Persut haluavat palauttaa vihatun varallisuusveron. Se tarkoittaisi lisäkustannuksia kaikille asunnonomistajille, mökinomistajille, ja muille, jotka ovat onnistuneet vähän jotakin säästämään. Edessä olisi taas pääomien ja työpaikkojen pakeneminen Suomesta, mikä oli alun perin syynä siihen, miksi varallisuusverosta aikoinaan luovuttiin.
Varsinainen aivopieru taas persuilta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030919324717_uu.shtml
Varsinainen aivopieru taas persuilta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030919324717_uu.shtml
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuloerot kasvavat, kun niitä kasvatetaan
Marja Riihelän väitös osoittaa, kuinka suomalaisten tuloerot kääntyivät pitkän tasaisen vaiheen jälkeen rajuun nousuun 1990-luvun puolivälin jälkeen. Syynä ei ollut ensisijaisesti laman jälkeinen talouskasvu, vaan verotuksen muutokset, sosiaaliturvan leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyys.
Nyt se on todistettu tieteellisestikin: tuloerot ovat kasvaneet Suomessa merkittävästi viime laman jälkeen, ja köyhyys on lisääntynyt. Vieläpä sekin on todistettu, että tämä johtuu pitkälti poliittisista päätöksistä.
Tällaisiin tuloksiin on päätynyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Marja Riihelä vast´ikään Tampereen yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassaan. Hän on hyödyntänyt siinä Tilastokeskuksen tulonjakotilastoja ja kulutustutkimuksia 40 vuoden ajalta 1966–2006.
Tilastoista hahmottuvat selkeät kehityskaaret: jakson alkuvaiheessa 1970-luvun puoliväliin asti tuloerot käytettävissä olevilla tuloilla mitattuna laskivat. Siitä 1990-luvun puoliväliin asti ne pysyivät lähes muuttumattomina ja sen jälkeen alkoivat kasvaa voimakkaasti.
Muutokset ovat rajuja, erityisesti tilastojen ääripäissä: suurituloisimman yhden prosentin käytettävissä olevat tulot kasvoivat vuosina 1990–2006 12,7 prosenttia, kun 1966–1990 luku oli ollut vain 2,2 prosenttia. Vastaavasti pienituloisimman yhden prosentin tulot kasvoivat 1990–2006 ainoastaan 0,9 prosenttia, kun edellisellä jaksolla kasvuprosentti oli ollut 10,3.
Tutkimus osoittaa paikkansapitämättömäksi sen julkisessa keskustelussa usein kuullun väitteen, että talouskasvu merkitsisi automaattisesti myös tuloerojen kasvua tai että tuloerojen kasvu olisi jopa välttämätöntä talouskasvun saavuttamiseksi. Kasvoihan talous vahvasti 1966–1990 tuloerojen vähentyessä tai pysyessä ennallaan.
Selittäjinä verotus
ja tulonsiirrot
Riihelän mukaan tulonjaon muutokset selittyvät poliittisilla linjauksilla.
– 1960-luvulla alettiin rakentaa pohjoismaista hyvinvointivaltiota. Nyt voi kysyä, puretaanko sitä.
Laman aikana sosiaaliturva piti vielä tuloerot kurissa. Tuloerojen kasvu 1990-luvun puolivälin jälkeen on seurausta vaihtelevan väristen hallitustemme päätöksistä, joilla verotuksen progressiota on pienennetty ja sosiaaliturvaa leikattu.
Tämä on suoraan luettavissa väitöskirjan graafisista esityksistä. Niistä selviää, että tuloerot eivät ole kasvaneet markkinoilla määräytyvissä niin sanotuissa tuotannontekijätuloissa, joissa ei näy verotuksen eikä tulonsiirtojen vaikutus. Sen sijaan erot ovat kasvaneet bruttotuloissa, joissa myös tulonsiirrot ovat mukana. Vielä sitäkin enemmän ovat kasvaneet erot verojen jälkeen käteen jäävissä eli todellisissa käytettävissä olevissa tuloissa.
Erityisen kohtalokkaana Riihelä pitää Esko Ahon (kesk.) porvarihallituksen vuoden 1993 verouudistusta, jossa pääomatulojen ja ansiotulojen tuloverotus eriytettiin. Pääomatuloista alettiin periä tasaveroa, joka oli aluksi 25 ja nyt 28 prosenttia.
Käytännössä pääomatulojen veroprosentti on monessa tapauksessa vieläkin alhaisempi verovähennysten ja tietyin ehdoin verovapaiden osinkotulojen vuoksi.
– Verotuksella ei ole enää samanlaista kykyä tasoittaa tuloeroja kuin ennen, Riihelä tiivistää.
Varallisuusvero voidaan kohdentaa ylemmän keskiluokan ja ökyrikkaiden varallisuuteen. Omaisuusrajat voidaan säätää siten pienituloiset ja alempi keskiluokka ei kärsi varallisuusverosta.
