Monilla ihmisillä saattaa olla vääränlainen kuva naisten asemasta kirkossamme, sekä moniavioisuuden luonteesta, eikä mikään ihme koska jotkut luovat tarkoituksella ennakkoluuloja.http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000259&posting=22000000005650415 Loin tämän uuden keskustelun että olisi selvää mitä uskomme kyseisistä aiheista.
Naisten arvostus kirkossa
cos1
24616
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000259&posting=22000000005650415
http://www.mormonismi.net/kirjallisuus/compton_pyhassa_yksinaisyydessa.shtml
Vuosikymmenien kokemuksella kirkosta voinen esittää muutaman kommentin naisten asemasta kirkossa. Noin yleisesti ottaen (poikkeuksia tosin löytyy - ja muuten löytyy kaikista yhteisöistä ja kirkoista ja seurakunnista) kirkossa suhtaudutaan naisiin kunnioittavasti. Naisia noi yleisesti ottaen ei alisteta. Toki löytyy aviomiehiä jotka ottavat kirjaimellisesti että mies on naisen pää jne., mutta enemmistö kirkon miehistä lienee "hallituksen" alaisia, niinkuin parisuhteissa yleensä ;)
On kuitenkin muutamia seikkoja, jotka voivat luoda käsitystä eriarvoisuudesta (ja aina muutamia miehiä jotka tarttuvat tilaisuuteen puolustella "valtaanasa" naisiin näillä käytännöillä ja opetuksilla). Mainitsen vain muutaman:
1. Menneinä vuosina kirkon uskollinen naispuolinen jäsen, jonka mies ei kuulunut kirkkoon ei voinut mennä temppeliin ilman ei-uskovan, ei-kirkonjäsen miehensä lupaa ja suostumusta. Vastaavassa tilanteessa olevilta miespuolisilta jäseniltä ei vaadittu ei-mormoni vaimonsa lupaa osallisuta temppelitoimituksiin.
2. Kun vaimoa harkittiin tehtävään kirkossa (vaikkapa naisjärjestön johtavaksi virkamieheksi) hänen mieheltään kysyttiin lupa.
3. Menneinä vuosina kirkon profeetat ja apostolit selkeästi opettivat että naisen paikka on kotona. Naisen tulee keskeyttää opintonsa ja tehdä lapsia ja kasvattaa heitä. Tämä ei mielestäni itsessään ole paha asia, mutta se, että siitä tehtiin uskonnollinen velvollisuus ja samalla miehiä kannustettiin luomaan hyvä ura työelämässä, asetti varmasti jotkut naiset tilanteeseen, missä he eivät vapaasti voineet valita elämänuraansa. Jos nyt ei painostusta tullut muilta jäseniltä (vaikka tätäkin on tapahtunut) niin omalta mieheltä ainakin ja varsinkin syyllisyyden tuntoa omassa mielessä.
Kirkossamme kyllä nykyäänkin opetetaan (esim prhejulistus) että lapset tulee kasvattaa kotona eikä päiväkodissa. Lasten kasvatus on pääasiassa naisen tehtävä, mutta en näe tässä mitään eriarvoistavaa. Naisia myös kannustetaan hankkimaan mahdollisimman hyvä koulutus. Lasten kasvattaminen on tärkein tehtävä maanpäällä, eli se on ennemminkin suuri kunnia, kuin häpeä. Tosin nykysisessä puna-Suomessamme, ja muissa maissa yhtälailla yrittää moni feministitaho ml. kaikkien rakastama muumimammamme luoda mielikuvaa että koti-äitiys olisi jotenkin halventavaa, vaikka se on yksi kaikkein arvostettavimmista tehtävistä. Näin se toinen veljemme toimii. Tietenkään mikään ei saa perustua pakkoon, vaan valinnanvapauteen, myös naisilla täytyy olla samat oikeudet työelämässä kuin miehillä. Nykyään vain halutaan kakilla mahdollisilla keinoilla tehdä koti-äitiyden toteuttaminen mahdollisimman hankalaksi ja vähän arvostetuksi. Itse ainakin olen erittäin kiitollinen omalle äidilleni.
ja muutkin johtajat korostaa yhä vielä sitä että naisen paikka on kotona. Mitä joku pöhkö pölisi, että "emme me taravitse mitään palatseja" ja siihen tyyliin, ihan kuin naisen työssäkäynti siitä olisi kiinni että havitellaan jotain luksuselämää. On nuo kilpikonnajohtajat vähän jääneet yhteiskunnan kehityksestä jälkeen.
