Ilmeisesti ei. Talvelalla ja AKS:n aktiiveilla eli kuitenkin lähes 30 vuotta fantasia jonka mukaan alueen asukkaat olisivat hyvinkin halukkaita taistelemaan oman alueensa vapauden puolesta. Turha toivo. Jatkosota paljasti suurelle osalle suomalaisista joukoista että mitään erityistä intoa paikallisväestön keskuudessa ei "Karjalan vapauttamisesta" ollut. AKS:n aate perustui täydelliseen illuusioon.
" Suomalaisten toive aunuslaisten nostattamiseksi kansannousuun heimovalistustyötä tehneen niin sanotun Aunuksen hoitokunnan avulla osoittautui turhaksi, vaikka liittymistä vaativa julkilausuma saatiinkin aikaan. Väestön vastaanotto oli ystävällismielistä, mutta varautunutta. Aunuslaisia vapaaehtoisia liittyi joukkoihin vain noin 1 000, eikä heidänkään motivaatio ollut kovin korkealla. Talvelan komentamalla 2. Rykmentillä, pohjoisella rintamalla, Prääsän ja Petroskoin alueella, aunuslaiset liittyivät hanakammin suomalaisten joukkoon. Eteläisellä rintamalla toivottua vähemmän. Sotaan tottumattomilla aunuslaisilla ei usein juurikaan ollut käyttöä taistelussa.
Sotaonni kääntyi nyt bolševikeille, kun Muurmannin rataa ei oltu onnistuttu katkaisemaan. Näin ollen bolševikit saivat keskitettyä joukkoja Muurmannin radan varteen. 26. kesäkuuta tapahtui ”Vitelen katastrofina” tunnettu tapahtuma. Yli 600 Pietarin punaisten upseerien opiston suomalaista teki tunnin kestäneen laivastoiskun ja sen jälkeen maihinnousun Vitelessä Laatokan rannalla punaupseeri Eino Rahjan johdolla. Isku tapahtui suomalaisten joukkojen selustaan. Hyökkäys selustaan katkaisi huoltoreitin ja näin ollen von Hertzenin eteläinen 1. Rykmentti oli pakotettu vetäytymään Suomeen suurten tappioiden jälkeen. Tämän jälkeen myös Talvelan rykmentti vetäytyi takaisin rajan taakse Suomeen, vaikka se oli jo onnistunut kolkuttamaan Petroskoin portteja. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
" Suomalaisten toive aunuslaisten nostattamiseksi kansannousuun heimovalistustyötä tehneen niin sanotun Aunuksen hoitokunnan avulla osoittautui turhaksi, vaikka liittymistä vaativa julkilausuma saatiinkin aikaan. Väestön vastaanotto oli ystävällismielistä, mutta varautunutta. Aunuslaisia vapaaehtoisia liittyi joukkoihin vain noin 1 000, eikä heidänkään motivaatio ollut kovin korkealla. Talvelan komentamalla 2. Rykmentillä, pohjoisella rintamalla, Prääsän ja Petroskoin alueella, aunuslaiset liittyivät hanakammin suomalaisten joukkoon. Eteläisellä rintamalla toivottua vähemmän. Sotaan tottumattomilla aunuslaisilla ei usein juurikaan ollut käyttöä taistelussa.
Sotaonni kääntyi nyt bolševikeille, kun Muurmannin rataa ei oltu onnistuttu katkaisemaan. Näin ollen bolševikit saivat keskitettyä joukkoja Muurmannin radan varteen. 26. kesäkuuta tapahtui ”Vitelen katastrofina” tunnettu tapahtuma. Yli 600 Pietarin punaisten upseerien opiston suomalaista teki tunnin kestäneen laivastoiskun ja sen jälkeen maihinnousun Vitelessä Laatokan rannalla punaupseeri Eino Rahjan johdolla. Isku tapahtui suomalaisten joukkojen selustaan. Hyökkäys selustaan katkaisi huoltoreitin ja näin ollen von Hertzenin eteläinen 1. Rykmentti oli pakotettu vetäytymään Suomeen suurten tappioiden jälkeen. Tämän jälkeen myös Talvelan rykmentti vetäytyi takaisin rajan taakse Suomeen, vaikka se oli jo onnistunut kolkuttamaan Petroskoin portteja. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aunuksen_retkikunta
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ilmeisesti Donbasin alueen asukkaiden keskuudessa Venäjä sisäistetään paljon paremmin ystäväksi kuin mitä Itä-Karjalan väestön keskuudessa 1919-20 tai 1941-44 tapahtui suhteessa suomalaisiin "vapauttajiin".
