Sossutädit takavarikoivat laittomasti puhelimet
SitähänSattuu
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Etsivät lapsipornoon käytettäviä huostaanotettavia. Iso bisnes. Lapset joutuvat usein yhteistyössä romaniperheiden kanssa niille sijoitetuksi, ja romaniperhe voi sitten kaupata lapsia äveriäille asiakkaille.
Tuollaiset asennevammaiset sossutädit ovat tuhonneet monen ihmisen elämän.
Puhelimen takavarikointi on pilannut monen elämän :(
Siinähän se tuli oleellisin suomalaisen virkamiehen asenteesta aivan kaikkeen. "Ihan sama".
Koska sijaisperheelle maksetaan 3000 euroa kuukaudessa per lapsi (=Auerin veli 9.000 kuukaudessa kolmesta lapsesta), pitäisi jonkun tehdä tutkintapyyntö "kaveruus suhteista" huostaanottajatahon, ja uudelleensijotus "perheen" välillä.
Huostaanottoja "tehtaillaan" ja mitä ilmeissemmin rahat eli "potti" jaetaan asianosaisten kesken.
Lapsibisnestä ei valvo kukaan
Lastensuojelusta on tullut tuottoisaa bisnestä, joka houkuttelee yrittäjiä eri puolelta liike-elämää. Miten tässä oikein näin kävi?
Lastensuojelu on pahassa kriisissä. Sijaishuollon kustannukset ovat nousseet yli 600 miljoonaan euroon, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2004. Suurin piirtein saman verran maksavat niin lukiolaitos, toimeentulotuki kuin poliisitoimikin.
Kansainväliset pääomasijoittajat ovat jo haistaneet lastensuojelussa markkinaraon, eikä se yllätä. Tutkimusprofessori Matti Rimpelä sanoo toiminnan olevan täysin bisneslogiikan mukaista.
Taloudellisesti osaamattomat kunnat ovat luoneet tilanteen, jossa kysyntä ja tarjonta ovat epätasapainossa. Lapsibisnestä ei valvo kukaan.
Sijaishuolto on Rimpelän mukaan varsin luonteva liiketoiminnan kohde: kysyntä kasvaa, tehtävä on selkeä, valvonta ja laaduntarkkailu puuttuu, kunta palveluiden maksajana on takuuvarma, ja asiakkaat ovat heikkoja.
Taloustiedot
Mehiläinen Oy
– Edelleenkään ei tiedetä, millaisia tuloksia ja vaikutuksia lasten sijoittamisella on. Valvonnan puutteen takia on mahdotonta arvioida, milloin lapset perheineen ovat toipuneet, ja sijaishuolto voitaisiin purkaa.
Hänen mukaansa aikaisemmin kunnan perustehtäviksi luettuja toimintoja ulkoistetaan yhä enemmän, kuten vaikkapa energiapuolella, vartioinnissa, pysäköinnissä ja sairaankuljetuksessa on käynyt.
– Pisimmälle on edetty sijaishuollossa ja vanhusten hoidossa. Koskahan avataan keskustelu vankiloista?
– Meillä on poislähettämisen kulttuuri. Kunnat eivät tue perheitä, koska perhetyön tekeminen muka maksaa liikaa. Samalla he lakaisevat hankalat nuoret pois silmistään laitoksiin ja sijaisperheisiin, mikä maksaa moninkertaisesti enemmän.
Konsultit, sijoittajat
ja järjestöt bisneksessä
Yhden sijoitetun lapsen laitoshoito kustantaa keskimäärin 100 000 euroa vuodessa. Matti Rimpelän mukaan yksityiset lastenkodit olivat aluksi hyvää tarkoittavien pienten toimijoiden, kuten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten tai yksittäisten sosiaalialan elinkeinonharjoittajien käsissä.
Nykyään lastensuojelun tuottoisa bisnesala tarjoaa tulevaisuudennäkymiä paitsi konsulttifirmoille, rekrytoijille ja monenkirjaville koulutuspalveluille, myös sijoittajille, kuten vaikkapa yksityiselle terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavalle Mehiläinen Oy:lle. Suloista nimeä kantavalla kansanvälisellä sijoitusfirmalla on 12 lastensuojelun toimipistettä eri puolilla maata.
Lapset työllistävät myös perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä. Nuorten ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa esimerkiksi lastensuojelupalveluita. Järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.
Onko lastensuojelujärjestöillä laitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi?
Nuorten ystävät ry:n pääsihteeri Marja Irjala korostaa, että liiketoimintaa hoitavan konsernin liikevaihto on noin 25 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan Nuorten ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan. Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.
– Pörssiyhtiöiden pyörittämä lastensuojelubisnes sen sijaan pyrkii vain voiton maksimointiin. Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata. On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, Irjala sanoo.
Nuorten ystävät ry tekee työtä lasten hyväksi, mutta hyväntekeväisyyden motiiveja myös kritisoidaan uuskonservatiivisina. Närää on herättänyt esimerkiksi yhdistyksen osallistuminen RAY:n rahoittamaan kuusivuotiseen lastensuojelun edunvalvojahankkeeseen. Nettikeskustelijat kyselevät, onko edunvalvoja lopulta vain biovanhemman sananvapauden tulppa.
∇ Mainos, artikkeli jatkuu alempana ∇ ∇ Artikkeli jatkuu ∇
Yhdistyksen Muhoksella sijaitseva koulukoti nousi julkisuuteen suljettuaan nuoren tytön betoniputkaan. Nettisivuilla samainen Pohjolakoti mainostaa tarjoavansa sijoitetuille nuorille "kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina".
Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan
Valtionapua
huostaanottomäärän mukaan
Huostaanotto on kallis projekti, jota valtio tukee. Kuntien saamaa valtionapua määrittelevä lastensuojelukerroin perustuu lasten huostaanottojen lukumäärään kunnassa.
Kuntaliiton johtava lakimies Sami Uotinen kertoo valtionosuuden kattavan keskimäärin vain noin neljänneksen kunnalle koituvista todellisista kuluista.
– Ei lastensuojelukerroin lähtökohtaisesti ohjaa päätöksentekoa saati kannusta kuntia lisäämään kustannuksiaan.
Monimutkaisten kaavojen mukaan määrittyvät valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, joten kunnat saavat siis käyttää heille myönnetyt rahat vaikkapa ohitustien rakentamiseen.
Professori Matti Rimpelän mielestä on käsittämätöntä, että valtio palkitsee lasten sijoittamisista, ei niitä vähentävästä perhetyöstä. Yhden laitospaikan hinnalla palkkaisi kutakuinkin kaksi sosiaalityöntekijää vuodeksi tai pestaisi noin sata uutta tukiperhettä.
– Useat kunnat alibudjetoivat sijaishuollon kustannukset ja hyväksyvät lisämäärärahat vastalauseitta. Se koetaan välttämättömänä pakkona, mutta vastaavaa pakkoa perhetyön henkilöstön lisäämiseen ei järjellä ymmärretä, Rimpelä sanoo.
Esimerkiksi Tampereella lastensuojelun kustannukset olivat toissavuonna 34 miljoonaa. Sijoitusten osuus kustannuksista oli 77 prosenttia. Vain pieni osa käytettiin avohuoltoon, minkä pitäisi olla ensisijainen tuki.
Sijaisperhe
tienaa mukavasti
Yhden lapsen sijaisperhehoidon kulut jäävät neljännekseen laitoskuluista, noin 25 000 euroon. Kaikista maamme yli 17 000:sta kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsesta ja nuoresta kolmannes on perhehoidossa, huostassa olevista 10 000:sta lapsesta puolet.
Mutta leivän sekin raha tuo moneen pöytään. Kuntatasolla taksat vaihtelevat. Tampereella sijaisperhe saa kokoaikaisesti sijoitetusta lapsesta hoitopalkkiota 1 200–1 740 euroa kuussa, riippuen lapsen iästä ja sijoituksen kestosta. Vähimmäispalkkio on lakisääteinen 650 euroa.
Tampereella päälle tulee 450–650 euroa verottomia kulukorvauksia, käynnistymiskorvauksia ja mahdollisia hoitopalkkioiden korotuksia erityishoidettavuuden perusteella. Lisäksi sijaisperheelle saatetaan maksaa päivystyksestä varallaolo- tai päivystyskorvausta. Sijaisperhe voi saada myös lomatukea, kilometrikorvausta ja sovitusti korvauksia vapaa-ajakseen palkkaamansa hoitajan kustannuksista.
Ei kännyjä takavarikoitu. He sai äänittää mutta ei kuvata mikä on aivan lainmukaista.
Sossutantta ei tehnyt mitään väärin. Hänellä on oikeus estää naamansa näkyminen ties missä julkaisussa. Tuö tytön äiti on täysi rakkikoira. Yrittää räksyttää ja olla ylimielinen, mokoma tyhjäntoimittaja paskiainen. Luuli raukka tekevänsä hienonkin dokumentin salaäänityksellään jossa ei ollut siinäkään yhtään mitään laitonta. Sossuilla on aivan liian paljon töitä noiden loisien asioiden hoitamisessa. Pennut tekee pentuja ja yhteiskunta huolehtii kun raukoilla ei ole mitään vastuuta omasta elämästään.
Ihan totta, tuo ei ollut julkinen paikka, jossa voi kuvata noin vaan. Kyseessä oli julkisrauhan alainen paikka. Ja äänittäähän tosiaan keskustelut saa milloin haluaa.
Tosin mieten että oliko tuo kännykän jättäminen nauhoittamaan itse poissa ollessa kuitenkin jo salakuuntelua?
Mutta käytännössä esim poliisi antoi kuulustelun kuvata, kun sanoin että muuten ei käy. Sitten kun kuvaamisen salli, sanoin maagiset sanat: "en halua vastata kysymyksiin":)
”Tästähän me saadaan huomautus, mut ei se mitään. Ihan sama.”
Niinpäniin...tässä se tämän päivän vakavin ongelma lastensuojelussa.
Sossut saa terrorisoida perheitä mielin määrin kenenkään siihen puuttumatta. Ja jos joku viranomainen viitsii asiaan puuttua niin tuloksena vain huomautus. Mut ei se mitään. Ihan sama.
Jis eivät anna kännyköitä niin sitten perutaan palaveri. Eli jätetään perhe pelon valtaan. Mitä nyt seuraa. Sossut hallitsevat perheitä PELOLLA! Kyllä siinä seuraavat päivät ja viikot perhe elää varpaillaan ja ikkunoista vilkuillen että koska tantat pyyhkäisee pihaan, musta maija vanavedessään.
Löytyykö tästä valtakunnasta yhtäkään toimijaa tai viranomaista jolla on kanttia puuttua sossujen toimintaan?