Utahissakin monet perheet on niin köyhiä että ovat henkilökohtasen konkurssin partaalla koko ajan (elleivät jo ole tehneet sitä) mutta kymmenykset maksetaan vaikka muu elämä olisi ihan rempallaan rahanpuutteen takia. Mistään luksuksesta nyt kai ei o kysymys.
Eiköhän Utahissa keskimäärin perheet tule kuitenkin paremmin toimeen kuin Suomessa.
Tuosta yhteiskunnan kehityksestä sen verran, että eihän kehitys ole mikään itseisarvo, vaan pelkästään hyvä kehitys on. Eikö sinun mielestäsi ole lapsen kannalta parasta että oma äiti hoitaa lapsensa kotona, JOS MAHDOLLISTA(jokainen voi sitten itse arvioida milloin se on mahdollista), eikä häntä heitetä mihinkään yhteiskunnan päivähoitoon. Lasten oikein kasvattaminen on yhteiskunnan sekä yksilöiden tulevaisuuden kannalta melkeimpä tärkein asia. Siksi en ymmärrä kuinka sitä pidetään nykyään toissijaisena. Muistaakseni jokin kirkkomme johtajista on sanonut joskus jotain että "Perheiden hyvinvointi johtaa yhteiskunnan hyvinvointiin", tai jotain vastaavaa.
Kyllä kirkkomme johtajat kannustavat edelleenkin tähän, eli mikään ei ole siltä osin muuttunut.
sormieni alta.... eh vai miten sen nyt sanoisi??? Olin juuri tänään ajatellut panna vstaavan aiheen tapetille.
Olin aikanani aika moinen naisasiamies... hmmm vai pitäisikö sanoa nainaen?? Tämä olikin yksi suuria kysymyksiäni kirkoon liittyessäni naispappeuden ohella. Moniavioisuutta ja kotiäitejä YÄK... mahtoi olla kaamee kirkko... kas kun ei pannu naisensa liekaan.... ajattelin. Mutta VOI kuin erehdyin! Onneksi epäluuloni oikaistiin... ei en tarkoita että joku saarnasi minulle tästä asiasta, en edes kertonut kellekään tästä suuresta kynnyksestä. Seurasin ystävieni perheitä ja kuuntelin heidän kommenttejaan ja mietiskelin pyhiä kirjoituksia lukien ja sitten se asia selvisi minulle vähitellen.
Kirkko kehoittaa miehiä kunnioittamaan naisia. Se kehoittasa heitä pitämään huolta ja varjelemaan naisia. Aviopari ei ole vain lain mukainen suhde, vaan heidän trkoituksensa on OPPIA elämään siten että he aina kunnioittavat toisen mielipidettä ja erikoisesti on naista kuunneltava. Avioliitossa on isä joka on perheen patriarkka joka tekee lopulta päätökset, MUTTA hänen on ensin kuultava vaimoaan ja lapsiaan. Hänen on suhtauduttava ystävällisesti niihinkin perheen jäseniin jotka ovat vastaan hänen mielipidettään. Hänen päätöksensä eivät koskaan saisi sisältää pakkoa. Eli naista todella kunnioitetaan tässä kirkossa. Mies ei huutele hänelle rumia sanoja vain sen takia että hän on erimieltä. Kaikkinainen taivuttelu tulisi tehdä hienotunteiseti eikä pakkoa käyttäen.
Nainen... kukaan ei voi kieltää että jo syntymästä ovat tytöt erilaisia kuin pojat. Meillä ON erilainen tehtävä täällä maanpäällä. Mies ei voi synnyttää vaikka kuinka haluaisi (eikä minulla olisi mitään sitä vastaan että se olisi ollut heidän tehtävänsä... ). Automaattisesti nainen on se joka hoitaa pienet lapset. Jo se että isistä ei heru ruokaa vaikka kuinka yrittäisi ratkaisee asian joksikin aikaa. En tiedä ehkä se on saman tekevä monille kumpi jää kotiin lasten kanssa pehmo isä vai äiti, mutta jo nyt näkyy yhteiskunnassa merkkeja siitä että perheiden, joiden äiti on ollut kotona hoitamassa lapsia, lapset eivät sekaannu rikollisuuteen ja muuhun sellaiseen niin usein kuin ne lapset joiden molemmaat vanhemmat ovat olleet työputkessa siitä asti kun lapsi on voitu panna päivähoitoon. Viimeaikaisista kouluväkivallan tapahtumista voidaan suoraan nähdä että kotoa poissa olleiden vanhempien lapset ovat herkempiä reagoimaan väkivaltaisesti.
