Wall Street Journal hämmästelee Suomen Venäjä-suhteita: ”Euroopan ainoa maa”
The Wall Street Journalin mukaan Suomi tasapainoilee Venäjä-pakotepolitiikan ja kahdenvälisten suhteiden välillä.
The Wall Street Journal pui artikkelissaan Suomen ainutlaatuista suhdetta, jossa se pyrkii jatkuvasti parantamaan kauppasuhteitaan Venäjään lännen asettamista talouspakotteista huolimatta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin satsaa puolustukseensa ja pitää yllä yleistä asevelvollisuutta.
Jutussa sanotaan, että harva Euroopan maa on kehittänyt kauppasuhteitaan Venäjän kanssa samanlaisella innolla kuin Suomi. Vielä harvemmalla on edelleen käytössä vanhanaikainen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustus, jonka tarkoituksena on kyetä torjumaan täysimittainen maata pitkin tapahtuva hyökkäys.
Everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä sanoi The Wall Street Journalille, että Suomi on itsenäinen maa ja puolustus tekee mitä sen pitääkin. Heinilä palveli Lappeenrannassa tykistössä, kun kylmä sota oli kylmimmillään.
Siinä missä muualla Euroopassa leikataan puolustusmenoissa, Suomessa puolustukseen suorastaan panostetaan. Lehti ei kuitenkaan mainitse, että aikaisemmin Suomi oli leikannut puolustusmenoja roimalla kädellä ja muun muassa irtisanonut puolustusvoimien kantahenkilökuntaa.
Lehti sanoo, että Suomen suhteet Venäjään nousivat uudestaan pinnalle Ukrainan sodan vuoksi. Diplomaatti Henry Kissinger ehdotti, että Kiovan pitäisi ottaa Suomesta mallia Moskova-suhteiden hoidossa.
”Suomen pitää toimia Suomen edun mukaisesti”
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith kuvaili lehdelle, että Suomi lähestyy Venäjää kohteliaan yhteistyön kannalta, mutta pitää samalla huolen, ettei Venäjä puutu Suomen sisäpolitiikkaan.
The Wall Street Journal haastatteli lappeenrantalaisia. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoi, että hän rakentaa jatkuvasti kauppasuhteita rajan toiselle puolen ja käyttää venäjän kielistä käyntikorttiaan yhtä usein kuin suomalaista. Elintarvikeyrittäjä Martti Tepponen taas kritisoi lännen asettamia talouspakotteita.
– Suomen pitää toimia Suomen parhaan edun mukaisesti, ja se on pitää hyvät suhteet Venäjään.
Lehti muistaa myös Venäjän merkityksen Suomen taloudelle. Suomi vei Venäjälle tavaraa 5,4 miljardin euron edestä vuonna 2013. Se oli 9,5 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Ruotsissa Venäjän osuus kokonaisviennistä on vain reilut kaksi prosenttia ja koko EU:lla alle seitsemän.
Venäläisturistit käyttivät vuonna 2013 rahaa noin 1,2 miljardin euron edestä. Turistien houkuttelemiseksi hallitus on investoinut 37 miljoonaa euroa rajanylityspisteiden laajentamiseen Kaakkois-Suomessa.
KUVA: Ari Nakari
Imatran raja-asema
Imatran raja-asema
The Wall Street Journal siteeraa rajavartiolaitoksen kapteenia Ilkka Tuomikkoa, joka kertoo, että Imatralla passintarkastusten nopeuttamiseen tuli käsky korkealta taholta - entiseltä pääministeriltä.
– Hän sanoi, että on parempi pitää jonot lyhyinä rajoilla, niin ne ovat pidempiä supermarketeissa.
The Wall Street Journal ihmettelee liikkumisen helpottamista rajalla, kun länsi on lähinnä tiukentanut pakotteitaan Venäjää kohtaan Ukrainan sodan vuoksi. Ukrainan sota ei näytä lientymisen merkkejä ja Venäjä on lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan muun muassa toistuvien ilmatilaloukkausten muodossa.
