Tampereelle uusi kauppakeskus Ratina

suuruudenhulluja jotka ajavat suomen konkkaan...

MOT: Vapaamuurarit hallitsevat ja uhkailevat suomalaisissa kaupungeissa

Julkaistu: 21.1.2013 23:20
Vapaamuurarit ovat sopineet suurista rakennushankkeista ja uhkailleet "ikävillä seurauksilla", TV1:n MOT kertoi.
Vapaamuurareihin keskittyneessä maanantai-illan Ylen MOT-ohjelmassa esitettiin syytöksiä, joiden mukaan järjestö käyttäisi suurta valtaa suomalaisissa kaupungeissa.

Turun kaupungin entisen yleissuunnitteluarkkitehdin Jukka Paason mukaan vapaamuurarit ovat vaikuttaneet suuresti Turun ulkoilmeeseen.

- Se toteutuu varmaan kaavoituksessa, kun tontteja jaetaan ja urakat jaetaan. Siinä ovat rahavalta, poliittinen valta ja virkavalta yhteistyössä.

Paaso joutui toimessaan MOT:n mukaan vapaamuurarien painostuksen kohteeksi.

- Minulle on sanottu suoraan, että jos teen työni hyvin, niin se ei auta mitään. Joustavuutta pitää olla toisella tavalla. Se tarkoittaa, että asioita pitää valmistella siten, että joku menee läpi, vaikka se olisi lainvastaista. Jos ei suostu siihen, niin joutuu vaikeuksiin, Paaso kuvailee MOT:ssa.

MOT:n vapaamuurari-ohjelmassa kerrotaan, että myös sen tekijöitä varoitettiin "mahdollisista, ikävistä seurauksista".

MOT kertoo, että Seinäjoen suurissa rakennushankkeissa olisi ollut taustalla "vapaamuurariketju".

- 2000-luvun puolivälissä meillä oli sellainen tilanne, että kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja suurimman rakennusliikkeen toimitusjohtaja kuuluivat vapaamuurareihin ja käsittääkseni samaan loosiin. Samaan aikaan suurin osa kaupungin rakennusurakoista meni tälle rakennusyhtiölle, kaupunginvaltuutettu, toimittaja Erkki Valtamäki sanoi.

MOT esittää myös, että Tampereella vapaamuurareilla olisi merkittävä rooli keskustatunnelihankkeessa.

Helsinkiin tulee kaksi uutta kauppakeskusta toinen Kalasatamaan ja toinen Pasilaan. Kummassakin tietty samat ketjut kuten muissakin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa. Vantaan Kivistöön tulee myös uusi kauppakeskus.

On siellä Tampereella muistaakseni yksi Siwa.

Onko linjoilla Tavastehus jengiä? Mitenkä se motarin päälle rakennettu kauppakeskus Goodmanni menee?

Entisetkin kaupat kumisevat tyhjyyttään ja lisää pitää avata? Rakennusliikkeille pitää saada tietysti töitä...ehkä talous tästä vielä joskus kohenee, toivomme niin.

Kaupan liiton puheenjohtaja: Alalta vähenee kymmeniä tuhansia työpaikkoja
Keskon pääjohtaja ja Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja Matti Halmesmäki ennustaa, että lähiaikoina alalta katoaa 10 prosenttia työpaikoista. Myös Keskolla voivat olla uudet irtisanomiset edessä.



Kesko kertoi tänään alkusyksyn tuloksensa. Tulos kasvoi, mutta liikevaihto pieneni. Ongelmana on, että näin epävarmana aikana ihmiset eivät uskalla kuluttaa, vaan rahaa säästetään varmuuden vuoksi. Myös internet on vähentänyt myyntiä, etenkin elektroniikassa.

Keskon pääjohtaja Matti Halmesmäki on myös Kaupan liiton hallituksen puheenjohtaja. Halmesmäen mukaan koko kaupan ala on nyt suurissa vaikeuksissa.

– Seuraava vuosi on vaikea. Suomessa kauppa työllistää yhteensä yli 300 000 ihmistä. Uskon, että edessä on noin 10 prosentin työpaikkojen vähennys. Se tarkoittaa jopa kymmeniä tuhansia työpaikkoja, hän toteaa.