Ikävä kyullä nyky maailma miltei vaatii molempien työssä käyntiä. Lasten ja nuorten ylempalttisen kallis muoti ja kakienlaiset harastukset eivät mahdu perheen budjettiin jossa vain yksi on työssäkäyvä. Tämä saattaa yksinhuoltajat myös ankeahkoon asemaan, vaikka saavat he sentään rahaa toiselta vanhemmalta. Jos vaimon työ on paremmin maksavaa en tosin näe mitään syytä ettei isä voisi olla kotona lasten kanssa. Vaikka kyllä se äiti on kuitenkin aina äiti!
Nainen kirkossa: Meillä on ihan oma järjestö joka opettaa meille käytännön asioita, pyhien kirjoitusten ymmärtämistä ja ohjelma sisältää myös paljon hauskaa ajanvietettä.
Me saamme pitää puheita aivan kuin kuka tahansa kirkossa. Me saamme todistaa todistuskokouksessa ja mielipiteitämme kuunnellaan.
Kirkon oppi on selvä; meillä on erilaiset tehtävät täällä maapallolla. Mutta kumpikaan ei voi suorittaa tehtäväänsä yksin, tarvitsemme toisiamme työmme toteuttamiseen. Kummankaan tehtävä ei ole vähempiarvoisempi kuin toisen.
En muista kuka tutkija Suomessa kirjoitti tuollaisen tutkimuksen, siinä käy oikein hyvin ilmi mistä on kysymys. Jo nimikin sen sanoo.
Toki jos on naisena ihan tyytyväinen ja onnellinen asiaintilaan MAP-kirkossa, niin onhan se kaikkien oikeus aivan vapaasti.
Mitä kummaa tarkoitat tuolla? Kirkossamme nainen ei ole alistettu. Luithan itsekin tuon puheen. Jos joissakin tapauksissa on näin, se ei ole kirkkomme oppien mukaista. Naisia arvostetaan kirkossamme mielestäni hyvin paljon. Enemmän kuin muualla yhteiskunnassa jossa nainen usein nähdään jonkinlaisena seksiobjektina, tai sitten halvennetaan naiseutta esim halventamalla koti-äitiyttä tai jotain muuta, ja annetaan kuva että naisten tulisi olla samanlaisia kuin miehet, ja tehdä samoja tehtäviä, ikäänkuin naisten tehtävät eivät olisi arvokkaita. Se on naiseuden alentamista.
oletko meidän naisen asemastamme kateellinen?
myönnetään että se on aika harvinaisen tasa-arvoinen ja naista kunnioittava,
Nainen on perheessä kotinsa kuningatar jota mies ja lapset kunnioittavat ja myös auttavat kaikessa.
Se on kaukana alistamisesta,
Mutta nykyaikana kun lasketaan kaikki vaan rahassa ja tehdään hommat vain tulosvastuullisesti niin onhan se vähän eri.
Ilmeisesti. Mutta lue se tutkimus. Tai jos kerran olet onnellinen ja tyytyväinen, niin älä lue, ettei käsityksesi asioista vain järkkyisi.
väkivallan, raiskauksen, uhkailun alla kokea olevansa ihailtu ja arvostettu? Onko nyrkki ihailun ja rakkauden osoittamisen merkki? Mormonimies hallitsee pelolla ja väkivallalla.
Sinutkin on ilmeisesti niin alistettu että sinulla ei ole enää mitään omaa ajattelua eikä omaa tahtoa. Älä edes harkitse itsemurhaa, vaikka se tuntuisikin helpolta ratkaisulta. Tunnen hätäsi ja tuskasi, ymmärrän sinua. Rukoilen puolestasi.
T.Sisaresi
Onneksi kirkkomme opettaa juuri päinvastoin.
toimitaan kuitenkin päinvastoin, naisia nöyryyttäen, häpäisten ja alistaen.
Naisella ei ole mormonimiehen puolisona edes koiran arvoa. Nyrkiniskut ovat lähes ainoa huomionosositus jota saamme.
T: Oma kokemus.
No ei ainakaan yhdessäkään tuntemassani perheessä, ja olen ollet mormoni koko lyhyen ikääni. Jos näin jossain on, niin se on kyllä täysin vastoin kirkon opetuksia. Luithan itsekin tuon profeettamme puheen.
ovat eri asioita.