Tuskin sinulla on mitään mitä verottaa? Se koskee vain hyväosaisia, vai haluatko kaikki heikennykset vain köyhille? Tasapuolista olla pitää, samalla tuo Kehitysapu suojatyöpaikat vihervasuri hyysäreistä pois! EUn jäsenmaksujen alennusneuvvottelut VÄLITTÖMÄSTI UUDEN HALLITUKSEN ohjelmaan!
Lakataan rahoittamasta ULKOMAITA VERONMAKSAJIEN RAHOILLA!
NEEKERIEN vastaanotto lopetettava KANNATTAMATTOMANA!
PUOLUETUKIIN 20%alennus!
Vai TAVALLISTA?!
"Viimeksi, vuonna 2005, luonnolliset henkilöt maksoivat varallisuusveroa 80 euroa, jos henkilön ns. käypää arvoa alemmalla verotusarvolla laskettuna varallisuus oli 250 000 euroa, sekä tämän rajan ylittäneestä varallisuuden osasta 0,8 prosenttia. "
Kuinkas monella "tavallisella" kansalaisella on omaisuutta neljännesmiljoonan verran? :) Ja kuinkas monella yli neljännesmiljoonan omaisuuden omistajalla ei sit ole varaa maksaa 80 € vuodessa veroa? :) ( rapiat päälle)
Huomisen Suomessa köyhä tietää paikkansa
Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä tuloluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat pysyvät rikkaina ja köyhät köyhinä, Suomi on asiantuntijoiden mukaan pian luokkayhteiskunta. Tulevaisuudenkuva ei ole ruusuinen.
Tuloerot ovat jatkaneet kasvuaan Suomessa. Tilastokeskuksen tässä kuussa julkaiseman tulonjaon kokonaistilaston mukaan koko väestön tulojen kasvu oli vuonna 2011 keskiarvolla mitattuna 0,7 prosenttia.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulot kasvoivat 2,2 prosenttia ja suurituloisimman prosentin tulot 7,0 prosenttia. Samaan aikaan väestön pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat vain pari prosentin kymmenystä.
Suurituloisten osinkotulot ja myyntivoitot ovat kasvaneet. Ne vaikuttivat tuloeroihin niitä kasvattaen, tutkimusta johtanut Tilastokeskuksen Pekka Ruotsalainen sanoo.
Tuloerojen kasvussa on kyse nimenomaan siitä, että suurituloisten tulot paisuvat entisestään. Parhaiten ansaitseva kymmenen prosenttia kansasta lohkaisee koko Suomen tuloista 23,6 prosenttia eli lähes neljänneksen.
– Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.
Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.
– Tuloerojen kasvu johtuu pääomatuloista, jotka kasautuvat ylimpiin tuloluokkiin, Kelan tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sanoo.
Tuloerot repesivät
1990-luvun laman jälkeen
Vielä 1990-luvun laman aikaan Suomen tuloerot olivat yhdessä Ruotsin kanssa teollisuusmaiden pienimpiä. Sen jälkeen ne ovat revenneet voimakkaasti.
– Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa, Pekka Ruotsalainen sanoo.
Yksi keskeinen tuloerojen kasvuun vaikuttanut tekijä on vuoden 1993 verouudistus, jossa ansiotulojen ja pääomatulojen verotus eriytettiin toisistaan.
Ansiotulojen verotus pysyi progressiivisena, mutta pääomatuloille määrättiin vakioveroprosentti, joka on alhaisempi kuin suurten ansiotulojen veroprosentti. Järjestelmä tarjosi kannustimen muuttaa ansiotuloja pääomatuloiksi.
– Jos tuloeroja halutaan kaventaa, niin yksi tärkeä tekijä on korkeampien tuloluokkien veroprogression palauttaminen, Heikki Hiilamo sanoo.
Suomi ei ole enää
matalien tuloerojen maa
Tuloerojen kasvua vähätellään usein sanomalla, että Suomi on yhä verrattain pienten tuloerojen maa. Asiantuntijoiden mukaan väite pitää paikkansa vain koko muuhun maailmaan verrattaessa. Jos verrokeiksi otetaan muita Suomen kaltaisia valtioita, sanonnalle ei ole katetta.
– Vertailu kannattaisi tehdä vastaavassa tilanteessa olevien maiden kanssa, ikään kuin oman painoluokan sisällä. Ja siinä Suomi ei ole enää kärjessä. Jos katsotaan muita Pohjoismaita, niin Suomessa on korkeammat tuloerot kuin niissä, Kelan Hiilamo sanoo.
Tuloerojen kannattajien toisen argumentin mukaan tuloerot kertovat talouden olevan toimintakykyinen. Puhutaan niin kutsutusta valumaefektistä, jonka mukaan rikkaiden vaurastuminen valuu myös muihin tuloluokkiin ja hyödyttää siten kaikkia.
Asiantuntijoiden mukaan valumaefektiä ei ole olemassa, ja talous voi toimia hyvin ilman tuloerojen kasvuakin.
– En näe tämän argumentin pitävyyttä. Väestön alimman kymmenesosan tulot ovat yhä tosi pienet, vaikka rikkaammat ovat rikastuneet, VATT:n Marja Riihelä sanoo.
– Kyllä talous voi kasvaa ilman että tuloerot kasvavat. Korkeat tuloerot eivät kerro vahvasta talouskasvusta, se on havaittu tutkimuksissa, Hiilamo sanoo.
