´´Suomessa valtiovierailulla oleva Ruotsin kuningaspari kommentoi tiedotustilaisuudessaan Espoon Hanasaaressa keskustelua siitä, pitääkö ruotsin opiskelu yhä olla pakollista suomalaiskouluissa.
Kuningas Kaarle XVI Kustaan mielestä ruotsin kielen suhteen täytyy ajatella tulevaisuutta sekä Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja bisnestä.
Lähde : Kaarle Kustaa otti kantaa Suomen pakkoruotsiin
"På en parkeringsplats i Moskvas utkant överlämnas en stulen reservdel till en rysk radar. Mottagare är den svenske hemlige agenten Roberth Winton och reservdelen är en viktig del i försvarets industrispionage. Med hjälp av radarn arbetar Försvarets materielverk (FMV) med utvecklingen av Jas 39 Gripen."
Lähde : Aftonbladet
Harvassa maassa jonka kanssa Ruotsi tekee businestä, on pakkoruotsi. Lännessä on muitakin maita ja kieliä kuin Ruotsi, ja kun puhutaan liiketoiminnasta, on Maan ja Kansan kunnioittamista riippumatta siitä missä ilmansuunnassa Maa ja Kansa on, että osaa maan ja kansan kieltä. Sitäpaitsi piraattien - rosvojen - kanssa ei saa eikä kannata tehdä yhteistyötä. Se on huonoa businestä ja veikkaisin että se on jopa Ruotsin Valtiovallan/Kansan perustuslaissa kielletty.
Carl Gustaf Folke Hubertus kävi Suomessa, Maassa jossa on "Maailman paras koulutus" - jota hänellä ilmeisesti ei ole.
Suomen pakkoruotsittaminen oli Ruotsin kannalta katsottuna hyvä idea. Noin 15 vuotta sodan jälkeinen Suomi - joka oli maksanut "sotavelkansa" Venäjälle ja toipumassa siitä - kyykytettiin lamaan lisäkustannuksella. Ongelma on siinä, että Ruotsin hyöty Suomen pakkoruotsittamisesta on vähäinen, verrattuna kustannukseen joka ajan myötä kasvaa : Ruotsalaisille veronmaksajille Suomalaisten (perinteinen, rasismiin perustuva) pakkoruotsittaminen maksaa tänään noin 3.5 miljardia kruunua/vuosi. Se ei ole hyvää businestä.
Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuushankkeen olleet, olemassa olevat tai tulevat kohdemaat. Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuushanke, vaikuttaa olevan kohdemaan saattaminen epävakaaseen tilaan.
Kohdemaat ovat Georgia, Moldavia, Ukraina, Valko-Venäjä, Länsi-Balkan ja Turkki. Ottaen huomioon myös Suomeen kohdistuvan propagandan, jonka tarkoituksena tehdä Suomesta epävakaa ja "Venäjän vihollinen", Suomi kuuluu myös kohdemaihin.
Itäinen kumppanuus on hanke joka muodollisesti ehdottiin alulle Euroopan Unionissa. Sen esitti Puolan ulkoministeri Ruotsin tukemana Brysselissä 26. toukokuuta 2008. Itäinen kumppanuushanke käynnistettiin virallisesti 20. maaliskuuta 2009.
Lähde : Wikipedia, Östligt partnerskap
Det svenska stödet till länderna i Östeuropa är betydande. Sverige är bland de största enskilda bilaterala biståndsgivarna till Georgien, Moldavien, Ukraina och Vitryssland, inom ramen för biståndsstrategin för länderna inom Östliga partnerskapet, Västra Balkan och Turkiet för perioden 2014-2020. Det bilaterala stödet fokuserar på att främja ländernas EU-närmande och främjande av gemensamma europeiska värderingar som demokrati, mänskliga rättigheter och jämställdhet.
Lähde : Sveriges bistånd till Östeuropa
Yllä olevassa Ruotsin hallituksen sivulta lainatusta kirjoituksesta käy ilmi Itä-Euroopan kohdemaat; Georgia, Moldavia, Ukraina, Valko-Venäjä, Länsi-Balkan, ja Turkki.
