SuoLin mies äänesti pakkoruotsin puolesta

Järjellä ei ole pakkoruotsin kanssa mitään tekemistä.
Esimerkkinä Wallinheimon puheenvuoro aloitteen käsittelyssä.

Sinuhe Wallinheimo /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Minä tulen Keski-Suomesta, ja ensimmäinen vieras kieleni oli ruotsi. Ja olen hyvin ylpeä siitä, koska ruotsin jälkeen oli helpompi opetella englanti. Englannin jälkeen oli helpompi opetella saksa ja niin edelleen.
Mutta empiirisestä kokeesta. En tiedä löytyykö tästä salista toista, joka olisi asunut neljässä Suomen suurimmista vientimaista eli Ruotsissa, Saksassa, Venäjällä, Yhdysvalloissa. Minä olen. Yhdysvalloissa oli pakko puhua englantia. Saksassa oli pakko puhua saksaa. Venäjällä oli pakko puhua venäjää. Ruotsissa puhuin ruotsia, ihmiset vastasivat minulle englanniksi takaisin, joten en ole ihan varma siitä, että mikä se sitten loppujen lopuksi on tuo ruotsin asema kansainvälisillä kentillä. Pohdin tätä hyvin pitkään ja itse asiassa en ole varma, mitä tulen huomenna äänestämään. Mutta tämä on vain oma empiirinen kokeilu.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/ptk_165_2014_ke_p_1.shtml#pvuoro21

Äänestää napsautti kaikesta huolimatta aloitetta vastaan vaikka tietää omasta kokemuksesta pakkoruotsin turhuuden.

"SuoLin hallituksen jäsen Eeri Lehti (kok) äänesti pakkoruotsin puolesta! Onko se seonnut? Missä vika?"

Vika on puolueiden ryhmäkurissa, johon on monia syitä. Vain tietyissä asioissa puolueet sallivat omantunnon mukaan äänestämisen.

“Nils Torvalds on kertonut olevansa valmis luopumaan ns. pakkoruotsista ja pitää tärkeämpänä ruotsinkielisten palveluiden turvaamista.” fi.wikipedia.org/wiki/Nils_Torvalds Ei RKP:ssäkään pakkoruotsin vastustajat aivan mutkattomasti pääse ääneen, mutta he ovat niitä, jotka ymmärtävät, että pakkoruotsi ei heitä koske eikä sen vuoksi heille kuulu.

RKP:n väestä lienee 40 prosenttia pakkoruotsin vastustajia, kokoomuksen puolue-edustajista yli puolet, kuten taannoisessa puoluekokouksessa Jyväskylässä selvisi.