Ihme ettei tuota Väinö Linnaa pantu käpälälautaan JR8:n historiikin vääristämisestä eteenkin kesän 1944. Jukoliste rykmentin 9 kiväärikomppaniaa menetti yhteensä 85 miestä menehtyneenä kesäkuun 1.päivän ja syyskuun 14.päivän välisenä aikana. Se ei ole erityisen verinen kesä kun Ehrnrootin rykmentin (JR 7) yksi ainoa komppania kärsi lähes yhtä suuret tappiot tuona kesänä.
(Muista kuin vihollisen toiminnasta aiheutuneita menetyksiä ei ole huomioitu lukemissa)
(Muista kuin vihollisen toiminnasta aiheutuneita menetyksiä ei ole huomioitu lukemissa)
Vastaukset 26
Vanhimmat
Linnan kirjan jälkimmäinen puolisko oli fiktiota sillä hän ei itse ollut enää rintamapalveluksessa vuosina 1943-44. JR 8 tappiot olivat keskimääräistä selvästi pienemmät viimeisenä sotakesänä kun taas Ehrnrootin rykmentin ylivoimaisesti suurimmat. Linnan JR 8 ei osallistunut edes U-linjan painopistesuunnan taisteluihin kuten 5.D ja 15.Pr.
"Linnan kirjan jälkimmäinen puolisko oli fiktiota..."
Öö, johtuiskohan siitä että Linnan Tuntematon sotilas on nimenomaan romaani, kaunokirjallinen teos, ei mikään historian oppikirja tai sotadokumentti? Kenties sitä tulisi myös lukea tämän tosiasian valossa?
Aivan, Tuntematon sotilas on romaani, ei mikään sotadokumentti. Eikö Suomen nuoriso erota kirjallisuuden lajeja toisistaan? Vai onko Tuntematon sotilas nykyää peruskoulussa historian oppikirjana?
Tuntematon sotilas ei myöskään ole V. Linnan omaelämäkerta tai sotapäiväkirja, on siis yhdentekevää että "hän ei itse ollut enää rintamapalveluksessa vuosina 1943-44."
Paavo Rintalakin kirjoitti romaanin nimeltä Sissiluutnantti ja siinä entinen kaukopartiomies kertoo minämuodossa sota-ajan kokemuksiaan, vaikka Rintala itse oli jatkosodan päättyessä 14-vuotias oululaispoika eikä hänellä siis ollut minkäänlaista omakohtaista kokemusta kirjansa aiheen kannalta, ainoastaan sodassa olleiden haastatteluja ja kirjallista taustatyötä. Kuitenkin ihan hyvästä kirjasta on kysymys.
No miten vain, mutta nyt olisi YLE:llä kuitenkin paikka tehdä siitä uusi punikki-irvailu. Rokka voisi olla korsussa aseveljiään kähmivä, meikkaava homoseksuelli. Esittäjänä vaikka BB-Niko. Tuksu esittäisi lottaa. Apuhanna tulisi Hollannista Mannerheimiksi.
Minä opin suhtautumaan aika varauksellisesti veteraanien muisteluihin kun huomasin selviä virheitä ja muilta kopioituja juttuja. Veijo Meri havaitsi selvän muutoksen veteraanien kertomuksissa Linnan romaanin ilmestymisen jälkeen. Onneksi viime vuosina Linnan romaaniin on alettu jo suhtautua kriittisemmin.
Linnahan kehitti Rokan Antti tyypin konttikielestä- AkanRontti, jota hän todellisuudessa oli. Honkajokelainen (Yrjo H. Honkajoelta) taasen oli vielä 1970-luvun puolessa välissä kovasti työntouhussa mm. Olkiluoto 1. rakentajana ja irvaili viimeisiä vallankumousta suunnittelevia kommunisteja vastaan josta syystä Hänet kannettiin kesken kokouksen pihalle työmaan ruokalasta, Yrjö esittää fasistisia ajatuksia sanoi työmaan pääluottamismies. Suomi oli silloin lähimpänä ja viimeistä kertaa vasemmistolaisen vallankumouksen uhan alla. Onneksi he eivät hoksanneet vaatia "neuvoa-antavaa kansanäänestystä" EU-äänestyksen tapaan.
