Olen itsekin useasti miettinyt itsemurhaa, mutta en kuitenkaan menisi ikinä sellasta tekemään. Useinhan sanotaan että mieti nyt -muillahan on paljon pahempi tilanne kuin sulla, et jotkut kuolee nälkään ja tauteihin jne. Et pitää olla tyytyväinen ku on terve ja on ruokaa ja niin edelleen, et ei sulla nyt voi olla mitään syytä murehtimiseen...Ei tuollaiset ajatukset kuitenkaan käytännössä auta mitään...
Mut mua on auttanu just se et ku mietin että joillain ihmisillä on paljon PAREMPI elämä ku mulla et on esim. paljon läheisiä ihmisiä ympärillä, hyvä työ ja palkka, harrastukset jne. ja sit mä tajusin et nää kaikki on saatavilla,et miten nää ihmiset saavutti nämä asiat?just siten että ne on tehnyt töitä sen eteen, et mäkin voin olla noin onnellinen ja omistaa nää kaikki asiat, jos mä vaan todella haluan sitä ja todella yritän! Ei elämä voi aina olla helppoa, ei kaikkea voi saada tosta vaan, pitää tehdä töitä sen eteen! Kuvitelkaa että oisitte onnellisia, miten ihanaa se olisikaan... mitä teiän elämässä olisi sellasta mikä tekis teidät onnellisiksi? Ja sitten kuvitelkaa että te voitte saada nämä kaikki! Ja tää on totta, että kaikkea voi saada jos vaan yrittää!
En usko että itsaria aikova todella haluaa kuolla, se haluaa vaan paeta sitä ahdistavaa elämän tilannetta mikä vallitsee tällä hetkellä, mutta jos tekee sille jotain nii kaikki voi kääntyä parhaan päin, elämä voi muuttua hetkessä!
Tulin vaan siihen tulokseen että itsemurhaa ajattelevat on vain todella laiskoja ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä mitään muuttakseen omaa elämää parempaan suuntaan! Ne joilla menee hyvin on oikeasti tehneet töitä sen eteen! Ja ainahan on parempi elää onnellista elämää kuin mädätä jossain haudassa! Ajatelkaa! Suurin osa teistä on terveitä ja teillä on paljon mahdollisuuksia saada mitä vaan!
Mut mua on auttanu just se et ku mietin että joillain ihmisillä on paljon PAREMPI elämä ku mulla et on esim. paljon läheisiä ihmisiä ympärillä, hyvä työ ja palkka, harrastukset jne. ja sit mä tajusin et nää kaikki on saatavilla,et miten nää ihmiset saavutti nämä asiat?just siten että ne on tehnyt töitä sen eteen, et mäkin voin olla noin onnellinen ja omistaa nää kaikki asiat, jos mä vaan todella haluan sitä ja todella yritän! Ei elämä voi aina olla helppoa, ei kaikkea voi saada tosta vaan, pitää tehdä töitä sen eteen! Kuvitelkaa että oisitte onnellisia, miten ihanaa se olisikaan... mitä teiän elämässä olisi sellasta mikä tekis teidät onnellisiksi? Ja sitten kuvitelkaa että te voitte saada nämä kaikki! Ja tää on totta, että kaikkea voi saada jos vaan yrittää!
En usko että itsaria aikova todella haluaa kuolla, se haluaa vaan paeta sitä ahdistavaa elämän tilannetta mikä vallitsee tällä hetkellä, mutta jos tekee sille jotain nii kaikki voi kääntyä parhaan päin, elämä voi muuttua hetkessä!
Tulin vaan siihen tulokseen että itsemurhaa ajattelevat on vain todella laiskoja ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä mitään muuttakseen omaa elämää parempaan suuntaan! Ne joilla menee hyvin on oikeasti tehneet töitä sen eteen! Ja ainahan on parempi elää onnellista elämää kuin mädätä jossain haudassa! Ajatelkaa! Suurin osa teistä on terveitä ja teillä on paljon mahdollisuuksia saada mitä vaan!
Vastaukset 25
Vanhimmat
> itsemurhaa ajattelevat on vain todella laiskoja ihmisiä, jotka eivät jaksa tehdä mitään muuttakseen omaa elämää parempaan suuntaan!
