kenelle Venäjä pullistelee?
Venäjän sotaharjoitusten tarkoitus jakaa mielipiteitä. Pullistellaanko niillä Natolle vai yritetäänkö niillä vaikuttaa EU:n päätöksentekoon?
Venäjän asevoimat on parhaillaan liikekannalla. Jäämeren pohjoinen laivasto on täydessä taisteluvalmiudessa. Käynnissä on massiivinen 80 000 sotilaan ja 220 lentokoneen sekä kymmenien laivojen ja sukellusveneiden yllätysharjoitus.
Kaliningradiin on lähetetty lisää pommikoneita ja hävittäjiä sekä Iskander-ohjuksia. Ohjusten kantama on 500 kilometriä ja ne voi varustaa ydinkärjillä. Krimille taas on lähetetty strategisia Tu-95 ja Tu-22M3 -pommikoneita. Harjoituksia on lisäksi meneillään ainakin Tyynellämerellä, Etelä-Siperiassa ja Kaakkois-Venäjällä.
Yhdysvaltalainen strateginen tutkimuslaitos Stratfor sanoo, että tällä hetkellä käynnissä olevat harjoitukset ja joukkojensiirrot on valittu tarkoitushakuisesti. Se tarkoitus on lähettää varoitus Natolle.
- Kun otetaan huomioon Ukrainaan liittyvä sotilaallinen jännite ja sen hauras tulitauko, nämä harjoitukset ovat aggressiivinen viesti. Etenkin kun ne tapahtuvat heti Putinin mysteerikatoamisen jälkeen, Stratfor kirjoittaa.
Vastaavaa yhteyttä epäilee myös everstiluutnantti Petteri Kajanmaa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja.
- Ei varmaan ole ihan sattumaa, että valmiuden kohottaminen käskettiin samana päivänä kun presidentti Putin tuli uudestaan julkisuuteen pienen poissaolon jälkeen. Haluttiin osoittaa, että Putin on edelleen vallankahvassa kiinni ja antaa määräykset asevoimille presidentin asemassa, Kajanmaa pohtii.
Kajanmaa kuitenkin huomauttaa, että Venäjällä on keväisin tapana järjestää jonkin ison korkean valmiuden joukon sotaharjoitus juuri tällaisella yllätystyylillä. Joukko-osastojen valinta taas on oma spekulaation aiheensa.
- Yksi syy takana voi olla se että Arktinen suunta on noussut heillä sotilasdoktriinissa esille. Ja jos Arktinen joukko on saavuttanut jonkin tietyn valmiusasteen, niin sitä halutaan testata.
Vaikuttava tekijä ovat myös Naton omat harjoitukset sekä joukkojen siirrot.
- Halutaan näyttää Natolle ja länsimaille, että voimaa on, Kajanmaa toteaa.
Säpinää Baltiassa
Kaliningradiin sijoitettavat Iskanderit ovat herättäneet paljon keskustelua ja uutisointia maailmalla. Edellisen kerran ohjuksia nähtiin Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevalla alueella viime joulukuussa, mutta pysyvästi niitä ei ole Kaliningradiin sijoitettu.
- Strateginen pelote on ihan toista luokkaa kuin jollain muulla aseella, Kajanmaa sanoo.
Tämä johtuu ohjusten kantamasta, joka lienee jossain 300-700 kilometrin välillä. Yleisesti nähtävä arvio on 500 kilometriä, jolla perusteella ohjukset olisivat iskuetäisyydellä esimerkiksi Berliinistä ja Krakovasta.
Venäjä on uhkaillut Iskanderien sijoittamisella jo vuosia sitten, kun USA kertoi haluistaan pystyttää ohjuspuolustusjärjestelmä Eurooppaan.
Näiden ohella Venäjän ulkoministeriö muistutti viime viikolla, että maalla on täysi oikeus viedä tasan vuosi sitten sieppaamalleen Krimille ydinaseita, jos se niin tahtoo.
Itämerellä taas on jälleen tällä viikolla jatkunut venäläiskoneiden kissa ja hiiri -leikki. Naton tiedustelukoneet ovat käyneet tarkastamassa "pimeinä" kohti Kaliningradia lentäviä sotilaskoneita, jotka ovat viistäneet Latvian ja Liettuan rajoja.
Taustalla pakotepeli?
Puolan pääministeri Ewa Kopacz pitää liikkeitä Venäjän keinona painostaa EU:ta.