Lehden mukaan suomalaiset poliitikot yrittävät pelastaa idän kauppasuhteista sen minkä voivat, mutta samalla he tuomitsevat Venäjän ulkopolitiikan.
Taustalla kylmä sota ja suomettuminen?
The Wall Street Journal muistuttaa myös siitä, että toisin kuin Baltian maat, Suomi on säilyttänyt sotilaallisen riippumattomuuden, eikä ole hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Lehti siteerasi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä, joka sanoi, että olisi väärin ajatella, ettei Nato-jäsenyydellä olisi mitään vaikutusta Venäjä-suhteisiin. Lehti muistaa myös sen, että Suomen raja Venäjän kanssa on pidempi kuin muilla Nato-mailla yhteensä.
The Wall Street Journal taustoittaa juttuaan kylmällä sodalla. Suomi pyrki säilyttämään itsenäisyytensä, mutta samalla varoi suututtamasta Moskovaa. Politiikka sai nimen ”suomettuminen.”
Lehti muistutti myös Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista. Toimittaja ja kuvaaja vierailivat Lappeenrannassa sotamuistomerkillä, jossa oli 95 000 sankarivainajan nimet kaiverrettuina tauluihin.
The Wall Street Journal toi esiin, että suomalaiset eivät anna politiikan olla esteenä, kun venäläisten kanssa asioidaan ruohonjuuritasolla. Kaikki toivovat rauhaa ja hyviä suhteita.
The Wall Street Journalin mukaan Suomi tasapainoilee Venäjä-pakotepolitiikan ja kahdenvälisten suhteiden välillä.
The Wall Street Journal pui artikkelissaan Suomen ainutlaatuista suhdetta, jossa se pyrkii jatkuvasti parantamaan kauppasuhteitaan Venäjään lännen asettamista talouspakotteista huolimatta. Samaan aikaan Suomi kuitenkin satsaa puolustukseensa ja pitää yllä yleistä asevelvollisuutta.
Jutussa sanotaan, että harva Euroopan maa on kehittänyt kauppasuhteitaan Venäjän kanssa samanlaisella innolla kuin Suomi. Vielä harvemmalla on edelleen käytössä vanhanaikainen yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustus, jonka tarkoituksena on kyetä torjumaan täysimittainen maata pitkin tapahtuva hyökkäys.
Everstiluutnantti evp. Erkki Heinilä sanoi The Wall Street Journalille, että Suomi on itsenäinen maa ja puolustus tekee mitä sen pitääkin. Heinilä palveli Lappeenrannassa tykistössä, kun kylmä sota oli kylmimmillään.
Siinä missä muualla Euroopassa leikataan puolustusmenoissa, Suomessa puolustukseen suorastaan panostetaan. Lehti ei kuitenkaan mainitse, että aikaisemmin Suomi oli leikannut puolustusmenoja roimalla kädellä ja muun muassa irtisanonut puolustusvoimien kantahenkilökuntaa.
Lehti sanoo, että Suomen suhteet Venäjään nousivat uudestaan pinnalle Ukrainan sodan vuoksi. Diplomaatti Henry Kissinger ehdotti, että Kiovan pitäisi ottaa Suomesta mallia Moskova-suhteiden hoidossa.
”Suomen pitää toimia Suomen edun mukaisesti”
Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith kuvaili lehdelle, että Suomi lähestyy Venäjää kohteliaan yhteistyön kannalta, mutta pitää samalla huolen, ettei Venäjä puutu Suomen sisäpolitiikkaan.
The Wall Street Journal haastatteli lappeenrantalaisia. Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoi, että hän rakentaa jatkuvasti kauppasuhteita rajan toiselle puolen ja käyttää venäjän kielistä käyntikorttiaan yhtä usein kuin suomalaista. Elintarvikeyrittäjä Martti Tepponen taas kritisoi lännen asettamia talouspakotteita.
– Suomen pitää toimia Suomen parhaan edun mukaisesti, ja se on pitää hyvät suhteet Venäjään.
Lehti muistaa myös Venäjän merkityksen Suomen taloudelle. Suomi vei Venäjälle tavaraa 5,4 miljardin euron edestä vuonna 2013. Se oli 9,5 prosenttia Suomen kokonaisviennistä. Ruotsissa Venäjän osuus kokonaisviennistä on vain reilut kaksi prosenttia ja koko EU:lla alle seitsemän.
