Kepun viimeinen uskollinen junttamies ja perässähiihtäjä.
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1426838745466.html
Toinen itsenäisyyspäivä 19.9.1944 oli Eikan tunnetuin missio. Toki dementoituneen Kekkosen tyrkyttäminen presidentiksi vielä seuraavalle kaudelle, oli aikansa rimanalituksen huippuja. Urkkihan oli tuossa vaiheessa jo puolikypsä vihannes ja jäi pakostakin sairastamaan... Eikan usko ei horjunut kun Tamminiemestä "tuli viestiä"...
http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1426838745466.html
Toinen itsenäisyyspäivä 19.9.1944 oli Eikan tunnetuin missio. Toki dementoituneen Kekkosen tyrkyttäminen presidentiksi vielä seuraavalle kaudelle, oli aikansa rimanalituksen huippuja. Urkkihan oli tuossa vaiheessa jo puolikypsä vihannes ja jäi pakostakin sairastamaan... Eikan usko ei horjunut kun Tamminiemestä "tuli viestiä"...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Vaikka tuolloin elettiin pahinta suomettumiskautta, ei ehdotus saanut kannatusta. Uusitalo kertoo itsekin omassa muistelmateoksessaan Jälkipeli (1983), että Keskustan kenttäväki oli järkyttynyt ehdotuksesta. Silloin muistettiin enemmän kuin hyvin, että 19.9. tarkoittaa päivämäärää, jolloin sinetöitiin 11% maa-alan menetys ja 440.000 suomalaisen kotien menetys.
Sellainen isänmaanystävä se Eino.
De mortuis nil nisi bene
Kuolleista ei mitään hyvää.
Kaulapantatsuhna on Kremlin satraappien nimitys maanpettureista ja oman edun tavoittelijoista, jotka kulkivat kantelemassa oman maansa kansalaisten "neuvostovastaisista" teoista ja ajatuksista. He toimivat kremlin ohjeiden mukaaan. Isänmaalliset venäläiset halveksivat syvästi tällaisia oman maansa kavaltajia mutta käyttivät näitä tietysti hyväkseen mahdollisuuksien mukaan.
Kun perehdyt rämälläänolon historiaan, voit itse arvella keitä tällainen nimitys voisi koskea....
Felix Karasev, "Naapurin pojan muistelmat", Otava 1998.
"Tsuhna", sanoo venäläinen halventavasti suomalaisesta, vastaavasti suomalainen nimittelee venäläistä "ryssäksi". Tosin Karasev sanoi Tsuhna -nimitystä käytetyn lähinnä Inkeriläisitä. Karasev sanoo törmänneensä Suomessa vain muutaman kerran ryssittelyyn. Kaikkien ankarin "voissa paistettu" oli kuulemma Kari Suomalainen, jonka pilapiirroksia hän ihaili. Hän tapasikin Karin, joka teki häneen lähtemättömän vaikutuksen leppymättömällä ja ankaralla ryssävihallaan. Näin siis kirjassa.
Kaulapantatsuhna.
Neuvostoliiton diplomaattipiireissä ruskeakielisiä nimiteltiin "kaulapantatsuhnaksi ". Näin siis Neuvostoliiton tiedustelupalvelun Helsingin osaston viimeinen päällikkö Felix Karasev, "Naapurin pojan muistelmat", Otava 1998.
Kaulapantatsuhnista kovin monet, ellei useimmat, olivat kepulaisia.
Eino oli pahimman lajin kaulapantatsuhna. RIP.
Karasev talutti Mauno Koivistoa kaulapannassa Koiviston ollessa presidenttinä. Koivisto uskoa tätä KGB - miestä mm. Balttian kysymyksessä 1990 enemmän kuin baltteja itsenäisyyspyrkimyksissään.
Piti ehdottaa Suomen itsenäisyyden juhlimista Lokakuun suuren vallankumouksen yhteydessä... mielistellä Neuvostoliiton politiikkaa...