Meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta vapahtajaksi. Filip 3: 20.
Toisessa Korinttolaiskirjeessä sanoo Paavali: »Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa; maahan kukistetut, mutta emme tuhotut; kuolemaisillamme, ja katso me elämme kuitenkin; kuritettuina, vaan ei kuitenkaan tapettuina: murheellisina, mutta aina iloisina.» Kuule noita arvoituksia! Eikö se ihminen, joka noin itsestään puhuu, ole salaperäinen ja ihmeellinen.
Semmoinen ihmeellinen ihminen on kristitty: masennettu ja kuitenkin riemuitseva, murheellinen ja kuitenkin iloinen, köyhä ja kuitenkin sangen rikas, syntinen ja kuitenkin täysin vanhurskas, kurja, mutta kuitenkin kunniallinen, matkamiehenä maan päällä, mutta kuitenkin taivaalliseen yhdyskuntaan kuuluva.
Maailmalla on myös ilonsa ja huvinsa, mutta se kestää ainoastaan sen ajan, minkä ruohon kukkanen kestää kuihtumatta, siis niin kauan kuin maallista menestystä kestää. Kun se on loppunut, niin ilokin on poissa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor3-29.html
Toisessa Korinttolaiskirjeessä sanoo Paavali: »Me olemme kaikin tavoin ahtaalla, mutta emme umpikujassa; maahan kukistetut, mutta emme tuhotut; kuolemaisillamme, ja katso me elämme kuitenkin; kuritettuina, vaan ei kuitenkaan tapettuina: murheellisina, mutta aina iloisina.» Kuule noita arvoituksia! Eikö se ihminen, joka noin itsestään puhuu, ole salaperäinen ja ihmeellinen.
Semmoinen ihmeellinen ihminen on kristitty: masennettu ja kuitenkin riemuitseva, murheellinen ja kuitenkin iloinen, köyhä ja kuitenkin sangen rikas, syntinen ja kuitenkin täysin vanhurskas, kurja, mutta kuitenkin kunniallinen, matkamiehenä maan päällä, mutta kuitenkin taivaalliseen yhdyskuntaan kuuluva.
Maailmalla on myös ilonsa ja huvinsa, mutta se kestää ainoastaan sen ajan, minkä ruohon kukkanen kestää kuihtumatta, siis niin kauan kuin maallista menestystä kestää. Kun se on loppunut, niin ilokin on poissa.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor3-29.html
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mutta Paavalin aurinko nousee vasta ehtoolla, ja kun täällä alkaa pimetä, niin nousee hän paratiisin vaikeuteen. Hänellä on kaksinainen elämä: hän on matkamiehenä maan päällä, mutta hänen yhdyskuntansa on taivaassa. Hän kuuluu siihen yhdyskuntaan, joka elää korkeampaa elämää ja jonka isänmaa on taivaissa. Hän sanoo: »Meidän yhdyskuntamme», tahi oikeammin kansalaisoikeutemme on taivaissa. Hän ei sano: yhdyskuntamme on oleva taivaissa, vaan se on taivaissa, siten ilmoittaen sen jo olevaksi.
Paavali tarkoittaa tässä aivan muuta kuin mitä maailma tarkoittaa puhellessaan »tulevaisen elämän toivosta. Paavali tietää vielä maailmassa kulkiessaan jo olevansa taivaan kansalainen. Eikä mikään ihmisajatus ole vielä voinut mitata, mikä onni ja aarre siinä tietoisuudessa on.
Mutta mistä Paavali oli saanut tämän uskon varmuuden? Paavali tunsi Kristuksen. Siinä koko salaisuus! Tämän ajallisen elämän hämärässä kohtasi Paavali miehen, joka antoi hänelle tämän vakaumuksen, ylevän miehen, joka sanoi: »Minä olen lähtenyt Isästä ja tulin tähän maailmaan.» Ja sanoessaan tahtovansa mennä valmistamaan sijaa Isänsä huoneessa ystävilleen, sanoi hän, kun nämä kysyivät tietä sinne: »Minä olen tie, totuus ja elämä.» Ja kun he pyysivät : »Herra, näytä meille lsä», vastasi hän: »Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.»
Kaikkivaltiaana hän teki sokeat näkeviksi, kuurot kuuleviksi, mykät puhuviksi ja kuolleet nousivat haudoistaan. Hän ajoi ulos perkeleitä, antoi syntejä anteeksi, hallitsi luonnon voimia, katkoi viimein itsekin kuolon siteet ja nousi kuolleista kirkastetulla ruumiilla.
Päästyään sellaisen Herran ja Vapahtajan ystävyyteen saattoi Paavali lohduttavasti sanoa: »Meillä on yhdyskuntamme taivaissa.» Vapahtajansa kautta tiesi hän saaneensa takaisin syntiinlankeemuksessa kadotetun lapsenoikeutensa Jumalan luona ja kansalaisoikeuden taivaissa. Ja niin on nyt kaikilla niillä, joilla on sama usko kuin Paavalilla ja jotka omistavat Jeesuksen ystävyyden, sama armo ja kansalaisoikeus taivaissa kuin hänelläkin oli, koskapa ovat lunastetut saman Jumalan Pojan verellä kuin hänkin ja niin on heilläkin oleva sama lohdullinen vakaumus kuin hänelläkin oli.