- Venäjä tekee näitä eleitä ennen EU:n huippukokousta. Se yrittää vaikuttaa päätöksiin, joilla saatettaisiin laajentaa tai lisätä pakotteita, Kopacz sanoi tiistaina.
Huippukokous alkoi torstaina. Ainakaan pakotteiden höllentämisestä ei ole pääministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan puhuttu. Talouspakotteet erääntyvät kesällä, eikä niiden jatkosta ole vielä päätöstä.
Venäjän lisääntyneellä aktiivisuudella ja Ukrainan tapahtumilla on jo ollut vaikutusta naapurimaiden puolustuspolitiikkaan. Nato-maa Liettuan parlamentti hyväksyi tänään esityksen, jolla palautetaan vuonna 2008 lakkautettu asevelvollisuus. Päätös syntyi äänin 112-3.
Aseisiin aiotaan kutsua noin 3 500 ihmistä vuosittain. Presidentti Dalia Grybauskaite kuvaili liikettä aiemmin"välttämättömyydeksi", joka on suoraa seurausta Venäjän aggressiivisesta toiminnasta.
Liettua ja Venäjä sopivat vuonna 2001, että Venäjä saa tarkastaa halutessaan Liettuan asevoimat ja vastavuoroisesti Liettua saa tutkia Kaliningradiniin sijoitetut yksiköt. Viime toukokuussa Venäjä ilmoitti yksipuolisesti, ettei se enää pidä kiinni sopimuksesta.
JAAKKO ISONIEMI
Venäjän sotaharjoitusten tarkoitus jakaa mielipiteitä. Pullistellaanko niillä Natolle vai yritetäänkö niillä vaikuttaa EU:n päätöksentekoon?
Venäjän asevoimat on parhaillaan liikekannalla. Jäämeren pohjoinen laivasto on täydessä taisteluvalmiudessa. Käynnissä on massiivinen 80 000 sotilaan ja 220 lentokoneen sekä kymmenien laivojen ja sukellusveneiden yllätysharjoitus.
Kaliningradiin on lähetetty lisää pommikoneita ja hävittäjiä sekä Iskander-ohjuksia. Ohjusten kantama on 500 kilometriä ja ne voi varustaa ydinkärjillä. Krimille taas on lähetetty strategisia Tu-95 ja Tu-22M3 -pommikoneita. Harjoituksia on lisäksi meneillään ainakin Tyynellämerellä, Etelä-Siperiassa ja Kaakkois-Venäjällä.
Yhdysvaltalainen strateginen tutkimuslaitos Stratfor sanoo, että tällä hetkellä käynnissä olevat harjoitukset ja joukkojensiirrot on valittu tarkoitushakuisesti. Se tarkoitus on lähettää varoitus Natolle.
- Kun otetaan huomioon Ukrainaan liittyvä sotilaallinen jännite ja sen hauras tulitauko, nämä harjoitukset ovat aggressiivinen viesti. Etenkin kun ne tapahtuvat heti Putinin mysteerikatoamisen jälkeen, Stratfor kirjoittaa.
Vastaavaa yhteyttä epäilee myös everstiluutnantti Petteri Kajanmaa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja.
- Ei varmaan ole ihan sattumaa, että valmiuden kohottaminen käskettiin samana päivänä kun presidentti Putin tuli uudestaan julkisuuteen pienen poissaolon jälkeen. Haluttiin osoittaa, että Putin on edelleen vallankahvassa kiinni ja antaa määräykset asevoimille presidentin asemassa, Kajanmaa pohtii.
Kajanmaa kuitenkin huomauttaa, että Venäjällä on keväisin tapana järjestää jonkin ison korkean valmiuden joukon sotaharjoitus juuri tällaisella yllätystyylillä. Joukko-osastojen valinta taas on oma spekulaation aiheensa.
- Yksi syy takana voi olla se että Arktinen suunta on noussut heillä sotilasdoktriinissa esille. Ja jos Arktinen joukko on saavuttanut jonkin tietyn valmiusasteen, niin sitä halutaan testata.
Vaikuttava tekijä ovat myös Naton omat harjoitukset sekä joukkojen siirrot.
- Halutaan näyttää Natolle ja länsimaille, että voimaa on, Kajanmaa toteaa.
Säpinää Baltiassa
Kaliningradiin sijoitettavat Iskanderit ovat herättäneet paljon keskustelua ja uutisointia maailmalla. Edellisen kerran ohjuksia nähtiin Liettuan ja Puolan välissä sijaitsevalla alueella viime joulukuussa, mutta pysyvästi niitä ei ole Kaliningradiin sijoitettu.