Mietipä uudestaan.
>Ne joilla menee hyvin on oikeasti tehneet töitä sen eteen!
??
Ne, jotka kykenevät tekemään itsarin, eivät siitä puhu tai kirjoittele. Se vaatii todellista särmää. Ymmärrän, että jos pelkää elämää enemmän kuin kuolemaa, sen voisi pystyä tekemään.
Höpöhöpö.
Höpöhöpö.
Itselleen saa tehdä mitä haluaa, toisille ei.
Mutta oletko itsemurhaa aikova koskaan ajatellut vanhempiesi ikävää. Rakkaudesta sinut tekivät.Muistatko sitä kun olit lapsi ja he valvoivat sänkysi vieressä kun olit kuumeessa, hoitivat sinua...
Oliko se kaikki turhaa. turhaa työtä.
Minun elämäni pilattiin jo lapsuudenkodissa kuten on käynyt monelle muulle itsemurhaan päätyneelle. Paljon on sellaisia vanhempia, jotka eivät välitä lapsistaan vähäkään.
..lapsia jotka luulevat etteivät heidän vanhempansa välitä.
Entä jos vanhempi on sanonut lapselleen tämän olevan pelkkä riesa? Se, että tiedän tämän olevan kohtuutonta liioittelua, ei tee oloani yhtään paremmaksi. Vanhempi, joka haluaa satuttaa lastaan noin pahasti, ei voi rakastaa tätä pyyteettömästi. Isäni sanat kummittelevat mielessäni aina, kun itsetuhoiset ajatukset alkavat vallata mieleni. Tällaisilla henkisillä arvilla ei ole mitään tekemistä akateemisen loppututkintoni kanssa - voisin olla vaikka Suomen pääministeri ja silti herkästi haavoittuvana ihmisenä pureksisin noita sanoja mielessäni.
minunkin isä ei välitä musta yhtään, eikä se varmaan rakastanutkaan mua ikinä.. dokaili koko mun lapsuuteni ja sit ku ne mutsin kans erosi, nii ei se ees pitäny muhun yhteyttä, pitää mua osasyyllisenä siitä erosta,vaikka mitä mä oisin voinu tehdä, ku se ite oli niin sietämätön, haukkui mua ja mutsia ja löi sitä jopa joskus.. kännissä.. se aika oli pelkkää helvettiä.. ja nykyäänkin itken joskus siitä ettei mulla ikinä ole ollut kunnollista isää... mutta toisaalta tiedän että tästä maailmasta kyllä löytyy paljon hyviäkin ihmisiä, ja onhan mulla muitakin läheisiä.. joten ei kaikilla ole helppo elää, mut onhan elämässä valoisampikin puoli!
Jo hyvin pieni lapsi osaa erottaa vihan ja välittämisen toisistaan. Ei ole luulosta kiinni, kun on fyysisen ja henkisen väkivallan uhri joka ikinen päivä.
sen takia nyt luopua omasta elämästä?!?! ei oo sun vika jos oot syntyny kelvottomaan perheeseen! Mut oot kasvanu aikuiseks, ei sun tartte enää olla missäää tekemisissä vanhempien kans, jos et sitä halua! Nyt voit tehdä elämästä sellasen kuin oot aina halunnut! Ei tarvi tollaisten asioiden pilata omaa elämää, et ole voinut vaikuttaa niihin! En ne ole sun arvoisia! Mä ainankin oon onnellinen ku ei tarvi enää nähdä mun faijaa.. tosin joskus tuleekin ikävä sitä, mut yleensä en ees muistele sitä.. no eikä se muakaan..mut ei se haittaa, on mulla muitakin..
Että itsarin tekevä ei siitä puhu?
Ei pidä paikkaansa!
Ole nyt mitä mieltä haluat, mutta ne, jotka haluavat huomiota, eivät tee itsaria. Ne, jotka tekevät itsarin, eivät siitä etukäteen kerro.
Kyllä se on ollut jo pitempään tiedossa, että erittäin moni itsemurhasta puhuva myös tekee sen. 70-luvulla ajateltiin noin kuin sinä.
