KNESSET KAATOI 2005 BUDJETTIESITYKSEN 69 – 43.
Netanyahun laatima budjetti kaatui odotetusti Knessetissä selvin numeroin. Sitä vastustavia löytyi kaikista puolueista, mutta Shinuin äänestäminen sitä vastaan oli ratkaiseva ja se samalla ratkaisi Shinuin hallituskumppanuuden. Sharon ojensi sille heti äänestyksen jälkeen etukäteen laatimansa yhden lauseen kirjeen, jossa hän erotti Shinuin ministerit hallituksesta uhkauksensa mukaan.
Labor on enemmän kuin halukas tulemaan mukaan hallitukseen. Se haluaa muutoksia budjettiin sen sosiaaliosissa, mutta niiden hiominen on jo aloitettu Laborin Haim Ramonin ja Sharonin asianajajan Yoram Ravedin kesken. Virallisesti neuvottelut Sharonin ja Peresin kesken yhteishallituksesta alkavat vasta Likudin keskuskomitean kokouksen jälkeen ensi torstaina. Sekä Sharonilla että Peresillä on vastustajia omissa puolueissaan, mutta tuuli tuntuu olevan nyt myötäinen.
Sharon on myös kosiskellut haredim-puoluetta Shassia hallitukseen, vaikka se on vastustanut vetäytymissuunnitelmaa, mutta sen puheenjohtaja Eli Yishai sanoo olevansa valmis keskusteluihin.
Sharon on tiettävästi tarjonnut Peresille valtaa enemmän kuin kellään ministerillä on ollut tai on pääministeriä lukuun ottamatta. Sharon sanoo tunteneensa Peresin 51 vuotta ja sanoo, että heidän ikäloppujen huuhkajien (Sharon 76 ja Peres 81) harteilla on nyt vastuu Israelin ja palestiinalaisten välisistä ongelmista. Onnistuakseen Peresin tulee neutraloida Barak ja Sharonin Netanyahu.
Kommentaattori Gil Hoffman kertoo vielä lisää. Hän sanoo tietävänsä, että Sharon ja Peres laativat suunnitelman 23. marraskuuta muodostaakseen yhteishallituksen. Edessä oli kaksi ongelmaa: Shinui ei siedä Laboria eikä se siedä myöskään haredim puolueita. Kuitenkin hallitukseen tarvitaan ainakin yksi sellainen turvallisen enemmistön saamiseksi. Siispä tehtiin suunnitelma. Ensimmäisessä vaiheessa Sharon teli sopimuksen UTJ:n kanssa 290 miljoonasta, jota se vaati vakuudeksi suosiostaan. Tämä tarkoitti sitä, ettei Shinui voi tukea sellaista budjettia, eli Shinui taktikoitiin pois hallituksesta. Toisessa vaiheessa vanhat ketut keskittyvät puolueittensa keskuskomiteoitten käännyttämiseksi yhteistyöhallituksen taakse.. Ongelma on vaikea mutta ei mahdoton, sillä tuuli on kääntynyt myötäiseksi ja purjeet on reivattu sopivasti.
Sharon on tiettävästi tarjonnut Laborille peräti kymmenen ministerin ja apulaisministerin paikkaa hallituksessa. Siispä voimme odottaa Israelin uuden hallituksen muotoutuvan seuraavan viikon tai kahden aikana, ja sillä on todennäköisesti ainakin teoriassa 77:n kansanedustajan tuki.
Tämä hallitus tulee toteuttamaan vetäytymisen Gazan alueelta ja aluksi neljästä Samarian kylästä. Tämä on vasta alkua. Sitä tulee seuraamaan muita vetäytymisiä.
Eräs keskustelun alainen ongelma on Israelin puolella olevan Umm el-Fahmin kaupungin, jossa on palestiinalaisenemmistö, vaihtaminen vahvoihin juutalaiskyliin Jordanin laaksossa. Aluevaihtoasiaa on aiemmin esittänyt Avigdor Lieberman (National Union), mutta nyt myös Uzi Arad, Institute for Policy and Strategy (IPS) Interdisciplanary Center Herzliassa, johtaja ja Herzlia konferenssin puheenjohtaja, pitää esitystä vakavan harkinnan arvoisena. Tässä ei olisi kysymys asukkaiden vaihtamisesta, vaan niiden asuttamien kaupunkien vaihtamisesta hallinnosta toiseen. (JP 03.12.04)
MARWAN BARGHOUTI SITTENKIN MUKAAN PA:N PUHEENJOHTAJAKILPAAN.