Onko tuo nyt sitten niin iso asia oliko komppanian tappiot suuremmat vai pienemmät,,,kauheaa se oli joka tapauksessa ja niiden miesten urhoollisuutta ei mikään hetkauta..
Voi helvetti että pitää olla tyhmä mies! Että oikein edesvastuuseen , tuon Idiootin logiikalla käräjille päätyisi Tove Janson Arto Paasilinnaa Arto Melleri , Mika Valtari moni muu kirjailija. Oletko IDIOOTTI kotoisin Venäjältä?
Kuka hölmö pitää romania historiankirjana . Mieshän on naurettava Pelle. Onhan Jerry Cottonitkin kirjotettu minä muodossa. Eikä kirjoittajaa ole edes haastettu käräjille. Voihan aloittaja olla tietysti joku alaikäinen poikanen tai muuten vajaa-valtainen höhlä.
Hyvin monet mieltävät kuvan jatkosodasta Linnan romaanin mukaan. Äärivasemmisto jopa Mollen elokuvaversion perusteella. Ei kannata vähätellä sitä voimaa millä Linna vääristi kuvaa jatkosodasta.
Aloittaja perustele.
Se on niin tyhmä, toi alottaja, ettei ole ymmärtänyt mennä höpisemään historiasta historiapalstalle, sellaisen perusteluilla ei ole mitään väliä.
Väinö Linnan kirja on vinouttanut suomalaisten käsitystä jatkosodasta. Jermuilu oli todellisuudessa vähäisempää kuin kirja väitti. Mollbergin elokuvan loppu kaaosmainen vaikka todellisuudessa suomalaiset löivät puna-armeijan perusteellisesti U-linjalla heinäkuun puolivälissä ja Ilomantsissa elokuunalussa. Viimeiset 5-7 viikkoa sodasta oli asemasotaa. Mollen elokuva oli stalinistinen tulkinta jatkosodasta.
Taitaa olla tuo aloittaja niitä jotka sanoivat " Peppi Pitkätossun " kirjaakin rasistiseksi ?
Että silleen
Vaarini oli sekä talvi- että jatkosodassa koko sodan ajan. Rintaman tapahtumista olen kuullut joitain yksittäisiä asioita. Toivon todella ettei yksikään suomalainen ,tämän palstan pahinkaan trolli , joutuisi kokemaan niitä asioita. Meni muutamat yöunet niitä kelaillessa....
Putin on täysin hullu diktaattori. Hän ei välitä vaikka tuhannet ihmiset menettävät henkensä ,miljoonat kotinsa , kunhan vain hän saa toteuttaa mielipuolista politiikkaansa. Mitä hyötyä Venäjälle on ollut Krimin tai Georgian tapahtumista ? Ei mitään. Ainoastaan Putin on saanut leikkiä sotapäällikköä ja siirrellä rajoja.
Linnan kirja kertoo pikemminkin siitä miten Suomen uusi ulkopolitiikka määritti sen miten jatkosodasta oli suotavaa ajatella ja puhua. Aikalaisdokumentit, kirjeet, kirjoitukset, nauhoitteet, päiväkirjamerkinnät tai esim valokuvat antavat usein todellisemman kuvan vuosista 1941-44 kuin sodan jälkeen sodan lopputuloksen tienneiden lopulta aika valikoidut muistelot.
Timo Vihavainen niputti Linnan, Heikki Ylikankaan ja Erno Paasilinnan maailmankuvan jonka mukaan Suomen kansan historia on aina ollut pelkkää luokkasotaa ja jossa herrojen sorto on ollut kaiken pohjalla. Se näkyy Linnan sotakirjassa jossa upseeriston ja miehistön diskurssiot eivät koskaan kohdanneet. Tosiasiassa tuollaista luokkasotaa ei rintamalla laajalti tapahtunut.
