Enemmistö Suomen metsäteollisuudesta on aina ollut idässä ja kaakossa. Metalliteollisuus keskittyy lähinnä etelään ja Turkuun. Outokumpu siirsi sotien jälkeen tuotantoaan Kokkolan ja Satakunnan maalaiskyliin.
Miksi juuri itä teollistui eikä länsi
käsipelijunttei
9<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Talous-palstalle. Mene sinne. Tämä on Historia-palsta, jos nyt ymmärrät, mitä käsite tarkoittaa.
Idässä on aina ollut paljon metsää ja vesiväylät kulkuyhteyksinä. Puuta voitiin uittaa pitkiä matkoja tehokkaasti tehtaille. Saimaan vesistö on ollut iät ja ajat puun kuljetusreitti.
Idässä oli myös metalliteollisuutta, lähinnä raudan valmistusta alkujaan järvimalmista. Tosin rautaa taittiin viedä muuanne ilman jatkojalostusta.
näin juuri. länsi-Suomessa oli ja on peltoalueita sekä aukeita, eikä suuria metsäalueita. lisäksi puuttuu vaikkapa metsäteollisuuden edellyttämät suuret vesistöt ja niiden väliset yhteydet, joita taas itä-Suomessa oli nimenomaisesti tukinuittoon ym. rakennettu. ja kai jotain Suvurovin sotakanaviakin voi lukea samaan nippuun.
lisäksi tossa alussa mainitut metsä- ja paperiteollisuus sekä vaikkapa metalliteollisuuskin tarvitsee sähköä. otan esimerkiksi Imatran, johon rakennettiin Suomen suurin vesivoimala; taisi valmistua 1929. se on Suomen suurin vesivoimala teholtaan tälläkin hetkellä, ja paikkakunnalla pari paperitehdasta, terästehdas ja jo lakkautetut elektrochemiska ab:n elektrolyysilaitokset, joissa vaikkapa räjähdysaineteollisuutta sekä muuta sähköllä tapahtuvaan ainevaihdantaan perustuvaa, metallien pinnoittamista elektrolyysillä jne. mutta siis saatavana ollut sähkö, jonka tuotto suunnitteluvaiheessa oli laskennallisesti suurempi, kuin koko Suomen tuolloinen sähkönkäyttö, ja siitä suorat linjat em. tehtaille. lisäksi Saimaa vesistönä (paperin valmistuksessa vesi suuressa roolissa) ja siihen yhdistetyt kanavat & uittoreitit. Joten siis koko olennainen paketti.
eihän tuossa ole ihmettelemistä, se on historiassa siis johtunut vallinneista olosuhteista.
Puupuolella on aina ollut sanonta, se joka uittaa niin voittaa.
Toi on uutta - toi ' se joka uittaa niin aina voittaa'. Aika kiva.
Silloin kun tavara kuljetettiin hevospeleillä, niin vesikuljetukset oli kova juttu, meni paljon kerralla ja edullisesti.
Niin se on kyllä vieläkin, kun tuot kontin tavaraa Kiinasta, niin samalla rahdin hintaa millä se tulee Sanghaista Helsinkiin laivalla, kulkee se kuorma-autossa Helsingistä Ouluun.
Ovatko sinulle esim. Kiina ja E-Korea länttä? Minusta ne kyllä ovat itää.
Helsingin ympäristössä ei ollut riittävästi metsiä eikä koskivoimaa. Viipuri oli pitkään Suomen toiseksi suurin kaupunki ja siellä oli paljon mm. ruotsalaisia ja saksalaisia rahamiehiä sijoittajina. Tämän vuoksi Kaakkois-Suomi kiinnosti.
Lukekaapa Suomen taloushistoriaa.
Osaltaan tähän vaikutti Pietarin lyhyt etäisyys, Suomihan oli teollistumisen alkuaikoina osa Venäjän valtakuntaa. Monet suuryritykset saivat alkunsa jo tuona aikana.
Taloushistorian faktoja ei voi noin vain ohittaa. Helsinki oli Pietarista katsottuna periferiaa.
Pohjanmaan lakeuksilla on niukasti koskivoimaa, jota teollisuus tarvitsi alkuaikoina, vesi ja vesireitit olivat myös tärkeitä. Laivatelakat luonnollisesti rannikolla ja metalliteollisuus kehittyi näiden ympärille, koskivoimaa tarvittiin myös muussa teollisuudessa, esim. Tampereella konepajat ja tekstiiliteollisuus kukoisti Tammerkosken rannoilla.