Barghouti ehti jo sanoutua irti koko hommasta, mutta sitten hänen toimelias vaimonsa tarttui asiaan pehmoisella naisen kädellään. Hän vieraili miehensä luona vankilassa ja luki siellä madon luvut: Aiotko sinä miehenrontti todella jäädä lahoamaan loppuiäksesi ja vielä neljä 30 vuotta sen perään vankilaan, kun sinulla on nyt mahdollisuus päästä maailman median ottopojaksi, joka tulee vaarimaan sinun vapauttamistasi välittömästi? Marwanraukka totesi, että vaimokulta taitaa olla tosissaan, eikä silloin miehellä ole juuri monta mahdollisuutta. Aivan viime minuuteilla tomera rouva Barghouti rekisteröi miehensä ilmoituksen, jonka rekisteröintimaksun $ 9000 maksoi Marwanin veli, että hän tulee kisaan mukaan.
Marwan Barghoutin – tai hänen vaimonsa – päätös herätti välittömästi monenlaisia reaktioita muurien ulkopuolella. Sharon ehti jo ilmoittaa, ettei Barghouti ole se rauhankumppani, jota hän toivoo, mutta Marwan saa hoitaa vaalikamppailunsa vankilasta, kuten terroristijohtajat ovat tehneet ohjaillessaan terroristien toimia muurien ulkopuolella, eikä vankilanjohto voi asialle mitään.
Fatahin johto on sekaisin, koska se jo ehti valita Mahmoud Abbasin ainoaksi ehdokkaakseen. Arafatin entiset neuvonantajat korvaan kuiskuttelijat ovat Nabil Abu Rudeinahin suulla vaatineet Barghoutia harkitsemaan uudelleen ”Fatahin yhtenäisyyden ja Palestiinan kansan edun nimissä”. Jotkut Barghoutin entiset kannattajatkin, kuten Aksa Marttyyrien (Marttyyri Yasser Arafatin) Prikaatin johtaja Zakariya Zubeidi, ovat tuominneet Marwanin päätöksen. Kaiken hässäkän takana on Fatahin pelko, että erikoisesti Gazan alueella vahva Hamas heittää tukensa Barghoutin taakse, vaikka se on ilmoittanut boikotoivansa vaalia. Egyptin presidentti Hosni Mubarak on myös tuominnut Barghoutin osallistumispäätöksen. Mubarak esitti äskettäin hänen suustaan harvinaisen ylistyksen Sharonista, jota hän kehui mieheksi, joka pystyy tekemään rauhan. (JP 03.12.04)
ONKO MAHMOUD ABBAS LUOTETTAVA.
Kaikki tuntuvat nyt tukevan Abbasia, sekä Israelin ulkopuolella että monet Israelissa. Israelin luottamus on kuitenkin varovaisen arkaileva. Onhan kysymys miehestä, joka tohtorin väitöskirjassaan useaan otteeseen kieltää juutalaisten holokaustin ja on ollut mukana rahoittamassa ja suunnittelemassa useita terroritekoja juutalaisia ja israelilaisia vastaan. Hän rahoitti terrori-iskun israelilaisia urheilijoita vastaan Mynchenin olympialaisissa. Hän ei ole selkeästi tuominnut väkivaltaa eikä kiihotusta, jota Palestiinan media ja sen instituutiot avoimesti harjoittavat. Colin Powellin äskeisen Jerikon vierailun yhteydessä hän ei suostunut yhteiseen valokuvaan Powellin kanssa. Samaa vieroksuntaa hän on osoittanut muihinkin amerikkalaisiin ja israelilaisiin vieraisiin.
ISRAEL SAA TUKEA VÄKIVALLAN VASTAISESSA TAISTELUSSAAN.
YK:n Lähi Idän rauhanprosessin koordinaattori Terje Roed-Larsen, joka jättää paikkansa siirtyäkseen rauhallisemmille vesille kansainvälisen rauhanakatemian johtajaksi New Yorkiin, tuomitsee palestiinalaisten harjoittaman väkivallan, mutta samalla vakuuttaa olleensa sekä palestiinalaisten että israelilaisten puolella; molemmissa on vikaa.
