Maalämmön keruupiirin pituus

Kerroppa nyt vielä tuosta teoriastasi, kuinka 2*250 metriä maapiiriputkea on vähemmän kuin 500 metriä maapiiriputkea?
Kun systeemissä kierrätetään sama määrä maalämpönestettä yhdellä pumpulla, onko se jotenkin pumpulle helpompi kierrättää kahta 250 metrin lenkkiä myöten kuin yhtä 500 metrin kierrosta myöten?
Minusta tuntuu olevan jopa päinvastoin, niissä 250 metrin lenkeissä on liittimiä,mutkia ja virtauksenjakoventtiileitä enemmän, jotka kaikki aiheuttavat kiertovesipumpulle enemmän rasitusta, jos ollaan ihan pilkuntarkkoja!!
Esim. jos tässä olisi käytetty kahta putkilenkkiä, olisi ylimääräiset putkiliittimet, mm. 90 asteen kulmat ja venttiilit aiheuttaneet lisää virtausvastusta, joka on paljon enemmän kuin tässä tapauksessa ylimääräinen 50 metrin putki.

MOT kirjoitti:

Kerroppa nyt vielä tuosta teoriastasi, kuinka 2*250 metriä maapiiriputkea on vähemmän kuin 500 metriä maapiiriputkea?
Kun systeemissä kierrätetään sama määrä maalämpönestettä yhdellä pumpulla, onko se jotenkin pumpulle helpompi kierrättää kahta 250 metrin lenkkiä myöten kuin yhtä 500 metrin kierrosta myöten?
Minusta tuntuu olevan jopa päinvastoin, niissä 250 metrin lenkeissä on liittimiä,mutkia ja virtauksenjakoventtiileitä enemmän, jotka kaikki aiheuttavat kiertovesipumpulle enemmän rasitusta, jos ollaan ihan pilkuntarkkoja!!
Esim. jos tässä olisi käytetty kahta putkilenkkiä, olisi ylimääräiset putkiliittimet, mm. 90 asteen kulmat ja venttiilit aiheuttaneet lisää virtausvastusta, joka on paljon enemmän kuin tässä tapauksessa ylimääräinen 50 metrin putki.

Lue lisää

Kuinkas ton nyt selittäs? Otetaan nyt karkea esimerkki, jossa sama ilmiö tulee esiin: Sinulla on 1kpl 200 litran tynnyri vettä täynnä. Tynnyrin pohjasta lähtee 500 metrin putki, jonka päässä tulppa. Ota tulppa pois ja katso, kauanko tynnyrin tyhjeneminen kestää.
Kokeile samaa kahdella 250 metrin putkella. Kummalla tynnyri tyhjenee nopeammin?
-Samankaltainen tilanne on keruuputkissa. Siinä kahdella 250 metrin putkella on tavallaan suurempi poikkileikkaus-pintaala kuin yhdellä 500 metrisellä eli kyllä kahdella pätkällä on pienempi virtausvastus

Putkisetä kirjoitti:

Kuinkas ton nyt selittäs? Otetaan nyt karkea esimerkki, jossa sama ilmiö tulee esiin: Sinulla on 1kpl 200 litran tynnyri vettä täynnä. Tynnyrin pohjasta lähtee 500 metrin putki, jonka päässä tulppa. Ota tulppa pois ja katso, kauanko tynnyrin tyhjeneminen kestää.
Kokeile samaa kahdella 250 metrin putkella. Kummalla tynnyri tyhjenee nopeammin?
-Samankaltainen tilanne on keruuputkissa. Siinä kahdella 250 metrin putkella on tavallaan suurempi poikkileikkaus-pintaala kuin yhdellä 500 metrisellä eli kyllä kahdella pätkällä on pienempi virtausvastus

Lue lisää

Pannaan 250 metrin putkiin parit kulmaliittimet ja virtauksenjakoventtiilit väliin ja katsotaan sitten aika, olen varma, että 500 metrin putkea myöten vesi virtaa nopeammin pois tynnyristä.
Maalämpöpumpussa kiertovesipumppu hoitaa nesteen kierrätyksen, joten sillä ei käytännössä ole juuri mitään merkitystä, onko kiertopiirejä yksi vai kaksi.
Joskus on helpompi kaivaa vain yksi pitkä piiri, joskus taas helpompi kaivaa kaksi lyhempää, kaikkihan on kuitenkin lopulta kiinni asiakkaan tontin muodosta ja maaperästä.

