en sijaan Naton päättäjille saattaa olla luonnollista laajentaa aluettaan
rauhanomaisen tilanteen vallitessa eli suhteellisen riskittömästi –
yleensähän johtajat haluavat laajentaa organisaatiotaan ja samalla valtaansa.
Maamme kannalta liittymisessä olisi luonnollisesti kyse varautumisesta epävarmaan
tulevaisuuteen. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
joka on luonnollisesti otettava ennakolta. On väitetty,
että palovakuutusmetafora on tässä tapauksessa ontuva,
sillä vakuutus ei estä tulipaloa. Tämä metafora on kuitenkin tarkoitettukin
kuvaamaan Nato-kytkennästä vain tulevaisuuteen varautumista koskevaa puolta.
Natoon liittyminen on todellisuudessa palovakuutusta parempi keino:
se saattaa suorastaan estää "palon" syttymisen.
Meillä on totuttu edelleen katselemaan Venäjän tilannetta varsin
toivorikkaaseen sävyyn ja aliarvioitu siellä esiintyvien ongelmien laajuutta sekä kestoa.
Optimismi on tiettyyn rajaan saakka hyve, mutta näyttää kuitenkin siltä,
että Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on ilmeisesti vielä pitkään
hyvin epävakaa ja kriisialtis. Jää nähtäväksi, minkälaista politiikkaa Vladimir Putin alkaa
harjoittaa. Erään viitteen hänen näkemyksistään antaa se,
että hän on solminut hyvät yhteydet armeijaan. Venäjällä on tunnetusti piirejä,
jotka katsovat maallaan olevan oikeutettuja vaatimuksia "lähiulkomaiden" suhteen.
Tällaisten mahdollisuuksien huomioon ottaminen on realismia, ei pirun maalaamista seinälle.
Meillä on Natoon liittymistä usein arvosteltu sen varsin suoraviivaisen ajattelun pohjalta,
että sota Venäjän ja Naton välillä välttämättä syttyy ja maamme joutuu taistelukentäksi.
Tämä olisi tietenkin onneton vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin tajuta,
että mahdollinen Natoon liittymisemme tähtäisi sodan uhkan vähentämiseen,
ei lisäämiseen – se voisi nimenomaan ehkäistä maahamme kohdistuvaa sotilaallista
ja muutakin painostusta sekä samalla vähentää sodan syttymisen mahdollisuutta.
Jos suursota Euroopassa kuitenkin syttyisi,
meidät todennäköisesti vedettäisiin mukaan olimmepa Naton jäsenenä tai emme.
Jo maamme liittyminen Euroopan Unioniin ratkaisi tässä mielessä varsin paljon,
ja monet pitivät liittymisen tärkeimpänä syynä juuri turvallisuutemme lisääntymistä.
Kun Venäjä ei tätä liittoa vastustanut, ratkaisu oli poliitikoillemme loppujen lopuksi
varsin helppo.
tilanne Venäjällä voi ajautua maatamme uhkaavaksi hyvin nopeasti
ja hallitsemattomasti esimerkiksi ääriainesten voittaessa vaalit.
Samalla Nato-ovi saattaisikin meiltä lopullisesti sulkeutua.
Nykyisen liittoutumattomuuspolitiikkamme perusongelmana on juuri se,
että ei ole varmaa, että tilanne säilyy jatkossakin rauhallisena kunhan
emme vain liittoudu sotilaallisesti, emmekä muutoinkaan ärsytä itäistä naapuriamme.
rauhanomaisen tilanteen vallitessa eli suhteellisen riskittömästi –
yleensähän johtajat haluavat laajentaa organisaatiotaan ja samalla valtaansa.
Maamme kannalta liittymisessä olisi luonnollisesti kyse varautumisesta epävarmaan
tulevaisuuteen. Se toimisi hieman samaan tapaan kuin palovakuutus,
joka on luonnollisesti otettava ennakolta. On väitetty,
että palovakuutusmetafora on tässä tapauksessa ontuva,
sillä vakuutus ei estä tulipaloa. Tämä metafora on kuitenkin tarkoitettukin
kuvaamaan Nato-kytkennästä vain tulevaisuuteen varautumista koskevaa puolta.
Natoon liittyminen on todellisuudessa palovakuutusta parempi keino:
se saattaa suorastaan estää "palon" syttymisen.
Meillä on totuttu edelleen katselemaan Venäjän tilannetta varsin
toivorikkaaseen sävyyn ja aliarvioitu siellä esiintyvien ongelmien laajuutta sekä kestoa.
Optimismi on tiettyyn rajaan saakka hyve, mutta näyttää kuitenkin siltä,
että Venäjän yhteiskunnallinen ja taloudellinen tilanne on ilmeisesti vielä pitkään
hyvin epävakaa ja kriisialtis. Jää nähtäväksi, minkälaista politiikkaa Vladimir Putin alkaa
harjoittaa. Erään viitteen hänen näkemyksistään antaa se,
että hän on solminut hyvät yhteydet armeijaan. Venäjällä on tunnetusti piirejä,
jotka katsovat maallaan olevan oikeutettuja vaatimuksia "lähiulkomaiden" suhteen.