Viimeisinä terveisinään Israelille hän toi viestin Syyrian presidentin kanssa käymistään keskusteluista. Viestin mukaan presidentti Assad on vilpitön halussaan aloittaa rauhanneuvottelut Israelin kanssa maata-rauhaan periaatteella pisteestä, jossa ne katkesivat.
Espanjan ulkoministeri Miquel Moratinos, joka vieraili Israelissa torstaina, tarjoutui parantamaan Israelin ja arabimaiden välejä. Hän lupasi yrittää taivuttaa Jordaniaa ja Egyptiä palauttamaan lähettiläänsä Israeliin sekä Marokkoa ja Tunisiaa lähettämään epäviralliset edustajansa Israeliin. Hän lupasi tukea Israelin pääsyä vuoden 2005 Välimeren maiden urheilukisoihin ja pääsyä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön. Hän lupasi lähettävänsä sotilasattashean Espanjan Israelin suurlähetystöön, koska Espanja katsoo nykyisin itään eikä pohjoiseen pelätessään terrori-iskuja. Hän sanoi, ettei intifada tuonut tuloksia, se oli virhe, jonka Palestiinan uuden johdon tulee korjata. Israelin ulkoministeri totesi tyydytyksellä suhteiden parantumisesta maiden välillä. Espanja oli viimeinen Euroopan valtio, joka tunnusti Israelin itsenäisyyden.
Kanada on päättänyt vastustaa yksipuolisia Israelia tuomitsevia päätöslauselmia YK:ssa. YK:n erikoispaneeli vaatii laatimassaan raportissa muutoksia 60-vuotiaaseen organisaatioon. Turvallisuusneuvostoa kasvatettaisiin 15:sta 24:ään jäseneen, ja terrorismi tuomitaan laittomaksi myöskin kansallisissa pyrkimyksissä. Kanada ilmoitti vastustavansa kahta päätöslauselmaluonnosta, joissa tuomitaan Israelin läsnä olo Gazan ja Länsirannan alueilla. Aiemmin Kanada on pidättäytynyt äänestämästä. YK:n pääsihteeri Kofi Annan on itse vaikeassa tilanteessa hänen poikansa osallisuudesta
Oil for Food skandaaliin. Monet vaativat hänen eroaan. (JP 03.12.04)
Netanyahun laatima budjetti kaatui odotetusti Knessetissä selvin numeroin. Sitä vastustavia löytyi kaikista puolueista, mutta Shinuin äänestäminen sitä vastaan oli ratkaiseva ja se samalla ratkaisi Shinuin hallituskumppanuuden. Sharon ojensi sille heti äänestyksen jälkeen etukäteen laatimansa yhden lauseen kirjeen, jossa hän erotti Shinuin ministerit hallituksesta uhkauksensa mukaan.
Labor on enemmän kuin halukas tulemaan mukaan hallitukseen. Se haluaa muutoksia budjettiin sen sosiaaliosissa, mutta niiden hiominen on jo aloitettu Laborin Haim Ramonin ja Sharonin asianajajan Yoram Ravedin kesken. Virallisesti neuvottelut Sharonin ja Peresin kesken yhteishallituksesta alkavat vasta Likudin keskuskomitean kokouksen jälkeen ensi torstaina. Sekä Sharonilla että Peresillä on vastustajia omissa puolueissaan, mutta tuuli tuntuu olevan nyt myötäinen.
Sharon on myös kosiskellut haredim-puoluetta Shassia hallitukseen, vaikka se on vastustanut vetäytymissuunnitelmaa, mutta sen puheenjohtaja Eli Yishai sanoo olevansa valmis keskusteluihin.
Sharon on tiettävästi tarjonnut Peresille valtaa enemmän kuin kellään ministerillä on ollut tai on pääministeriä lukuun ottamatta. Sharon sanoo tunteneensa Peresin 51 vuotta ja sanoo, että heidän ikäloppujen huuhkajien (Sharon 76 ja Peres 81) harteilla on nyt vastuu Israelin ja palestiinalaisten välisistä ongelmista. Onnistuakseen Peresin tulee neutraloida Barak ja Sharonin Netanyahu.
