Olen aina oudoksunut tätä Suomen yhteiskuntaa siinä, että kaikkia uudistuksia ollaan kovasti vastaan tai niistä päättäminen takertelee kuin vanhan navetan natiseva veräjä. Kaikkein huvittavinta on se, että jotkut osaavat puhua yhtenäisyyslaista, että se olisi kaikeen riittävä. Tällöin ne tahot keskustelevat vain aidan seipäistä kun tulisi keskustella jo siitä valmiista aidasta, joka on se lopullinen tavoite!
Ihmisoikeuksia rikkovat juuri ne, jotka toteavat että yhtenäisyyslaki riittää. Siksi halutaan juuri uudistuksia lakiin, kunnei se ole kaikilta osin riittävä käytännöllisesti katsottuna.
Homoavioliitot hyväksyttiin Suomessa ja vammaisetkin tulevat toivottavasti pääsemään eriarvoisuudestaan eroon ainakin "terveen ihmisen tasolle" (ei kaikista "terveistäkään ihmisistä" ole kaikkeen?).
Milloin kristityt hyväksyvät ateistit saman arvoisiksi ihmisiksi? En koe, että kristittyjä oltaisi koskaan mitenkään pilkattu tai sorrettu. Päinvastoin heillä on Suomessa erityisasema, jota koko valtiovalta kannattaa. Sivistysvaltioksi en Suomea siksi kutsu, koska sivistysvaltioissa annetaan ihmisille vain mahdollisuus uskonnolle, muttei sitä tuputeta (esimerkiksi muut Pohjoismaat) joka tuutista yhtä kovalla kuin täällä Suomessa. En pidä sellaista oikeudenmukaisuutena, että Suomessa opetetaan kouluissa kristinuskontoa (tai mitään muutakaan uskontoa) tai Suomessa valtiopäivät käyvät kirkossa tai presidentti toivottaa Jumalan siunausta uudenvuoden puheessaan. Sellaiset toimenpiteet ovat hyvin epäeettisiä, eikä siinä löydy mitään järkeä. Uskonnolliset saavat taatusti harjoittaa uskontoaan vapaa-aikanaankin, eikä se tarkoita sitä että tuolloin sen harjoittaminen olisi kiellettyä. Ihmisoikeuksiin kuuluu se että henkilö saa halutessaan harjoittaa uskontoaan, mutta tuleeko siihen kuulua uskonnottomatkin niin se on kolikon kääntöpuoli. Olisiko siis valtiovallan aika pyrkiä muutokseen, jossa kaikilta osin uskonvapautta hyväksyttäisi...suomessa uskonvapaus ei valitettavasti ole hyvissä kantimillaan, kun kristityiden pillien tulee elää. Muissa Pohjoismaissa ei taas mennä kenenkään pillien mukaan vaan niissä on "sekulaarinen demokratia" uskonnon suhteen, joka pitäisi olla Suomessakin.
Suomen tulisi päästä tuosta kovaottesesta konservatiivisuuslinjasta jo tällä vuosisadalla eroon.
Ei taida muualla olla yhtä laaja-alaista asevelvollisuuttakaan enää kuin ehkä Suomessa ja se tuskin on yhtä toimiva mahdollisen sodan syttymisen jälkeen kuin nyt rauhan aikana eli se ei hyödytä Suomea lopulta ollenkaan, päinvastoin! Maanpuolustuksessa Suomi on vaihtoehdoton perustaa asevelvollsuuden tilalle esim. palkka-armeijaa ja vapaaehtoisen armeijan kompinaatiota (vapaaehtoinen se ei ole silloin, jos on valintana sivari tai totaali tms.). Senkin suhteen asevelvollisuudella koulutettu armeija on parempi kuin pussillinen uusia, sanoo konservatiivinen Suomen kansalainen, joka ei osaa ajatella lausettaan pidemmälle.
Ihmisoikeuksia rikkovat juuri ne, jotka toteavat että yhtenäisyyslaki riittää. Siksi halutaan juuri uudistuksia lakiin, kunnei se ole kaikilta osin riittävä käytännöllisesti katsottuna.
Homoavioliitot hyväksyttiin Suomessa ja vammaisetkin tulevat toivottavasti pääsemään eriarvoisuudestaan eroon ainakin "terveen ihmisen tasolle" (ei kaikista "terveistäkään ihmisistä" ole kaikkeen?).
Milloin kristityt hyväksyvät ateistit saman arvoisiksi ihmisiksi? En koe, että kristittyjä oltaisi koskaan mitenkään pilkattu tai sorrettu. Päinvastoin heillä on Suomessa erityisasema, jota koko valtiovalta kannattaa. Sivistysvaltioksi en Suomea siksi kutsu, koska sivistysvaltioissa annetaan ihmisille vain mahdollisuus uskonnolle, muttei sitä tuputeta (esimerkiksi muut Pohjoismaat) joka tuutista yhtä kovalla kuin täällä Suomessa. En pidä sellaista oikeudenmukaisuutena, että Suomessa opetetaan kouluissa kristinuskontoa (tai mitään muutakaan uskontoa) tai Suomessa valtiopäivät käyvät kirkossa tai presidentti toivottaa Jumalan siunausta uudenvuoden puheessaan. Sellaiset toimenpiteet ovat hyvin epäeettisiä, eikä siinä löydy mitään järkeä. Uskonnolliset saavat taatusti harjoittaa uskontoaan vapaa-aikanaankin, eikä se tarkoita sitä että tuolloin sen harjoittaminen olisi kiellettyä. Ihmisoikeuksiin kuuluu se että henkilö saa halutessaan harjoittaa uskontoaan, mutta tuleeko siihen kuulua uskonnottomatkin niin se on kolikon kääntöpuoli. Olisiko siis valtiovallan aika pyrkiä muutokseen, jossa kaikilta osin uskonvapautta hyväksyttäisi...suomessa uskonvapaus ei valitettavasti ole hyvissä kantimillaan, kun kristityiden pillien tulee elää. Muissa Pohjoismaissa ei taas mennä kenenkään pillien mukaan vaan niissä on "sekulaarinen demokratia" uskonnon suhteen, joka pitäisi olla Suomessakin.
Suomen tulisi päästä tuosta kovaottesesta konservatiivisuuslinjasta jo tällä vuosisadalla eroon.
Ei taida muualla olla yhtä laaja-alaista asevelvollisuuttakaan enää kuin ehkä Suomessa ja se tuskin on yhtä toimiva mahdollisen sodan syttymisen jälkeen kuin nyt rauhan aikana eli se ei hyödytä Suomea lopulta ollenkaan, päinvastoin! Maanpuolustuksessa Suomi on vaihtoehdoton perustaa asevelvollsuuden tilalle esim. palkka-armeijaa ja vapaaehtoisen armeijan kompinaatiota (vapaaehtoinen se ei ole silloin, jos on valintana sivari tai totaali tms.). Senkin suhteen asevelvollisuudella koulutettu armeija on parempi kuin pussillinen uusia, sanoo konservatiivinen Suomen kansalainen, joka ei osaa ajatella lausettaan pidemmälle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.