Jos Stalin olisi toukokuussa 1941 vakuuttunut tulevasta hyökkäyksestä ja alkanut siihen toden teolla valmistautumaan niin miten olisi käynyt? Tuskin saksalaiset olisivat päässeet Leningradin ja Moskovan porteille?
Tiedustelutietoja oli jo keväästä 1941 runsaasti käytössä. Saksa keskitti massiivista hyökkäysarmeijaa Neuvostoliittoa vastaan, sitä oli mahdoton salata. Toisen maailmansodan suurimpia arvoituksia on miksi paranoidi diktaattori Stalin ei varautunut hyökkäykseen vaan laiminlöi valmistautumisen täysin.
Tiedustelutietoja oli jo keväästä 1941 runsaasti käytössä. Saksa keskitti massiivista hyökkäysarmeijaa Neuvostoliittoa vastaan, sitä oli mahdoton salata. Toisen maailmansodan suurimpia arvoituksia on miksi paranoidi diktaattori Stalin ei varautunut hyökkäykseen vaan laiminlöi valmistautumisen täysin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyökkäys on paras puolustus. Neuvostoliiton olisi pitänyt hyökätä ennen saksalaisia, se olisi yllättynyt saksalaiset täysin!
Asiaan saattoi vaikuttaa merkittävästi Stalinin henkilökohtaiset käsitykset ja mahdollinen sairaus.
Suomalaisten tiedustelutietojen perusteella Kannaksella rajan läheisyydessä ei ollut mitään erityistä sotilaallista toimintaa Neuvostoliiton puolella. Normaali rajavalvonta, mutta ei mitään joukkojen keskittämistä tai erityistä liikennettä. Tiedusteluja tehtiin Laatokan länsipuolelle rajan tuntumaan, mutta myös Keski-Kannakselle. Tiedusteluja tehtiin vuoden 1941 toukokuun ja kesäkuun loppupuolen välisenä aikana.
Eikö Neuvostoliitossa ollut vakoilutietoja suomalais-saksalaisista suunnitelmista?
"Eikö Neuvostoliitossa ollut vakoilutietoja suomalais-saksalaisista suunnitelmista?"
Saksa ja Suomi sopivat yhteistyöstä vasta toukokuussa. Suomi esitti neljä toivetta, joihin Saksa ilmoitti suostumuksen.
Toiveet olivat takuu itsenäisyydelle, Tarton rauhan rajat, elintar4vikkeet, eräiden kiistojen ratkaisu Suomen eduksi.
Lisäksi Suomi esitti viisi rajavaihtoehtoa.
Suomella ei ollut hyökkäyssuunnitelmia ennen näitä toukokuun neuvotteluja.
Saksalla ja Suomella oli yhteisiä suunnitelmi vuoden 1941 alusta alkaen. Eräitä yhteydenottoja oli jo vuoden 1940 aikana. Jopa talvisodan vielä kestäessä Saksasta saatiin ohjeita sodan lopettamiseksi ja suostumisesta alueluovutuksiin.
Eihän Suomikaan voinut suunnitella hyökkäystä rajan yli muutaman viikon aikana, pitihän suunnitelmia ja käytännön toimiakin olla aiemmin. Kyllä sellaiset toimet olisivat olleet näkyvissä tiedustelun avulla. Pitihän joukkoja ja aseistusta siirtää jo paljon aiemmin rajalle.
Stalin sai runsaasti tiedustelutietoa operaatio Barbarossasta, jopa hyökkäyspäivänkin. Jostain käsittämättömästä syystä hän ei ryhtynyt tarvittaviin vastatoimiin. Se on yksi maailmansodan suurimpia arvoituksia.
Merkittävä syy saksalaisten valtaisaan alkumenestykseen oli yllätys, puna-armeija ei ollut valmistautunut hyökkäykseen. Vastuun tästä kantaa Stalin.
Voisi kuvitella, että Neuvostoliiton sodanjohdossa olisi otettu asiat esille jo aiemmin, niin että useampi henkilö olisi tiennyt tiedustelun tuloksista.
Heti Saksan hyökkäyksen tapahduttua Stalin selitti asiaa upseerikunnalleen, että kyse oli vain provokaatiosta ja ummisti silmänsä kaupunkien pommituksilta.
Ihmeellinen asia.
"Saksalla ja Suomella oli yhteisiä suunnitelmi vuoden 1941 alusta alkaen."
Pötyä. Saksa salasi suunnitelmansa huolella. Suomellekin työnnettiin väärää tietoa. Jotain tietysti pystyttiin päättelemään saksalaisten upseerien käynneistä. Tärkeä oli myös kenraali Heinrichsille esitetyt kysymykset tammikuussa -41. Niiden perusteella oli arvioitavissa sodan todennäköisyys.
"Eihän Suomikaan voinut suunnitella hyökkäystä rajan yli muutaman viikon aikana, pitihän suunnitelmia ja käytännön toimiakin olla aiemmin. Kyllä sellaiset toimet olisivat olleet näkyvissä tiedustelun avulla. Pitihän joukkoja ja aseistusta siirtää jo paljon aiemmin rajalle."
Hölynpölyä, Suomi käynnisti lkp:n 17.6. 41. Silloin oli varmuus sodan syttymisestä.
Edelleen oli kyse puolustusvalmisteluista.
Mikset perehdy historiaan valehtelun asemesta? Katso esim. Jatkosodan historia osa 1 tai Jatkosodan Pikku Jättiläinen.