Kommentaattori Gil Hoffman kertoo vielä lisää. Hän sanoo tietävänsä, että Sharon ja Peres laativat suunnitelman 23. marraskuuta muodostaakseen yhteishallituksen. Edessä oli kaksi ongelmaa: Shinui ei siedä Laboria eikä se siedä myöskään haredim puolueita. Kuitenkin hallitukseen tarvitaan ainakin yksi sellainen turvallisen enemmistön saamiseksi. Siispä tehtiin suunnitelma. Ensimmäisessä vaiheessa Sharon teli sopimuksen UTJ:n kanssa 290 miljoonasta, jota se vaati vakuudeksi suosiostaan. Tämä tarkoitti sitä, ettei Shinui voi tukea sellaista budjettia, eli Shinui taktikoitiin pois hallituksesta. Toisessa vaiheessa vanhat ketut keskittyvät puolueittensa keskuskomiteoitten käännyttämiseksi yhteistyöhallituksen taakse.. Ongelma on vaikea mutta ei mahdoton, sillä tuuli on kääntynyt myötäiseksi ja purjeet on reivattu sopivasti.
Sharon on tiettävästi tarjonnut Laborille peräti kymmenen ministerin ja apulaisministerin paikkaa hallituksessa. Siispä voimme odottaa Israelin uuden hallituksen muotoutuvan seuraavan viikon tai kahden aikana, ja sillä on todennäköisesti ainakin teoriassa 77:n kansanedustajan tuki.
Tämä hallitus tulee toteuttamaan vetäytymisen Gazan alueelta ja aluksi neljästä Samarian kylästä. Tämä on vasta alkua. Sitä tulee seuraamaan muita vetäytymisiä.
Eräs keskustelun alainen ongelma on Israelin puolella olevan Umm el-Fahmin kaupungin, jossa on palestiinalaisenemmistö, vaihtaminen vahvoihin juutalaiskyliin Jordanin laaksossa. Aluevaihtoasiaa on aiemmin esittänyt Avigdor Lieberman (National Union), mutta nyt myös Uzi Arad, Institute for Policy and Strategy (IPS) Interdisciplanary Center Herzliassa, johtaja ja Herzlia konferenssin puheenjohtaja, pitää esitystä vakavan harkinnan arvoisena. Tässä ei olisi kysymys asukkaiden vaihtamisesta, vaan niiden asuttamien kaupunkien vaihtamisesta hallinnosta toiseen. (JP 03.12.04)
MARWAN BARGHOUTI SITTENKIN MUKAAN PA:N PUHEENJOHTAJAKILPAAN.
Barghouti ehti jo sanoutua irti koko hommasta, mutta sitten hänen toimelias vaimonsa tarttui asiaan pehmoisella naisen kädellään. Hän vieraili miehensä luona vankilassa ja luki siellä madon luvut: Aiotko sinä miehenrontti todella jäädä lahoamaan loppuiäksesi ja vielä neljä 30 vuotta sen perään vankilaan, kun sinulla on nyt mahdollisuus päästä maailman median ottopojaksi, joka tulee vaarimaan sinun vapauttamistasi välittömästi? Marwanraukka totesi, että vaimokulta taitaa olla tosissaan, eikä silloin miehellä ole juuri monta mahdollisuutta. Aivan viime minuuteilla tomera rouva Barghouti rekisteröi miehensä ilmoituksen, jonka rekisteröintimaksun $ 9000 maksoi Marwanin veli, että hän tulee kisaan mukaan.
Marwan Barghoutin – tai hänen vaimonsa – päätös herätti välittömästi monenlaisia reaktioita muurien ulkopuolella. Sharon ehti jo ilmoittaa, ettei Barghouti ole se rauhankumppani, jota hän toivoo, mutta Marwan saa hoitaa vaalikamppailunsa vankilasta, kuten terroristijohtajat ovat tehneet ohjaillessaan terroristien toimia muurien ulkopuolella, eikä vankilanjohto voi asialle mitään.
Fatahin johto on sekaisin, koska se jo ehti valita Mahmoud Abbasin ainoaksi ehdokkaakseen. Arafatin entiset neuvonantajat korvaan kuiskuttelijat ovat Nabil Abu Rudeinahin suulla vaatineet Barghoutia harkitsemaan uudelleen ”Fatahin yhtenäisyyden ja Palestiinan kansan edun nimissä”. Jotkut Barghoutin entiset kannattajatkin, kuten Aksa Marttyyrien (Marttyyri Yasser Arafatin) Prikaatin johtaja Zakariya Zubeidi, ovat tuominneet Marwanin päätöksen. Kaiken hässäkän takana on Fatahin pelko, että erikoisesti Gazan alueella vahva Hamas heittää tukensa Barghoutin taakse, vaikka se on ilmoittanut boikotoivansa vaalia. Egyptin presidentti Hosni Mubarak on myös tuominnut Barghoutin osallistumispäätöksen. Mubarak esitti äskettäin hänen suustaan harvinaisen ylistyksen Sharonista, jota hän kehui mieheksi, joka pystyy tekemään rauhan. (JP 03.12.04)
ONKO MAHMOUD ABBAS LUOTETTAVA.
