Viimeiset Saksalaiset?

Aseleposopimuksessa oli kohta, jossa määrättiin aseet kerättäväksi kahdeksaan eri varastoon keskitetysti ( voi muistaa luvun väärin ), tämä kohta sai Suomen pääasekunnan miettimään sitä, mikä on tämän määräyksen tarkoitus ?

Asekätkentä on vastatoimi tätä määräystä vastaan, sen paljastuminen itse asiassa vain osoitti venäläisille sen, että mikäli maa yritetään miehittää ja aseet saada tällä tempulla haltuun, ettei suomalaiset kykene vastarintaan, niin he eivät voi oikeasti koskaan tietää, paljonko aseita oikeasti on varastojen ulkopuolella, luki sopimuksissa mitä hyvänsä.

Lapin sodassa oli itävaltalaiset vedetty pois ja tuotu Norjasta saksalaisia tilalle.

kun et tiedä.

3. VuorD:n itävaltalaiset vedettiin pois Hitlerin käskystä jo 1942. Tilalle tuli Kreikasta 6. Vuoristodivisioona.
Muiden joukkojen itävaltalaiset jäivät edelleen. Ei heitä ollut suuria määriä.

Tarkoitin tätä osastoa joka tuli Norjasta Petsamon ja Ivalon suunnalle Lapin sodan aikana.

sanonvaan kirjoitti:

Tarkoitin tätä osastoa joka tuli Norjasta Petsamon ja Ivalon suunnalle Lapin sodan aikana.

Suunta oli sakemanneilla juuri päinvastainen.
Harjoitat ihmeellistä höpinää.

VäätäSuunta kirjoitti:

Suunta oli sakemanneilla juuri päinvastainen.
Harjoitat ihmeellistä höpinää.

Suunta oli tietenkin toinen, mutta sunkin kannattaisi lukea Mika Kuljun kirja Lapin sota.

Ja min nehän ne olisivat jääneet?

Apuvoimaksi Petsamon suuntaan irrotettiin pikamarssilla 163.D Sallan suunnalta.

Rovaniemen kautta jatkettiin vetäytymistä Norjaan.

Venäläiset itse vaativat valvontakomission johdolla, että suomalaisten täytyy kaikissa olosuhteissa kotiuttaa armeijaansa aseleposopimuksen aikataulun mukaan, Rovaniemen suunnalla ei ollut tarvittavaa voimaa, jolla saksalaisten siirtyminen Petsamon suuntaan olisi estetty, syynä oli kenttäarmeijan kotiuttamiset.

Todellinen syy olivat räjäytetyt silla. Rovaniemellä saatiin ainakin pari yhtymää.

Suomalaisjoukot lähestyivät Rovaniemen kauppalaa kahdesta pääsuunnasta: Kemin maantietä pitkin eteni Tornioon maihinnousun tehnyt Ryhmä Pajari, ja idän puolella Ranuan suunnasta Ryhmä Lagus. Lagus eteni kolmessa osassa: Ranuantietä taisteluosasto Kurenmaa ja pohjoisempana jokivartta pitkin Jääkäriprikaati. Kemintietä etenevä Pajarin ryhmä käsitti kärkenä Taisteluosasto Halstin ja sen takana Taisteluosasto Loimun sekä joen eteläpuolella kulkevan Vahvennetun 15. Prikaatin.

Totta, mutta saksalaiset oli jo lähteneet, kun suomalaiset eteni Rovaniemelle, eli ne saivat joukkonsa ja kalustonsa vedettyä pois, suomalaiset ei pystyneet etenemään tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi vahvoilla joukoilla, jotta saksalaisten joukkojen vetäytyminen olisi pystytty estämään.

Eli joukkoja oli liian vähän, johtui kotiuttamisista ja kelit ei suosineet suomalaisia, koukkaukset laajojen jänkien kautta olisi ollut mahdollista talvella, mutta syksyllä kun vettä satoi kokoajan, se oli liian hidasta ja uuvuttavaa, vaikka joukot olisikin olleet asemissa ajoissa, niin ne olivat niin puhki ettei kyenneet enää hyökkäämään tehokkaasti.
Ei kantamalla pystytty viemään tarpeeksi ammuksia ja aseita soiden yli, jotta kunnon hyökkäyksiä olisi saatu aikaiseksi vihollisen selustassa, vähät miehet väsyi liikaa.

sanonvaan kirjoitti:

Totta, mutta saksalaiset oli jo lähteneet, kun suomalaiset eteni Rovaniemelle, eli ne saivat joukkonsa ja kalustonsa vedettyä pois, suomalaiset ei pystyneet etenemään tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi vahvoilla joukoilla, jotta saksalaisten joukkojen vetäytyminen olisi pystytty estämään.

Eli joukkoja oli liian vähän, johtui kotiuttamisista ja kelit ei suosineet suomalaisia, koukkaukset laajojen jänkien kautta olisi ollut mahdollista talvella, mutta syksyllä kun vettä satoi kokoajan, se oli liian hidasta ja uuvuttavaa, vaikka joukot olisikin olleet asemissa ajoissa, niin ne olivat niin puhki ettei kyenneet enää hyökkäämään tehokkaasti.
Ei kantamalla pystytty viemään tarpeeksi ammuksia ja aseita soiden yli, jotta kunnon hyökkäyksiä olisi saatu aikaiseksi vihollisen selustassa, vähät miehet väsyi liikaa.

Kotiuttamiset alkoivat vasta Rovaniemen valtauksen jälkeen. Niiden takia mm. 6. D:N hyökkäys pysäytettiin ja Jääkäriprikaati jatkoi yksin.

Minkä ihmeen takia pitää antaa perättömiä tietoja?

Pennut perästä vain räksyttivät.

Jäi niitä joku kappale, mutta ne kaikki luovutettiin venäläisille sotavankeina.
Venäläiset vei ne Siperiaan.
Torniossa vangeiksi jääneet pakeni Ruotsiin.

"Niin siis saksalaiset ottivat Petsamon takaisin venäläisiltä? Ja venäjä sai vasta 1947 tai jotain Petsamon vaadittuaan itselleen?"

Hölynpölyä. Puna-armeija valtasi nopeasti Petsamon. Kyse oli siitä, että 163. D:n vastahyökkäys pelasti 2.VuorD:n jäämästä saarroksiin, mistä venäläiset olivat katkeria suomalaisille.

"Uskon kuitenkin että saksalaisista pidettiin enemmän kuin venäläisistä, niin miksei niitä sitten olisi jäänyt maahan? Olihan meillä jääkäreitä suojeluskuntalaisia IKL yms kansallissosialisteja ja jopa työväen porukoissa.."

Saksalaiset olivat vihollisia. Lisäksi he pelkävsi9vät sotavankeutta enemmän kuin kuolemaa.
Kuinka pimeä oikein let?

"Torniossa vangeiksi jääneet pakeni Ruotsiin."

Ihme valehtelija. Torniossa saarroksissa ollut saksalaisporukka onnistui pakenemaan Ruotsiin.
Noin 1400 saksalaista luovutettiin NL:lle. Harva palasi.

Eisatzgruppe Wiking oli Saksan Rakennusorganisaatio Todtin pohjoinen työosasto. Sen runkona olivat saksalaiset, mutta se käytti myös eri maiden siirtotyöläisiä ja sotavankeja.

Ruotsalalaisia siihen ei kuulunut.