Niin, miksi jankutat tuota samaa. Johan vastasin ettei asia käytännössäkään ole niin. Jos joissain perheissä se on, niin silloin ko. mies tekee väärin.
1.Johan vastasin ettei asia käytännössäkään ole niin.
2. Jos joissain perheissä se on, niin silloin ko. mies tekee väärin.
= Jos kohta 2 toteutuu, niin silloin toteutuu kohta 1 myös. Vaikka "mies tekee väärin" niin ei se poista sitä mahdollisuutta, että noin silti on käytännössä. Moraalista voitte sitten aina teoretisoida rauhassa ja väittää mitä tykkäätte.
http://www.mormonismi.net/artikkelit/moniavioisuus.shtml
Kaikki mormoninaiset eivät ole tyytyväisiä asemaansa.
http://www.religionnewsblog.com/4699-Where_have_all_the_Mormon_feminists_gone_.html
Eiväthän kaikki miehetkään ole tyytyväisiä kaikkiin kirkon opetuksiin. Kirkossamme on selkeä oppi siitä että vain miehillä on pappeus. Kirkkomme ei toimi samalla periaatteella kuin moni muu kirkko, eli ihmiset saavat itse päättää mitä Jumala on mieltä, vaan uskomme että Jumala kertoo itse profeettansa välityksellä, miten haluaa kirkossaan asioiden olevan. Naisilla on apuyhdistys, sekä äitiys. Miehillä pappeuden velvollisuudet. Jos jokin feministi on eri mieltä, niin ei se kirkkomme oppeja miksikään muuta. Kirkon tehtävät ovat palvelutehtäviä joita ei tule tavoitella aseman vuoksi, ne eivät ole mikään uraputki siis miehilläkään. Naisille on luvattu aivan samat pappeuden siunaukset kuin miehillekin. Aikaisemmassa viestissäni selitin jo ettei tuo asetelma ole epätasa-arvoinen, vaikka miehillä ja naisilla onkin eri tehtävät. Kummatkin tehtävät ovat erittäin tärkeitä. Kirkkomme uskoo tasa-arvoon, eikä usko minkäänlaiseen alistamiseen.Kirkossamme naisia kehoitetaan myös kehittämään ja kouluttamaan itseään, aivan kuten miehiäkin. Ei naisen ainoa tehtävä ole olla kotona äitinä, vaikka sen tulisikin mennä kaiken edelle. Äitiys on kuitenkin erittäin suuri vastuu ja ehkäpä tärkein tehtävä minkä ihminen voi saada. Toivottavasti kaikki naiset ottaisivat sen yhtä vakavasti kuin oma äitini.
Tätä asiaa kannattaa tutkia syvemmältikin.
http://www.mormonismi.net/kirjoitukset/sltrib001015.shtml
Sanoinhan jo että asia on Jumalan päätettävissä. Nuo naiset eivät selvästikään usko että profeetta on Jumalan edustaja maanpäällä. Ei muutaman feministin mielipide muuta pappeutta miksikään muuksi kuin se on, paitsi jos Jumala päättää antaa pappeuden myös naisille. Vanhan testamentin aikaan pappeus oli vain leeviläisillä. Jumalalla on tietty organisaatio ja järjestys kirkossaan jonka hän on itse ilmoittanut. Jos nuo naiset eivät usko siihen niin he voivat liittyä sellaiseen kirkkoon johon uskovat. Kuten sanoin ei kirkon tehtävät ole mitään virkoja joihin hakeudutaan ja joita ajatellaan tietynlaisena uraputkena. Ne ovat kaikki muiden palvelemista, eivätkä itsekkäisiin tarkoituksiin. Meillä ei ole palkkapapistoa juuri siitä syystä. Siksi en ymmärrä miksi siitä etteivät naiset voi johtaa kirkkoa täytyy tehdä niin suuri numero, kyllä he voivat palvella muilla tavoin. Ei ole mitään väliä sillä mitä tehtävää teemme vaan sillä miten sen teemme. Naisilla on samat pappeuden siunaukset kuin miehilläkin, he eivät tarvitse pappeutta erikseen.
Joo, varsin uskottavaahan se on, että itse Jumala antoi mustille pappeuden 1978!
Ehkäpä myöhemmin saatte "ilmoituksen" itseltään Jumalalta, että myös naisille voidaan antaa pappeus. Mutta vasta sitten kun yhteiskunnan paine käy sietämättömäksi. Kummasti se Jumalanne tuntuu taipuvan yhteiskunnan paineen edessä. Niinhän oli moniavioisuudenkin osalta.