Länsi-Balkanin kriisi
Jugoslavian hajoamissodat oli entisessä Jugoslaviassa Balkanin niemimaalla vuodesta 1991 alkaen käyty pitkä sotien sarja. Sotaa käytiin Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa sekä Etelä-Serbiassa. Sotien syynä oli Jugoslavian kansallismielisten erimielisyys maan hallinnosta, taloudesta ja alueiden jaosta.
Georgian kriisi
Elokuun alussa 2008 ossetialaiset separatistit ampuivat kranaatteja georgialaisiin kyliin ja georgialaiset rauhanturvaajat vastasivat tulituksiin. Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi 7. elokuuta 2008 Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin Tskhinvaliin.
Ukrainan kriisi
Etnisesti Ukraina jakautuu lähinnä Ukrainalaisiin ja Venäläisiin - läntiseen ja itäiseen. Etnisiä ryhmiä käytettiin hyväksi erimielisyyksien lietsomisessa. Maan johto lähestyi NATOa mutta NATOon ei liitytty. Maan johto lähestyi EU:ta, mutta EU:hun ei liitytty ja kauppasompimusta ei tehty EU:n kanssa. 2012 vuoden kielilaki aiottiin kumota, mutta lakia ei loppujen lopuksi kumottukkaan. Kaikki edellä mainitut asiat, joista jokainen omalta osin vaikutti levottomuuksien lisääntymiseen etnisissä ryhmissä ja etnisten ryhmien välillä, eivät ole normaalia käyttäytymistä maan korkeimman johdon taholta.
Merkillistä kyllä, useassa maassa missä Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuus-
hanke vaikuttaa, on ollut tai on levottomuuksia, mellakoita tai sisällissota. Seuraava "hanke" voi olla esimerkiksi Valko-Venäjä. Ja kun Venäjä puuttuu sisällissotaan, kerrotaan kuinka "Venäjä on uhka, Venäjä hyökkäsi Valko-Venäjälle. Suomen on liityttävä NATOon.".´´
http://mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=etusivu
Kuningas Kaarle XVI Kustaan mielestä ruotsin kielen suhteen täytyy ajatella tulevaisuutta sekä Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä ja bisnestä.
Lähde : Kaarle Kustaa otti kantaa Suomen pakkoruotsiin
"På en parkeringsplats i Moskvas utkant överlämnas en stulen reservdel till en rysk radar. Mottagare är den svenske hemlige agenten Roberth Winton och reservdelen är en viktig del i försvarets industrispionage. Med hjälp av radarn arbetar Försvarets materielverk (FMV) med utvecklingen av Jas 39 Gripen."
Lähde : Aftonbladet
Harvassa maassa jonka kanssa Ruotsi tekee businestä, on pakkoruotsi. Lännessä on muitakin maita ja kieliä kuin Ruotsi, ja kun puhutaan liiketoiminnasta, on Maan ja Kansan kunnioittamista riippumatta siitä missä ilmansuunnassa Maa ja Kansa on, että osaa maan ja kansan kieltä. Sitäpaitsi piraattien - rosvojen - kanssa ei saa eikä kannata tehdä yhteistyötä. Se on huonoa businestä ja veikkaisin että se on jopa Ruotsin Valtiovallan/Kansan perustuslaissa kielletty.
Carl Gustaf Folke Hubertus kävi Suomessa, Maassa jossa on "Maailman paras koulutus" - jota hänellä ilmeisesti ei ole.
Suomen pakkoruotsittaminen oli Ruotsin kannalta katsottuna hyvä idea. Noin 15 vuotta sodan jälkeinen Suomi - joka oli maksanut "sotavelkansa" Venäjälle ja toipumassa siitä - kyykytettiin lamaan lisäkustannuksella. Ongelma on siinä, että Ruotsin hyöty Suomen pakkoruotsittamisesta on vähäinen, verrattuna kustannukseen joka ajan myötä kasvaa : Ruotsalaisille veronmaksajille Suomalaisten (perinteinen, rasismiin perustuva) pakkoruotsittaminen maksaa tänään noin 3.5 miljardia kruunua/vuosi. Se ei ole hyvää businestä.
Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuushankkeen olleet, olemassa olevat tai tulevat kohdemaat. Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuushanke, vaikuttaa olevan kohdemaan saattaminen epävakaaseen tilaan.
Kohdemaat ovat Georgia, Moldavia, Ukraina, Valko-Venäjä, Länsi-Balkan ja Turkki. Ottaen huomioon myös Suomeen kohdistuvan propagandan, jonka tarkoituksena tehdä Suomesta epävakaa ja "Venäjän vihollinen", Suomi kuuluu myös kohdemaihin.
Itäinen kumppanuus on hanke joka muodollisesti ehdottiin alulle Euroopan Unionissa. Sen esitti Puolan ulkoministeri Ruotsin tukemana Brysselissä 26. toukokuuta 2008. Itäinen kumppanuushanke käynnistettiin virallisesti 20. maaliskuuta 2009.
Lähde : Wikipedia, Östligt partnerskap
Det svenska stödet till länderna i Östeuropa är betydande. Sverige är bland de största enskilda bilaterala biståndsgivarna till Georgien, Moldavien, Ukraina och Vitryssland, inom ramen för biståndsstrategin för länderna inom Östliga partnerskapet, Västra Balkan och Turkiet för perioden 2014-2020. Det bilaterala stödet fokuserar på att främja ländernas EU-närmande och främjande av gemensamma europeiska värderingar som demokrati, mänskliga rättigheter och jämställdhet.
Lähde : Sveriges bistånd till Östeuropa
Yllä olevassa Ruotsin hallituksen sivulta lainatusta kirjoituksesta käy ilmi Itä-Euroopan kohdemaat; Georgia, Moldavia, Ukraina, Valko-Venäjä, Länsi-Balkan, ja Turkki.
Länsi-Balkanin kriisi
Jugoslavian hajoamissodat oli entisessä Jugoslaviassa Balkanin niemimaalla vuodesta 1991 alkaen käyty pitkä sotien sarja. Sotaa käytiin Sloveniassa, Kroatiassa, Bosniassa ja Kosovossa sekä Etelä-Serbiassa. Sotien syynä oli Jugoslavian kansallismielisten erimielisyys maan hallinnosta, taloudesta ja alueiden jaosta.
Georgian kriisi
Elokuun alussa 2008 ossetialaiset separatistit ampuivat kranaatteja georgialaisiin kyliin ja georgialaiset rauhanturvaajat vastasivat tulituksiin. Konflikti puhkesi laajamittaiseksi sodaksi, kun Georgian armeija hyökkäsi 7. elokuuta 2008 Etelä-Ossetiaan ja sen pääkaupunkiin Tskhinvaliin.
Ukrainan kriisi
Etnisesti Ukraina jakautuu lähinnä Ukrainalaisiin ja Venäläisiin - läntiseen ja itäiseen. Etnisiä ryhmiä käytettiin hyväksi erimielisyyksien lietsomisessa. Maan johto lähestyi NATOa mutta NATOon ei liitytty. Maan johto lähestyi EU:ta, mutta EU:hun ei liitytty ja kauppasompimusta ei tehty EU:n kanssa. 2012 vuoden kielilaki aiottiin kumota, mutta lakia ei loppujen lopuksi kumottukkaan. Kaikki edellä mainitut asiat, joista jokainen omalta osin vaikutti levottomuuksien lisääntymiseen etnisissä ryhmissä ja etnisten ryhmien välillä, eivät ole normaalia käyttäytymistä maan korkeimman johdon taholta.
Merkillistä kyllä, useassa maassa missä Ruotsin Itä-Euroopan kumppanuus-
hanke vaikuttaa, on ollut tai on levottomuuksia, mellakoita tai sisällissota. Seuraava "hanke" voi olla esimerkiksi Valko-Venäjä. Ja kun Venäjä puuttuu sisällissotaan, kerrotaan kuinka "Venäjä on uhka, Venäjä hyökkäsi Valko-Venäjälle. Suomen on liityttävä NATOon.".´´
http://mielipiteemme.fi/index.pl?sivu=etusivu
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.