Neuvot minua, vaikket tiedä mitään asioistani.
Totisesti kammottavaa ja ahdistavan vaarallistakin roskaa, jolla vain ilmeisesti yritetään vähentää itse kunkin omaa kipua (kohdata asia). Kokemustakin (valitettavasti) löytyy.
Isoisäni uhosi päivästä toiseen humalapäissään, että vielä jonain päivänä hän täältä lähtee ja vie perheensä mukanaan. Tyytyi sitten ampumaan itsensä haulikolla, mutta eipä voi väittää, ettei olisi aikeistaan puhunut.
Kolmas abortti olisi tullut kalliiksi...
Kaipa tuokin on jokin logiikka hankkia jälkikasvua.
Äitin mielestä itsemurha on itsekästä. Entä se, kun haluaa pitää toisen ihmisen hengissä vain itsensä takia?
Mulle ei ole koskaan sanottu, että ne rakastais mua, ei kertaakaan. Miksi pitäisi siis kuvitella, että niiden tulisi ikävä, sitten kun mun aika tulee?
Että sillä tavalla...
Itsemurhaa aikovat ihmiset olisivat laiskoja?
Mitä sinä tiedät jonku masentuneen ihmisen "laiskuudesta"? Masennus on sairaus, eihän ketään leukemiaa sairastavaakaan sanota laiskaksi.
Ehkä jutussasi on jotain perää... toisaalta masentuneet vaan saattavat vaikuttaa laiskoilta sairautensa takia.
Taasko täällä joku kaksikymppinenen typykkä, joka ei osaa ajatella asioita kuin itsensä kannalta, laukoo elämänohjeita. Aina nämä jutut ovat yhtä pinnallisia.
pinnallisia? mä kerroin täällä vain oman mielipiteeni, ja kyl mä tiiän et vakava masennus on sairaus, mut tää mun kirjoitus oli sit varmaan tarkoitettu niille jotka tekee itsarin hetken mielijohteesta tai jonkun pienemmän ongelman takia, esim. poikaystävä jätti jne.
Vai vain laiskat etc tekevät itsareita.
Käyppä joskus katsomassa vaikka teholla kuinka monta itsaria yrittävää siellä on.
Ei todellakaan voi luokitella ketkä tekevät ja miksi.
Itselleni ei tulisi mieleenkään tehdä itsaria se on väärin ja vastoin luonnon lakeja.
Kaikilla meillä on aikamme jotkut lähtevät aikaisemmin toiset myöhemmin.
Narisijoita aina riittää mutta kuinka moni on todella seurannut vierestä kun läheinen tekee kuolemaa ja mitään et pysty tekemään silloin todella tunnet itsesi hyvin avuttomaksi.
Kun kaikki joskus edes ymmärtäisivät että tässä maailmassa on monta asia mistä on syytä olla onnellinen ja itsari ei ole mikään ratkaisu.
Mut entä jos itsemurha yritys on ollu ihan sairaan monta kertaa mielessä???...eikö se muka ole hyvä jos vaikka itse tahtoo tehdä sen???...mä vaan en ymmärrä...
Haluaisin vain sanoa, että suurin osa itsemurhista ei ole hetken mielijohteesta (eli ilmeisesti esim. poikaystävän jne. jätöstä) johtuen tehtyjä vaan pidempään harkittuja. Mutta toki ymmärrän, että tämä on vain yksi mielipide asiasta, ja mielipiteitähän on niin monta kuin on ihmisiäkin. Mutta mielestäni ei voi myöskään yleistää, että kukaan, joka sanoo itsemurhaa harkitsevansa, ei tekisi sitä. Osa jää aikeeksi osa muuttuu sanoista teoiksi, eikä sitä voi tietää kuin kyseessä oleva ihminen (läheiset joissain tapauksessa myös) itse. Mutta kirjoituksesi on herättänyt keskustelua, joka varmaan alunperinkin on ollut ajatus. Ja olen vahvasti sitä mieltä, että kissa on nostettava pöydälle vaikeissakin aiheissa, koska muuten tilanne juuttuu paikoilleen. Puhuminen liikuttaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen.