikkaa ei pahemmin ole standardoitu vaan se muuttuu joka julkaisussa.

Jotta vanhat jutut toimivat, se edellyttää sitä että se vanha tekniikka raahataan mukana. Näin ollen Windowsin uudet versiot paisuu raskaammiksi.

Sitä nyt ei tietenkään voi loputtomiin tehdä joten vanhaa tekniikkaa pudotetaan pois jotta Windowsista tulee virtaviivaisempi. Yleensäkin kannattaa ihan itse hävittää vanhaa tekniikkaa pois ja siirtyä uudempaan niin Windows toimii optimaallisemmin.

Suositus onkin käyttää vain HTML5 ja WinRT sovelluksia, sekä sitten kuukausi/vuosimaksullisia sovelluksia joissa sitä vanhaa tekniikkaa sitten pudotetaan ja pidetään yhteensopivana nykyisen Windowsin kanssa.

Windows 10:stä olisi tarkoitus tulla "jatkuvasti päivittyvä" niin että voivat sujuvammin pudottaa vanhaa tekniikkaa pois.

SurkeeKybä kirjoitti:

Kymppi vaikuttaa oikeelta paskaläjältä.
itse testaillut näitä kehitysvaiheita ja ollut vakoiltavana.. Vittu! että se uusin on surkee, mikään vanha ei enään toimi kunnolla. testikäytöstä tullut pelkää virheilmoitusten kuittailua!
Se niin vaikee wlan, Kympissä ei ole parantunut yhtään!
Kuin Surfacen tarinnaa..

Lue lisää

Kympissä (9926 versiossa) ei ollut kuin pari kosmeettista bugia jotka pystyi kohtalaisen helposti korjaamaan, mutta sen jälkeen se on toiminut mainiosti. Kaikki laitteet, ohjelmat ja uusimmat pelit ovat toimineet ongelmitta. Kaiken lisäksi kymppi on kivenvakaa eikä reistaile ollenkaan.

Eli ei vaikuta huonolta ollenkaan. Kannattaa myös muistaa että vanhempien windowsien vastaavat betaversiot olivat paljon epävakaampia ja huonommin toimivia, ja siihen nähden kympistä on tulossa vielä huomattavasti parempi käyttis mitä esim. XP ja seiska olivat.

Porttien hallinta? Nyt taidat kyllä hieman sekoilla. Päätelaitteiden Windows on tarkoitettu käyttöliitymiä varten. Se Windows mikä sitten liitetään johonkin jänniin laitteisiin on sitten Windows embedded.

Teollisuuden ohjelmistoja on väännetty linuxeille valtavasti viimeiset 7v.

"Kohta nää teollisuusohjelmistot kyllä väänetään linux alustalle."

Linux alustalla ohjelmia pitää forkata vielä enemmän, jotta ne toimivat kun tulee uusia versioita linux-kernelistä, X:stä ja kirjastoista. Ne eivät ole tippaakaan alaspäin yhteensopivia ja vähänkin vanhemmat ohjelmat vaativat massiivista forkkausta toimiakseen.

Yritys- tai teollisuusohjelmistoja linuxille ei kannata missään tapauksessa tehdä, Windowsissa ne sentään vielä toimivatkin todella kauan ja alaspäin yhteensopivuus on todella hyvällä tasolla linuxiin verrattuna.

linux_paljon_pahempi kirjoitti:

"Kohta nää teollisuusohjelmistot kyllä väänetään linux alustalle."

Linux alustalla ohjelmia pitää forkata vielä enemmän, jotta ne toimivat kun tulee uusia versioita linux-kernelistä, X:stä ja kirjastoista. Ne eivät ole tippaakaan alaspäin yhteensopivia ja vähänkin vanhemmat ohjelmat vaativat massiivista forkkausta toimiakseen.

Yritys- tai teollisuusohjelmistoja linuxille ei kannata missään tapauksessa tehdä, Windowsissa ne sentään vielä toimivatkin todella kauan ja alaspäin yhteensopivuus on todella hyvällä tasolla linuxiin verrattuna.

Lue lisää

Ohjelmat tehdään käyttöjärjestelmille, ei kernelille. Linux on KERNELI. Windowsia ei voi verrata Linuxiin.

Ohjelmia varten on API ja myös ABI ja ne tietysti ovat vakaita käyttöjärjestelmissä joissa on Lunx.

Parasta taaksepäinyhteensopivuutta tarjoaa Red Hat, Oracle ja HP. Red Hat käyttää Linux. Seuraavaksi tulee LSB koska se on standardoitu niin se vakauttaa sitä tehokkaasti. Etenkin se ISO standardoitu osuus. W3C:n web standardit ovat myös hyvin vakaita että niillä tehdyt käyttöliittymät ovat vakaita.

Java taas on kuuluisa erinomaisesta taaksepäinyhteensopivuudesta, siinähän on kolme julkaisua taaksepäin yhteensopivuutta luvattuna.

Suurin osa yritysohjelmistoista on tehty käyttöjärjestelmille joissa on Linux, kuten yleensäkin suurin osa ohjelmistokehityksestä maailmassa. Teollisuusohjelmistoja on siirretty valtavasti viimeisen 7v aikana käyttöjärjestelmille joissa on Linux.

Eli lopeta se valheellisen tiedon levittäminen kun et tiedä mikä on kerneli, et tiedä mikä on API tai ABI, et tiedä sitä miten ohjelmistoja tehdään etkä edes osaa näyttää Microsoftin lupauksia taaksepäinyhteensopivuudesta!

M-Kar kirjoitti:

Ohjelmat tehdään käyttöjärjestelmille, ei kernelille. Linux on KERNELI. Windowsia ei voi verrata Linuxiin.

Ohjelmia varten on API ja myös ABI ja ne tietysti ovat vakaita käyttöjärjestelmissä joissa on Lunx.

Parasta taaksepäinyhteensopivuutta tarjoaa Red Hat, Oracle ja HP. Red Hat käyttää Linux. Seuraavaksi tulee LSB koska se on standardoitu niin se vakauttaa sitä tehokkaasti. Etenkin se ISO standardoitu osuus. W3C:n web standardit ovat myös hyvin vakaita että niillä tehdyt käyttöliittymät ovat vakaita.

Java taas on kuuluisa erinomaisesta taaksepäinyhteensopivuudesta, siinähän on kolme julkaisua taaksepäin yhteensopivuutta luvattuna.

Suurin osa yritysohjelmistoista on tehty käyttöjärjestelmille joissa on Linux, kuten yleensäkin suurin osa ohjelmistokehityksestä maailmassa. Teollisuusohjelmistoja on siirretty valtavasti viimeisen 7v aikana käyttöjärjestelmille joissa on Linux.

Eli lopeta se valheellisen tiedon levittäminen kun et tiedä mikä on kerneli, et tiedä mikä on API tai ABI, et tiedä sitä miten ohjelmistoja tehdään etkä edes osaa näyttää Microsoftin lupauksia taaksepäinyhteensopivuudesta!

Lue lisää

Mikä on Lunx?

tasty_lunx_break kirjoitti:

Mikä on Lunx?

Ei tiedä eikä liity keskusteluun millään tavalla.