Aloittaja esittää Kremlin diktatuurin kannan. Vaikka Linna oli työläiskirjailija, Neuvostokommunistiliitto ei julkaissut hänen kirjaansa Tuntematon sotilas
SE KYLLÄ JULKAISTIIN VENÄJÄKSI MUTTA TORONTOSSA KANDASSA KUSTANTAMOSSA, JOSSA SEN JULKAISIVAT EMIGRANTIT
Kremlin diktatuurin kantaa vastustavat Lapissa JONKA TUHOSI NEUVOSTOMIEHITYS PETSAMOSSA VIEMÄLLÄ VAPAAN SATAMAN KOMMUNISTIMAAN MIEHITYKSEEN
HE MUISTAVAT TÄMÄN LAPISSA JA heidän ehdokkaansa on
Hanna Mäntylä, Lapin vaalipiiri, numero 41, erityisnuorisotyöntekijä, kansanedustaja, https://vaalit.perussuomalaiset.fi/ehdokkaat/hanna-mantyla https://vaalit.perussuomalaiset.fi/piirit/lappi http://www.hannamantyla.fi/ https://vaalit.perussuomalaiset.fi/
\\\\\\KUUNTELE VAALIVIDEO\\\\\\ http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/lappi/ehdokkaat/4717 Lupaan tehdä parhaani ja sitoutua työhöni ja ajamiini asioihin 110 %.
Hanna Mäntylä, Lapin vaalipiiri, numero 41, esittelee Perussuomalaisten ohjelman vaaleihin
https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaisten-eduskuntaohjelman-paateemat-julki/ Julkinen talous kestävälle pohjalle – isänmaan turvallisuudesta ei tingitä – suomalaisista huolehdittava – kilpailukyky ja yrittäjyys etusijalle – ei saa kiusaa. Timo Soini (ps.) esitteli pääteemoja perussuomalaisten tiedotustilaisuudessa maanantaina yhdessä Hanna Mäntylän ja Jari Lindströmin kanssa. https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/mrdzpgb3
”Kilpailukyky, työllisyys ja talous ovat jääneet ilmastoasioiden jalkoihin. Me itse keksimme kaikenlaista sääntelyä. Joka ikinen kuluerä, joka teollisuudelle sälytetään, vaikuttaa päätökseen siitä, pysyykö teollisuus Suomessa vai ei”
Hanna Mäntylä, Lapin vaalipiiri, numero 41, on Jussi Halla-ahon suosittelema ehdokas http://www.halla-aho.com/scripta/vaalivinkkeja_lukijoille.html/ Vaikka kirjoituksen alkupuolella totesin, että istuvien kansanedustajien mainostaminen ei olisi asiallista, tuntisin itseni huonoksi ihmiseksi, ellen tässä yhteydessä mainitsisi Olli Immosta (Oulu) ja Hanna Mäntylää (Lappi), joiden kanssa minulla on vaalikauden aikana ollut ilo ja kunnia tehdä hyvää yhteistyötä maahanmuuttokysymyksiä käsittelevien seminaarien muodossa. Haluan myös kiittää Mäntylää eurovaalikiertueen aikana saamastani avusta ja tuesta!
http://kauhajokinyt.fi/museo/historia/maatalous/maa6.htm
eläkää nykyhetkessä. suosittelen sotahulluuteen meditointia, se auttaa.