Tällaisten mahdollisuuksien huomioon ottaminen on realismia, ei pirun maalaamista seinälle.
Meillä on Natoon liittymistä usein arvosteltu sen varsin suoraviivaisen ajattelun pohjalta,
että sota Venäjän ja Naton välillä välttämättä syttyy ja maamme joutuu taistelukentäksi.
Tämä olisi tietenkin onneton vaihtoehto. Tärkeää on kuitenkin tajuta,
että mahdollinen Natoon liittymisemme tähtäisi sodan uhkan vähentämiseen,
ei lisäämiseen – se voisi nimenomaan ehkäistä maahamme kohdistuvaa sotilaallista
ja muutakin painostusta sekä samalla vähentää sodan syttymisen mahdollisuutta.
Jos suursota Euroopassa kuitenkin syttyisi,
meidät todennäköisesti vedettäisiin mukaan olimmepa Naton jäsenenä tai emme.
Jo maamme liittyminen Euroopan Unioniin ratkaisi tässä mielessä varsin paljon,
ja monet pitivät liittymisen tärkeimpänä syynä juuri turvallisuutemme lisääntymistä.
Kun Venäjä ei tätä liittoa vastustanut, ratkaisu oli poliitikoillemme loppujen lopuksi
varsin helppo.
tilanne Venäjällä voi ajautua maatamme uhkaavaksi hyvin nopeasti
ja hallitsemattomasti esimerkiksi ääriainesten voittaessa vaalit.
Samalla Nato-ovi saattaisikin meiltä lopullisesti sulkeutua.
Nykyisen liittoutumattomuuspolitiikkamme perusongelmana on juuri se,
että ei ole varmaa, että tilanne säilyy jatkossakin rauhallisena kunhan
emme vain liittoudu sotilaallisesti, emmekä muutoinkaan ärsytä itäistä naapuriamme.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Natoon kyllä. Ei tarvitse jokaisen rivin jälkeen painaa enter.
Jos liitymme natoon,syttyy iso tulipalo,eikä sitä Venäjä sammuta.
Mikä palo syttyy ja minne. Palaako sinulla perse vai juhannuskokko?
Kyllä olen sille kannalle kalliastunut,että eiköhän vain olis parempi ottaa se henkivakuutus,siis Nato.Venäjän käyttäytymiseen en enää luota,vaikka kuinka hyviä suhteita Venäjään yritettäisiin pitää.Hyvien suhteiden pitäminen vaatii molempien osapuolten halun siihen,ei riitä että Suomi vakuuttelee niitä.Uudet "Mainilan laukaukset" kyllä tulevat arvelematta,jos Venäjä kotsoo senitselleen eduksi.Turha kuvitella että siellä tunteiltas.
Olet siis lukenut,ja uskot näitä naton iltapäivälehtiä.
Surkeeta.
Mitä surkeeta iltapäivälehdissä on kirjoitettu.
Suomen liittyminen Natoon on palovakuutus Naton takarintamamaille kuten Saksalle, Hollannille, Norjalle ja USAlle. Ei siis Suomelle.
Jos siis liitymme Natoon, niin maksakoot takarintamamaat myös vakuutusmaksun...Eli Suomen pitää saada tuntuva korvaus eturintamassa olemisesta..
Kipinöitä välikattoon sylkevä kamiina.
todennäköisyys sille että ääriainekset voittaisivat vaalit Venäjällä, on todella pieni, itseasiassa Suomessa riski on suurempi.
Venäjä ei ole uhannut Suomea millään tavalla.
ÄÄRIAINEKSET ovat JO voittaneet Venäjällä! Millaisena miehenä oikein Putleria pidät?
Venäjä voi uhata Suomea koska tahansa!
Joo on, mutta palovakuutus ei useinkaan estä tulipaloa.. vakuutusmaksut maksetaan vasta sitten, kun suomi on jo poltetttu maan tasalle.
Naton seurassa mitään tulipaloa ei edes tule!
Jos se kuitenkin syttyy on sammuttaminen suuren palokuntayhteisön seurassa helpompaa!
Onhan se kivaa katsella tuhoutunutta Nato-Suomea tulen sammuttua. Nyt jo voi kuulla kuinka muut Nato-maiden päämiehet tulevat laskemaan kukkiaan suomalaisten joukkohaudoille muistosanoineen: Kiitos suomalaiset! Rohkeasti annoitte henkenne Nato-maiden puolesta. Emme koskaan unohda uhrautuvaisuuttanne.Teidän ansiosta useat liittolaismaat selvisivät tästä hirvittävästä sodasta vähin vaurioin.
Näin käy eturintamassa.
Selvähän se. Nato on palovakuutus sille, että maasotatoimia ei voida ulottaa Usan ja Kanadan maa-alueelle sinne "uudella mantereelle".
Ennalta ehkäisevät iskut on tehtävä "vanhalla mantereella" eli Euroopan ja Aasian alueella.
Nato takaa sen, että "sodan palo" suoritetaan ensiksi tällä vanhalla mantereella suojaten uutta mannerta (Pohjois-Amerikkaa).
Ajatus on täysin kirkas "Eurooppa poltetaan ensin" ja Pohjois-Amerikka vasta tämän jälkeen jos polttajia enää onkaan jäljellä.