Wikipediasta paskapää taas tietoa onkinuna.
Anna parenpi osoite ! --
Parempi lukea kirjoja Heimosotien historia tai Nuorukaisten sota.
Talvela on sotahistorian unohdettu tappi jota kukaan ei oikein halua lämmöllä muis-
tella.Äärinationalisti öykkäri joka jo Mäntsälän kapinan aikoihin kieli pitkällä uneksi
diktatuurista jota johtaisi Talvelan lipoma suuri Mannerheim.-Sama peli jatkui läpi
sotien, Talvelan mielen pimeyttä vastaan nousi upseeristossakin vastustusta ja
Marsalkkakin näpäytti tätä tahvolakeijaa ritariristin myöntöjärjestyksessä.Sodan
jälkeen Talvela toimi suojatyöpaikoissa katkerana miehenä,mutta vähemmän
ryssää huutavana yli-ihmisenä,kunnes kaikkien onneksi kuoleentui pois.
Talvela on Tolvajärven voittaja ja suurimpia nykyajan pohjolan historian sanakareita. Sinä oletpelkkä vesipäinen luuseri joka osaa hädin tuskin enää tietokonetta käyttää.
Talvela oli siviiliin siirryttyään vahvasti mukana politiikassa.
Hän oli keskeisessä asemassa talonpoikaismarssin järjestelyssä.
Hän ei kuitenkaan hyväksynyt Lapuan Liikkeen laittomuuksia.
Mäntsälän kapinassa hän ei ollut millään lailla mukana.
Vuosina 1933-34 Talvela oli erityisesti Paasikiven tukena tämän taistellessa IKL:ää vastaan.
Talvela kunnostautui sodissa aivan erityisesti ja kuului ns, sankarikenraaleihin.
Talvelan arvostusta kuvaa, että hänet 1966 ylennettiin jalkaväen kenraaliksi
Harvinaisen huono trolli kun häviää kaikille keskustelut. Yleistieto todella hataralla pohjalla. Kirjoitusasusta päätellen huonosti koulut käyty.
www. suomalaisia I maailmansodassa , sivuilta 160 -200 ,avartavaa luettavaa
Eikö Talvela ollut sen verran vanhempaa porukkaa, ettei hän enää ollut varsinaista AKS-jengiä, joka oli enemmän nuoremman polven harraste.
Paksukalloiset eivät näy oppivan juuri mitään. Ei "Suur-Suomi" intoilu vieläkään ole kuollut, jotkut ajattelevat vieläkin sitä, että "jokohan se kolmas kerta onnistuisi"?
Kahdesti on jo yritetty vapauttaa Karjalaa, Aunusta ja Vienaa, olisiko edessä vielä kolmas yrityskerta Nato-kiiman voimalla?
Nythän Venäjä aloitti suuret sotaharjoitukset pohjoisessa näyttääkseen omaa voimaa.
Olisko jo aika oppia tosiasiat ja luovuttaisiin kaikenlaisista "vapautuksen" aatteista.idässä.
Kolmen suuren (Roosevelt, Stalin ja Churchill) suorittamaa etupiirijakoa ei voida muuttaa.
Ihan höpöä jauhat. Ei ketään kiinnosta ryssän raiskatut arot ja metsät. Jengiä ainoastaan vituttaa sen yhden sekopään toilailut.
Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ette ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen!
Se kun kähmi maa-alueita Suomelta, Baltian maat kokonaan, Puolalta, Saksalta, Unkarilta, Romanialta ja Japanilta. Millä tavalla tämä oli jotenkin ylevää ja hyväksyttävää?
Olet vanhasta muistista ja suomettuneisuuden ajan jäljiltä kolmella mutkalla katumusharjoituksessa pelkästä aikeesta ja sivuutat tyystin maanhankinnan mestarin vastaavat haaveet, jotka onnistuivat
Katsos tässä on sellainen seikka että sinä ja minä olemme pienen valtion kansalaisia ja
närkästys paistaa ihan omalta kohdaltasi siitä että pienivaltiolaiset voivat oppia esi-isäin
populistipolitiikan haaksirikosta,ainakin jotkut meistä.Suurille emme voi mitään eikä jäl-
kijättöinen närkästysviisastelu suurine tunteiluineen auta yhtään mitään tänä päivänä.