Suomen asevoimat olivat elokuussa 1944 vahvemmat, kokeneemmat, aseistetuimmat ja iskukykyisimmät kuin koskaan koko sodan aikana.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
Tuossa sivusto jota kannattaa käyttää ja opetella muutamia tietokantahakuja. Itse esim. tsekkasin äsken Laatokan pohjoispuolella kesällä 1944 taistelleen 15.prikaatin kaatuneiden tilastoja. Prikaati menetti taisteluiden takia kesäkuun alusta aselepoon (4-5.9.1944) yli 400 sotilasta mutta esim. elokuussa, noin kuukausi ennen aselepoa oli 10 vuorokauden ajanjakso jolloin yksikään prikaatin sotilas ei menehtynyt. Samoin löytyy ajanjakso 12.8.44-27.8.44 jolloin vain yksi sotilas prikaatista menehtyi ja hänkin kesäkuun taisteluissa saamiinsa vammoihin.
Siis mitä ihmeen sontaa Linna meni kirjoittamaan sodan "kaaosmaisesta lopusta". Piru vieköön, rintamalla viimeiset 4-5 viikkoa, paikoin viimeiset 7-8 viikkoa olivat hyvin rauhalliset. Rintamat olivat vakiintuneet kun hyökkääjä oli menettänyt täysin hyökkäysvoimansa ja suomalaisten puolustus oli tulivoimaisempi kuin koskaan koko 5 vuotta kestäneen sodan aikana.
Väinö Linna on kirjoittanut kesästä 1944 sellaista asiaa joka kaipaa mitä pikemmin täsmennystä ettei höhlät hurahda tuollaiseen Molbergin tapaisiin fiaskoihin sodan kuvauksessa.
Minusta aloittaja nosti tärkeä asian esille. Suomalaisiin iskostettiin 1950-luvulta aina nykypäivään kuva joka antaa talvisodasta liian "jylhän" kuvan vaikka rintamat olivat maaliskuun 13.päivänä 1940 murenemassa. Sen sijaan jatkosodan viimeiset viikot olivat huomattavan seesteiset ja aivan päinvastaiset kuin talvisodan rintamatilanne rauhaa tehtäessä. Populaarikirjallisuus ja elokuvat joista Molbergin tekele eräs pahimpana on taas kuvannut heinäkuun puolivälistä rauhantekoon ulottuvan parin kuukauden yhtenä kaaoksena vaikka totuus oli toista kuten aloittajakin asian esitti.
Kriitikoiden pitäisi tajuta se että kansan syvät rivit eivät ammenna käsitystään historian faktoista vaan elokuvista. Eteenkin suomettumisen ajan kulttuuriväki on sabotoinut tosiasioita jatkosodan aivan viime hetkistä. Torjuntavoitot olivat aivan kiistattomat paitsi Ihantalassa, niin myös Vuosalmi-Äyräpäässä kuin Viipurinlahdella, U-linjalla kuin eteenkin Ilomantsissa jossa suomalaiset käytännössä tuhosivat kahden puna-armeijan divisioonan kaluston ja suurimman osan sotavoimasta.
Ei ihme että pitkän aikaan ei Neuvostoliitossa haluttu tietää mm. Ilomantsin taistelusta yhtään mitään.
Linnan kirja antaa helposti käsityksen jonka mukaan asevelvollisista kootut rykmentit 1-13 olisivat kärsineet jatkosodan ensimmäisenä kesänä (1941) huomattavasti korkeammat tappiot kuin reserviläisrykmentit (JR 22- JR 37 sekä JR 43-58, sekä JR 60 ja JR 61). Keskimäärin ne kärsivätkin noin 25% suuremmat tappiot mutta tosiasiassa monet reserviläisrykmentit menettivät kaatuneina enemmän sotilaita kuin Linnan oma JR 8. Esim. JR 26 ja JR 53 kärsivät tuntuvasti suuremmat tappiot kuin JR 8.
Itseasiassa Jatkosodan loppuvaiheessa Suomi oli vahvempi rintamalla kuin NL.
Vakavasti harkittiin Viipurin takaisinvaltausta ja muita hyökkäystoimia, mutta poliittisista syistä niistä piti luopua (Mannerheimkin jänisti)