Venäläisturistit käyttivät vuonna 2013 rahaa noin 1,2 miljardin euron edestä. Turistien houkuttelemiseksi hallitus on investoinut 37 miljoonaa euroa rajanylityspisteiden laajentamiseen Kaakkois-Suomessa.
KUVA: Ari Nakari
Imatran raja-asema
Imatran raja-asema
The Wall Street Journal siteeraa rajavartiolaitoksen kapteenia Ilkka Tuomikkoa, joka kertoo, että Imatralla passintarkastusten nopeuttamiseen tuli käsky korkealta taholta - entiseltä pääministeriltä.
– Hän sanoi, että on parempi pitää jonot lyhyinä rajoilla, niin ne ovat pidempiä supermarketeissa.
The Wall Street Journal ihmettelee liikkumisen helpottamista rajalla, kun länsi on lähinnä tiukentanut pakotteitaan Venäjää kohtaan Ukrainan sodan vuoksi. Ukrainan sota ei näytä lientymisen merkkejä ja Venäjä on lisännyt sotilaallista aktiivisuuttaan muun muassa toistuvien ilmatilaloukkausten muodossa.
Lehden mukaan suomalaiset poliitikot yrittävät pelastaa idän kauppasuhteista sen minkä voivat, mutta samalla he tuomitsevat Venäjän ulkopolitiikan.
Taustalla kylmä sota ja suomettuminen?
The Wall Street Journal muistuttaa myös siitä, että toisin kuin Baltian maat, Suomi on säilyttänyt sotilaallisen riippumattomuuden, eikä ole hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Lehti siteerasi tasavallan presidenttiä Sauli Niinistöä, joka sanoi, että olisi väärin ajatella, ettei Nato-jäsenyydellä olisi mitään vaikutusta Venäjä-suhteisiin. Lehti muistaa myös sen, että Suomen raja Venäjän kanssa on pidempi kuin muilla Nato-mailla yhteensä.
The Wall Street Journal taustoittaa juttuaan kylmällä sodalla. Suomi pyrki säilyttämään itsenäisyytensä, mutta samalla varoi suututtamasta Moskovaa. Politiikka sai nimen ”suomettuminen.”
Lehti muistutti myös Suomen ja Neuvostoliiton välisistä sodista. Toimittaja ja kuvaaja vierailivat Lappeenrannassa sotamuistomerkillä, jossa oli 95 000 sankarivainajan nimet kaiverrettuina tauluihin.
The Wall Street Journal toi esiin, että suomalaiset eivät anna politiikan olla esteenä, kun venäläisten kanssa asioidaan ruohonjuuritasolla. Kaikki toivovat rauhaa ja hyviä suhteita.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos tietäisivät mitä vahinkoa hallitus on Naton "kauttakulkusopimuksella" tehnyt niin eivät ihmettelisi. Juttu mielisteli suomalaisia.
Suomi on jatkossa kusessa tämän Stubbin ja Callen sooloilun takia.
Tämä samanaikainen tuomitseminen ja yhteistyön lisääminen ei kuulosta niin ihmeelliseltä, kun katsoo mitä muut maat tekevät. Ukraina ja Venäjä käyvät koko ajan kauppaa keskenään paljon isommilla summilla kuin Suomi vaikka Iltalehden mukaan maat ovat keskenään sodassa.
Saksan, Ranskan ja Espanjan kauppa Venäjän kanssa on myöskin suomea suurempaa, vaikka eivät ole edes rajanaapureita. Kaiketi vain Suomi, Liettua ja Puola on Euroopan unionista kärsinyt oikeasti näistä pakotteista.
Näin on
Olkaamme ylpeitä siis siitä, että olemme ainoa Euroopan maa, jossa osataan olla naapureiden kanssa ystäviä. Muu Eurooppa on mielenosoituksia ja vihaa täynnä. Täällä ei vihata kuin muuta Eurooppa ja sen omistajaa eli Jenkkilää.