Suomi pian
luokkayhteiskunta
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.
Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.
– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.
– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.
Pekka Ruotsalainen ja Heikki Hiilamo ovat samaa mieltä: kuva jakautuneesta luokka-Suomesta ei näytä ruusuiselta.
– Polarisoituminen johtaa siihen, että Suomessa on kahden tai kolmen kerroksen väkeä. Eli osa pärjää hyvin, osa on tippunut kelkasta ja näiden kahden välissä on iso massa. Tämä ei ole yhteiskuntapoliittisesti toivottavaa, Ruotsalainen sanoo.
– Korkeat tuloerot kertovat tietynlaisesta paluusta hierarkkiseen yhteiskuntaan tai jopa eliittien yhteiskuntaan, jossa luokka-asemat ovat pysyvämpiä. Esimerkiksi Venäjällä ja useissa kehitysmaissa on korkeat tuloerot, Hiilamo sanoo.
Kehitystä on
vaikea kääntää
Kun kehitys on kerran lähtenyt huonoon suuntaan, sitä on asiantuntijoiden mukaan äärimmäisen vaikea kääntää. Todennäköisemmin käy päinvastoin ja huono kehitys alkaa ruokkia itseään.
– Tuloerojen kasvuun yhdistyy myös laimentunut poliittinen osallistuminen eli äänestysaktiivisuuden lasku. Se on aika hälyttävä yhtälö, Heikki Hiilamo sanoo.
– Ne, jotka ovat menettäneet toivonsa yhteiskuntaan kokonaan eivät käy äänestämässäkään. Silloin poliittinen paine tuloerojen kaventamiseen katoaa, hän sanoo.
Brittitutkijat Richard Wilkinson ja Kate Pickett tekivät pari vuotta sitten kirjassaan Tasa-arvo ja hyvinvointi johtopäätöksen, jonka mukaan suuret tuloerot johtavat niin köyhien kuin rikkaidenkin pahoinvointiin.
Nyt tapahtuvalla kehityksellä onkin luultavasti kauaskantoisia vaikutuksia, joiden korjaaminen myöhemmin voi olla mahdotonta.
– Tuloerojen kasvusta voi olla montaa mieltä, mutta tällaisia elementtejä siihen joka tapauksessa liittyy, ja vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia, Marja Riihelä sanoo.
– Tilanne ei ehkä näytä mahdottomalta kun kulkee kadulla, mutta näitä asioita voi alkaa tulla yhtäkkiä syliin ja sitten mietitään, miten tässä näin on käynyt.
Verotusarvot kinnteistöissä, osakkeissa ym. on toinen kuin markkinahinta. Ole rauhassa ei koske sinua.
Nämä yhtiöt toimivat veroparatiiseissa
Yritystietoa keräävä Dun & Bradstreet tutki Suomessa toimivien yritysten kytköksiä veroparatiiseihin. Monella Suomessa toimivalla suuryrityksellä on kytköksiä verokeitaisiin.
Veroparatiisit ovat alueita, joissa on matalat tai olemattomat verot ja usein myös tiukka pankkisalaisuus. Viime aikoina länsimaat ovat painostaneet veroparatiiseja avaamaan pankkisalaisuuttaan veronkiertäjien paljastamiseksi.
Dun & Bradstreetin mukaan suomalaisista suuryhtiöistä ainakin Nokia, Wärtsilä, Nautor, Outokumpu, Kemira, Kone, Metsä-Botnia ja Stora Enso ovat perustaneet tytäryhtiöitä veroparatiiseihin.
Moni kansainvälinen suuryhtiö toimii Suomessa veroparatiisiin perustetun yhtiön kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi kulutustavarajätti Procter & Gamble, rekrytointiyritys Mercuri-Urval ja maailman suurin kaivosyhtiö BHP Billiton.
Monen kansainvälisen Suomessa toimivan suuryhtiön ylin emoyhtiö toimii veroparatiisissa.
Dun & Bradstreet tutki 300 000 suomalaista yritystä kattavasta tietokannastaan yritysten yhteyksiä veroparatiiseihin. Näin löytyi osa Suomessa toimivien yritysten yhteyksistä veroparatiiseihin.
– Varsinkin kansainvälisesti toimivat yritykset sijoittavat päätoimipaikkansa veroparatiisiin, jolloin yhtiö maksaa veronsa sinne. Se on ihan laillista yrityksen verotuksen optimoimista, Dun & Bradstreetin johtaja Matti Rahikka sanoo.
Teollisuusmaiden järjestö OECD on ärhennellyt veroparatiiseille, sen mielestä yrityksien pitäisi maksaa veroja niiden todellisiin kotimaihin.
Ahvenanmaa
lähin verokeidas
Rahanpesu ja veronkierto liittyvät enemmän yksityisten henkilöiden juuri tätä tarkoitusta varten verokeitaisiin perustamiin yrityksiin, Rahikka sanoo.
http://www.taloussanomat.fi/yritykset/2009/04/09/nama-yhtiot-toimivat-veroparatiiseissa/20099213/12