Kaikki tuntuvat nyt tukevan Abbasia, sekä Israelin ulkopuolella että monet Israelissa. Israelin luottamus on kuitenkin varovaisen arkaileva. Onhan kysymys miehestä, joka tohtorin väitöskirjassaan useaan otteeseen kieltää juutalaisten holokaustin ja on ollut mukana rahoittamassa ja suunnittelemassa useita terroritekoja juutalaisia ja israelilaisia vastaan. Hän rahoitti terrori-iskun israelilaisia urheilijoita vastaan Mynchenin olympialaisissa. Hän ei ole selkeästi tuominnut väkivaltaa eikä kiihotusta, jota Palestiinan media ja sen instituutiot avoimesti harjoittavat. Colin Powellin äskeisen Jerikon vierailun yhteydessä hän ei suostunut yhteiseen valokuvaan Powellin kanssa. Samaa vieroksuntaa hän on osoittanut muihinkin amerikkalaisiin ja israelilaisiin vieraisiin.
ISRAEL SAA TUKEA VÄKIVALLAN VASTAISESSA TAISTELUSSAAN.
YK:n Lähi Idän rauhanprosessin koordinaattori Terje Roed-Larsen, joka jättää paikkansa siirtyäkseen rauhallisemmille vesille kansainvälisen rauhanakatemian johtajaksi New Yorkiin, tuomitsee palestiinalaisten harjoittaman väkivallan, mutta samalla vakuuttaa olleensa sekä palestiinalaisten että israelilaisten puolella; molemmissa on vikaa.
Viimeisinä terveisinään Israelille hän toi viestin Syyrian presidentin kanssa käymistään keskusteluista. Viestin mukaan presidentti Assad on vilpitön halussaan aloittaa rauhanneuvottelut Israelin kanssa maata-rauhaan periaatteella pisteestä, jossa ne katkesivat.
Espanjan ulkoministeri Miquel Moratinos, joka vieraili Israelissa torstaina, tarjoutui parantamaan Israelin ja arabimaiden välejä. Hän lupasi yrittää taivuttaa Jordaniaa ja Egyptiä palauttamaan lähettiläänsä Israeliin sekä Marokkoa ja Tunisiaa lähettämään epäviralliset edustajansa Israeliin. Hän lupasi tukea Israelin pääsyä vuoden 2005 Välimeren maiden urheilukisoihin ja pääsyä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön. Hän lupasi lähettävänsä sotilasattashean Espanjan Israelin suurlähetystöön, koska Espanja katsoo nykyisin itään eikä pohjoiseen pelätessään terrori-iskuja. Hän sanoi, ettei intifada tuonut tuloksia, se oli virhe, jonka Palestiinan uuden johdon tulee korjata. Israelin ulkoministeri totesi tyydytyksellä suhteiden parantumisesta maiden välillä. Espanja oli viimeinen Euroopan valtio, joka tunnusti Israelin itsenäisyyden.
Kanada on päättänyt vastustaa yksipuolisia Israelia tuomitsevia päätöslauselmia YK:ssa. YK:n erikoispaneeli vaatii laatimassaan raportissa muutoksia 60-vuotiaaseen organisaatioon. Turvallisuusneuvostoa kasvatettaisiin 15:sta 24:ään jäseneen, ja terrorismi tuomitaan laittomaksi myöskin kansallisissa pyrkimyksissä. Kanada ilmoitti vastustavansa kahta päätöslauselmaluonnosta, joissa tuomitaan Israelin läsnä olo Gazan ja Länsirannan alueilla. Aiemmin Kanada on pidättäytynyt äänestämästä. YK:n pääsihteeri Kofi Annan on itse vaikeassa tilanteessa hänen poikansa osallisuudesta
Oil for Food skandaaliin. Monet vaativat hänen eroaan. (JP 03.12.04)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.