-Suomi on ponnistanut menneistä viisastuneena,ennakkoluulottomasti eikä pahoihin
puheisiin luottaen nykyiseen kukoistukseensa.-Viimeisessä kirjoituksesi kappaleessa
tunnustaudut ryssäpelkoiseksi.Miksi ihmeessä kun isämmekään eivät(ainakaan mi-
nun) ww2:ssa.-Pitää vain seistä omalla kannallaan eikä luottaa vieraan apuun lausui
Ehrensvärdin Aukusti jossain historian vaiheessa.Hyvä viisaus joka juontaa nykypäi-
vänkin henkeen maassamme!
Oma isäni oli ky6llä mukana WW2:ssa ja kuului ohiammuttuihin! Tuolloin näimme, että pienen valtion on ilman vieraan apua vaikeata olla turvassa ja SIITÄ meidän pitäisi oppia!
"Teikäläisille on ominaista suuri närkästys siitä, että pieni valtio harjoitti hetkellistä opportunismia, joka epäonnistui. Sen sijaan ette ole laisinkaan närkästyneitä suuren valtion, Neuvostoliiton, jatkuvasta ja onnistuneesta opportunismista naapurivaltioidensa suhteen!"
Isointa närkästystä aiheuttaa suomalaisten enemmistön pyrkimys valehteluun ja tyhmyyteen: yleensähän meillä nimenomaan väitetään ettemme koskaan ole harrastaneet opportunismia (varsinkaan epäonnistunutta), ja että NL:n opportunismi ei ole koskaan onnistunut (outoa, eikö se voittanut sodatkin...).
Aloittajan kirjoitus on outo. Aunuksen retkeläiset tappoivat satoja karjalaisia rajan takana, jonkun verran tälläkin puolella. Siis karjalaiset olivat vihollisia. Tosin venäläiset olivat päävihollisia. Suomalaiset olivat sankareita, paljon karjalaisia ylempänä. Vaikea kuvitella että Talvela tai muut olisivat tosissaan kuvitelleen karjalaisten suurin joukoin lähtevän puolustamaan suomalaisten intressejä.
No ei varmaan kun kesällä -41 ajatti omiakin joukkojaan aina hopummin Karjalan män-
niköitä valtaamaan hirvittävin tappioin.Talvela halusi palata sankarina Karjalaan,mak-
soi mitä maksoi!
kirjoituksistasi ei oikein saa selvää teknisesti, sillä ei ole kyllä väliä kun niissä ei ole ajatustakaan.
-----Jatkosota paljasti suurelle osalle suomalaisista joukoista että mitään erityistä intoa paikallisväestön keskuudessa ei "Karjalan vapauttamisesta" ollut. ------
Ei tietenkään kun Stalini oli eliminoinnut kaikki vastustajat.
lue " www.suomalaisia I maailmansodassa " sivulta noin 160 eteenpäin
Talvelan ansiot sotilaana ovat kiistämättömät. Sen sijaan politiikassa edes oikeiston joukossa hän ei ollut yleisesti pidetty hahmo. Rähinöitsijän luonne, aina eri mieltä kuin muut, haukkumassa toisia jne.
Talvela ei tosin menestynyt poliitikkona presidentin valitsijamiestä pidemmälle, mutta hän oli vahva taustavaikuttaja kokoomuksessa.
Hän tuki jo aikaisin Paasikiveä ja oli maltillisempi idänsuhteissa kuin esimerkiksi Linkomies.
Talvela oli myös merkittävä taustavaikuttaja Pohjoismaisessa suuntauksessa. Siviilistä häntä värvättiin sotilasasiamieheksi Tukholmaan. Hänellä oli hyvät suhteet ruotsalaisiin.
Talvelan luonteella oli vaikea myydä itseään poliitikkona. Hän ihaili Mannerheimia yli kaiken.
-----alvelan ansiot sotilaana ovat kiistämättömät.----
Ja paskanmarjat, tapatti miehiä ylettömästi älyttömissä hyökkäyksissä. Ilmankos hänen kerrotaan vanhana itkeneen kun "tapatti niin paljon nuoria miehiä oman kunnianhimonsa tähden".
Suomen armeijan pätevin hyökkäyskomentaja. On selvää, että kovissa taisteluissa kaatui paljon miehiä. Toisaalta Talvelan häikäilemättömyys myös säästi verta.
Elämänsä loppuun Talvela murehti alaisinaan kaatuneita.
Taisivat noiden retkueiden osanottajat oppia tekemään lisää lähinnä anuksen retkiä.