kyllähän kahdella lenkillä pinta-ala tulee suuremmaksi, joten virtausnopeus ja suurempi ja syntynyt turbulenssi putkessa suurempaa. Tehohan tulee lämpötilaerosta nesteen ja maan välillä, joten kannattaa kierrättää nestettä mahdollisimman nopeasti. Pitkässä putkessa virtausnopeus (netto) on pienempi, turbulenssi pienempää ja loppuputken metrit jäävät ehkä vain lämpöreserviksi jos olet mitoittanut tehontarpeen alakanttiin.

MOT kirjoitti:

Pannaan 250 metrin putkiin parit kulmaliittimet ja virtauksenjakoventtiilit väliin ja katsotaan sitten aika, olen varma, että 500 metrin putkea myöten vesi virtaa nopeammin pois tynnyristä.
Maalämpöpumpussa kiertovesipumppu hoitaa nesteen kierrätyksen, joten sillä ei käytännössä ole juuri mitään merkitystä, onko kiertopiirejä yksi vai kaksi.
Joskus on helpompi kaivaa vain yksi pitkä piiri, joskus taas helpompi kaivaa kaksi lyhempää, kaikkihan on kuitenkin lopulta kiinni asiakkaan tontin muodosta ja maaperästä.

Lue lisää

Tuossa ylemmässä viestiketjussa on lisätietoa. Varsinkin nimimerkki Vanhempi suunnittelija on ainakin 2 vuotta antanut oikeita vastauksía ja osaa selvittää asin paremmin kuin minä

sama lämpömäärä siellä maassa on molemmissa tarjolla laittoipa yhteen tai kahteen kiekkaan. Olettaen että pumpun teho on sama niin kahdella kiekalla saa pikkuisen isomman huipputehon, mutta edelleenkään ei lämpömäärä muutu.

Kake kirjoitti:

sama lämpömäärä siellä maassa on molemmissa tarjolla laittoipa yhteen tai kahteen kiekkaan. Olettaen että pumpun teho on sama niin kahdella kiekalla saa pikkuisen isomman huipputehon, mutta edelleenkään ei lämpömäärä muutu.

Lue lisää

Maassa tietenkin sama lämpömäärä.
Mutta jos maa esim. 4-asteinen, niin olipa putkea vaikka maailman ympäri, niin lämpötilaeron pienentyessä virtaavan veden ja maan välillä, ei lämpömäärästä ole hyötyä.
Vesi ei enää lämpene enempää.
Eli 2(tai useampi) sopivaa putkea parempi kuin 1 liian pitkä.

MLP kirjoitti:

Maassa tietenkin sama lämpömäärä.
Mutta jos maa esim. 4-asteinen, niin olipa putkea vaikka maailman ympäri, niin lämpötilaeron pienentyessä virtaavan veden ja maan välillä, ei lämpömäärästä ole hyötyä.
Vesi ei enää lämpene enempää.
Eli 2(tai useampi) sopivaa putkea parempi kuin 1 liian pitkä.

Lue lisää

Lämpömäärästä on tietenkin hyötyä lämmityksessä. Kun maasta otetaan tehoa niin pikku hiljaa sen lämpötila laskee. Keväällä pitää olla aikamoinen maa, joka antaa saman kuin syksyllä. Silloin on selvästi hyötyä pitkästä putkesta.
Kuitenkin on sama onko putket sarjassa vai rinnan jos ne on asennettu riittävän etäälle toisistaan. Mutta esimerkiksi 800m putkea on monesti helpompi asentaa sarjaan kuin rinnan talon läheisyydessä kun ollaan.

Kake kirjoitti:

Lämpömäärästä on tietenkin hyötyä lämmityksessä. Kun maasta otetaan tehoa niin pikku hiljaa sen lämpötila laskee. Keväällä pitää olla aikamoinen maa, joka antaa saman kuin syksyllä. Silloin on selvästi hyötyä pitkästä putkesta.
Kuitenkin on sama onko putket sarjassa vai rinnan jos ne on asennettu riittävän etäälle toisistaan. Mutta esimerkiksi 800m putkea on monesti helpompi asentaa sarjaan kuin rinnan talon läheisyydessä kun ollaan.

