Ruotsin valtion politiikan perussuomalaisia vastaava puolue Ruotsidemokraatit ehdottaa nyt että yhteiskunta tukisi enemmän niitä opiskelijoita, jotka kouluttautuvat niille aloille, joilla on työvoimapulaa. Kuten hoitajiksi.
SD ehdottaa myös, että ne koulutushaarat saisivat enemmän tukea valtiolta.
SD:n mukaan ei ole oikein, että jokainen voi yhteiskunnan varoilla kouluttautua aloille, joilla ei ole töitä.
Rkp:hän kannustaa ruotsinkielisiä nuoria kouluttautumaan "ruotsinkielistä kulttuuria kantaviin ammatteihin", koska "palveluammatteihin voidaan rekrytoida pakkoruotsia osaavia suomenkielisiä".
Ruotsinkieliset nuoret hakeutuvatkin sankoin joukoin mm. taiteilijoiksi, kirjailijoiksi ja näyttelijöiksi, eivätkä halua lähihoitajiksi.
Tässä HBL:n kirjoituksessa toimittaja Johanna Westman toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."
SD ehdottaa myös, että ne koulutushaarat saisivat enemmän tukea valtiolta.
SD:n mukaan ei ole oikein, että jokainen voi yhteiskunnan varoilla kouluttautua aloille, joilla ei ole töitä.
Rkp:hän kannustaa ruotsinkielisiä nuoria kouluttautumaan "ruotsinkielistä kulttuuria kantaviin ammatteihin", koska "palveluammatteihin voidaan rekrytoida pakkoruotsia osaavia suomenkielisiä".
Ruotsinkieliset nuoret hakeutuvatkin sankoin joukoin mm. taiteilijoiksi, kirjailijoiksi ja näyttelijöiksi, eivätkä halua lähihoitajiksi.
Tässä HBL:n kirjoituksessa toimittaja Johanna Westman toteaa, että suomenkielisten oppimaa pakkoruotsia tarvitaan palveluammatteihin, kun taas ruotsinkielisen nuorison tulee tähdätä "kulttuuria kantaviin" ammatteihin:
HBL, 18.1.2008:
"...Ju fler som studerar på svenska, desto fler kan antas vara intresserade av svenska som arbetsspråk - och desto större är utsikterna till att behovet av svenskspråkig arbetskraft kan fyllas. Alla jobb är inte direkt kulturbärande i serviceyrken räcker det med fungerande skolsvenska. Individuella studie- och karriärval över språkgränsen neutraliserar varandra...."
"...Mitä useampi opiskelee ruotsiksi, sitä usemman voidaan olettaa olevan kiinnostunut käyttämään ruotsia työssään - ja sitä suuremmat ovat mahdollisuudet, että ruotsinkielistä työvoimaa saadaan täyttämään ruotsinkielisten tarpeet. Mutta kaikki työtehtävät eivät ole suoraan (ruotsinkielistä) kulttuuria ylläpitäviä, palveluammateissa riittää toimiva koulussa opittu ruotsintaito..."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eduskuntakeskustelussa Rkp vältti enää puhumasta palveluruotsista.
Tarja Halonenhan sanoi, että "Suomenkielisten on opittava ruotsia, että voivat paremmin palvella ruotsinkielisiä."
Suomenkielisille nuorille voi olla vaikea perustella pakkoruotsia näin.
Sen sijaan Rkp viittilöi nyt epämääräisesti "sivistykseen", ja ryssäkorttiin.
Ja SDP:lle oli maksettu jo etukäteen.
Ny mie romahan ku hyö ei ennee kelpuuta miuta höitä palvelomaan. Oonko mie ilman mööbeleitä ?