- Strateginen pelote on ihan toista luokkaa kuin jollain muulla aseella, Kajanmaa sanoo.
Tämä johtuu ohjusten kantamasta, joka lienee jossain 300-700 kilometrin välillä. Yleisesti nähtävä arvio on 500 kilometriä, jolla perusteella ohjukset olisivat iskuetäisyydellä esimerkiksi Berliinistä ja Krakovasta.
Venäjä on uhkaillut Iskanderien sijoittamisella jo vuosia sitten, kun USA kertoi haluistaan pystyttää ohjuspuolustusjärjestelmä Eurooppaan.
Näiden ohella Venäjän ulkoministeriö muistutti viime viikolla, että maalla on täysi oikeus viedä tasan vuosi sitten sieppaamalleen Krimille ydinaseita, jos se niin tahtoo.
Itämerellä taas on jälleen tällä viikolla jatkunut venäläiskoneiden kissa ja hiiri -leikki. Naton tiedustelukoneet ovat käyneet tarkastamassa "pimeinä" kohti Kaliningradia lentäviä sotilaskoneita, jotka ovat viistäneet Latvian ja Liettuan rajoja.
Taustalla pakotepeli?
Puolan pääministeri Ewa Kopacz pitää liikkeitä Venäjän keinona painostaa EU:ta.
- Venäjä tekee näitä eleitä ennen EU:n huippukokousta. Se yrittää vaikuttaa päätöksiin, joilla saatettaisiin laajentaa tai lisätä pakotteita, Kopacz sanoi tiistaina.
Huippukokous alkoi torstaina. Ainakaan pakotteiden höllentämisestä ei ole pääministeri Alexander Stubbin (kok) mukaan puhuttu. Talouspakotteet erääntyvät kesällä, eikä niiden jatkosta ole vielä päätöstä.
Venäjän lisääntyneellä aktiivisuudella ja Ukrainan tapahtumilla on jo ollut vaikutusta naapurimaiden puolustuspolitiikkaan. Nato-maa Liettuan parlamentti hyväksyi tänään esityksen, jolla palautetaan vuonna 2008 lakkautettu asevelvollisuus. Päätös syntyi äänin 112-3.
Aseisiin aiotaan kutsua noin 3 500 ihmistä vuosittain. Presidentti Dalia Grybauskaite kuvaili liikettä aiemmin"välttämättömyydeksi", joka on suoraa seurausta Venäjän aggressiivisesta toiminnasta.
Liettua ja Venäjä sopivat vuonna 2001, että Venäjä saa tarkastaa halutessaan Liettuan asevoimat ja vastavuoroisesti Liettua saa tutkia Kaliningradiniin sijoitetut yksiköt. Viime toukokuussa Venäjä ilmoitti yksipuolisesti, ettei se enää pidä kiinni sopimuksesta.
JAAKKO ISONIEMI
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ainakin sie näyt välleen olevan kakka jäykkänä.Pelkäät sie?
Onko Bror-Erikillä älyn kehittyminen jäänyt lapsen tasolle. Kerro meille miksi Suomella on armeija.
Bupilla on nuorena jäänyt pissa- ja kakkaleikit kesken?
Venäjä pyllistelee Suomen natovastustajien uskottavalle puolustukselle. Ryssät vyöryvät rajan yli ja ampuvat kivääreillään jokaiselle Natovastustajalle luodin päähän. Sinä natovastustaja menet ja kuolet sinne. Aivosi räjähtää luodin iskeydettyä kallosi läpi. Sinua ei pelasteta natoon. Varma kuolema oli sinun valinta. Kuolleena on myöhäistä ajatella asioita älyn kannalta. Natossa ei ole sotia.
USA, NATO, Suomi uhoilivat aikansa 3000 sotilaalla, 750 panssariajoneuvolla, 14 F-16-hävittäjällä ja Suomen 4:llä Hornetilla ja 2 NH-90-helikopterilla.
Venäjä päätti vastata, 80000 sotilaalla, 60 sota-aluksella, 15 sukellusveneellä 120 hävittäjällä, pommikoneella, kuljetuskoneella.
Se uhoaa ja provosoi, jolla on siihen enemmän syytä!
Tiltu on yhä hyvin sotaisa!
Eilen hornetit rikkoivat äänivallin Kainuussa itärajan tuntumassa. Kenelleköhän pullistelivat?
Hävittäjäkoneella on tapana lentää. Ei äänivallin rikkomisessa ole mitään ihmeellistä!
Tiltu tarjoaa taas omia kaksoisstandardejaan?