Lue lisää

että putkilenkkien määrä ei vaikuta lämmitykseen. En nyt puhu lämpömäärästä.
Eli jos laitetaan maahan putkea ylipitkä määrä yhteen lenkkiin, niin siitä saatava teho on yhtä hyvä, kuin että se jaettaisiin pariin-kolmeen lenkkiin. Väitän vain, ettei se kiertävä neste lämpene tietyn rajan jälkeen enää yhtään, kierrätettäisiin sitä maassa vaikka kymmeniä kilometrejä eli kiertävän nesteen lämpökapasiteetti (=lämpömäärä) ei nouse enää esim. ensimmäisen kilometrin jälkeen yhtään.

Putkethan voidaan asentaa samalle alueelle, asennettiin ne sitten yhteen tai useampaan lenkkiin maassa, jolloin käytettävän maa-alan lämpökapasiteetti on sama joka tapauksessa.
Ota nyt hei Kake järki käteen ja ymmärrä.

MLP kirjoitti:

että putkilenkkien määrä ei vaikuta lämmitykseen. En nyt puhu lämpömäärästä.
Eli jos laitetaan maahan putkea ylipitkä määrä yhteen lenkkiin, niin siitä saatava teho on yhtä hyvä, kuin että se jaettaisiin pariin-kolmeen lenkkiin. Väitän vain, ettei se kiertävä neste lämpene tietyn rajan jälkeen enää yhtään, kierrätettäisiin sitä maassa vaikka kymmeniä kilometrejä eli kiertävän nesteen lämpökapasiteetti (=lämpömäärä) ei nouse enää esim. ensimmäisen kilometrin jälkeen yhtään.

Putkethan voidaan asentaa samalle alueelle, asennettiin ne sitten yhteen tai useampaan lenkkiin maassa, jolloin käytettävän maa-alan lämpökapasiteetti on sama joka tapauksessa.
Ota nyt hei Kake järki käteen ja ymmärrä.

Lue lisää

tietenkään se ei lämpiä alkusyksystä kuin putken alussa. Mutta kun sen alkupätkän lämpömäärä on käytetty keväällä sen jälkeen se lämpiää sillä loppumatkalla. Kokonaislämpömäärähän tässä on oleellista, ei se miltä putken osalta joku hetkellinen teho saadaan ulos.
Ja putkien asentamisella on merkitystä. Yleensä jos maahan asennetaan, on edullista saada se mahdollisimman kauas talosta ja siltä alueelta mitä talven aikana todennäköisesti tallataan. Silloin se on helpointa toteuttaa yhdellä pitkällä vedolla.

Kake kirjoitti:

tietenkään se ei lämpiä alkusyksystä kuin putken alussa. Mutta kun sen alkupätkän lämpömäärä on käytetty keväällä sen jälkeen se lämpiää sillä loppumatkalla. Kokonaislämpömäärähän tässä on oleellista, ei se miltä putken osalta joku hetkellinen teho saadaan ulos.
Ja putkien asentamisella on merkitystä. Yleensä jos maahan asennetaan, on edullista saada se mahdollisimman kauas talosta ja siltä alueelta mitä talven aikana todennäköisesti tallataan. Silloin se on helpointa toteuttaa yhdellä pitkällä vedolla.

Lue lisää

keväällä lämmittää kiertävän veden niin paljon korkeampaan lämpötilaan yksilenkkisessä, että on parempi laittaa se yksiputkisena.
Lämpömäärähän se tosiaan tässä asiassa on se määräävin tekijä. Esim. 3-lenkkisessä putkistossa on alussa 3 putkea, jossa kylmä (esim. 0 C) neste lähtee lämmönhakumatkalle; sen lämpötila nousee helpoiten 1:en, 2:en, mutta jossain tulee raja, jolloin lämpötilaero nesteen ja maan välillä tulee pieneksi, jolloin lämmönsiirtyminen alkaa olla vähäistä.
Samoin käy 1-lenkkisessä, jolloin loput sadatmetrit neste virtaa putkistossa juurikaan enää lämpeämättä. Kyllä toki tällöinkin energiaa saadaan kerättyä maasta, mutta lämpötehoa haluttaessa virtausnopeuksia täytyy kasvattaa, mikä aiheuttaa taas turhia painehäviöitä (sähkökulua)