Keskossa on käynnissä tiukka kulukuuri. Viime syksynä se irtisanoi 210 työntekijää. Halmesmäen mukaan edessä voi olla lisää irtisanomisia.

– Mitään päätöksiä ei tästä ole tehty. Ehkä ei voida kokonaan irtisanomisiakaan välttää. Meillä on kuitenkin paljon kustannuksia eri toimialoilla ja käymme jälleen kerran eri kustannuksia läpi ja katsomme, miten voisimme vielä tehokkaammin tehdä asioita, hän sanoo.

Kuluttajan kukkaro köyhtyy ensi vuonnakin säästöjen ja veronkorotusten takia
Kuluttajien ostovoiman negatiivinen kehitys jatkuu ensi vuonnakin, arvioivat ekonomistit. Syynä ovat hallituksen päättämät menoleikkaukset ja veronkorotukset sekä kuntien valtionosuuksien karsiminen. Kuntien tehtävien karsiminen miljardilla eurolla on vielä täysin avoinna.

Valtion velankasvun taittamiseksi tehdyt sopeutustoimet koko hallituskaudelta tulevat voimaan ensi vuoden alussa. Summa on yhteensä 7,5 miljardia euroa. Uusia menoleikkauksia ja veronkorotuksia summasta on noin 3,3 miljardia euroa.

Myös kunnissa on tuntuva vyönkiristys edessä, sillä valtionosuuksien leikkaukset kasvavat 1,4 miljardiin euroon. Lisäksi kuntien tehtäviä on päätetty karsia miljardilla, mikä tuo oman lisänsä jo ennestään monen kunnan kurjistuvaan talouteen. Tähän mennessä tehtävälistaa on karsittu noin 300 miljoonalla eurolla, arvioidaan Kuntaliitosta.

Ostovoimaa leikkaavat ensi vuonna muun muassa seuraavat korotukset: ansiotuleverotus kiristyy, asuntolainan korkotulovähennys pienenee, työnantajien ja työntekijöiden eläkemaksut nousevat, kymmenet kunnat kiristävät kiinteistöveron alarajaa, sähkövero nousee, samoin monet sosiaali- ja terveydenhuollon maksut.

Myös lapsilisistä leikataan. Pääomatuloja sekä perintö- ja lahjaverotusta puolestaan kiristetään.

SAK:ssa on oltu erityisen näreissään työttömyysrahojen ja eläkkeiden indeksikorotusten leikkauksesta. SAK:n ekonomistin Ilkka Kaukorannan mukaan juuri tämä on harmittanut eniten. Ansiosidonnaisen työttömyysrahan leikkaukset ovat suuruudeltaan 50 miljoonaa euroa. Työmatkakulujen omavastuuosuuden korottaminen 750 euroon nykyisestä 600 eurosta tekee monelle työssäkäynnistä kalliimpaa.
Kotimarkkinayritysten näkymät heikkenevät

Kotimarkkinoista riippuvaisille yrityksille näkymät synkkenevät niin ikään. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen sanoo, että talouden sopeutustoimet tuntuvat niissä yrityksissä, jotka ovat riippuvaisia kotimarkkinoista.

– Kyllä koko kotimarkkinan kysynnästä riippuva yritysjoukko kärsii kysynnän puutteesta. Silloin puhutaan kaupan alasta, palvelualoista, ravintoloista ja niin edelleen, sanoo Mustonen.

EK:ssa kuitenkin pidetään tärkeänä velkaantumisen kasvun pysäyttämistä nopeasti. Velan kasvu pitäisi saada taittumaan vuodessa tai kahdessa, Mustonen painottaa.

– Hallitus on tässä puun ja kuoren välissä, koska toisaalta pitäisi pitää kasvua ja kysyntää yllä, mutta toinen puoli kolikkoa on, että Suomi on velkaantunut sellaista tahtia, että sekin pitää pysäyttää.

Kovin suuria muutoksia ensi viikon minihallitusneuvotteluista ei EK:ssa odoteta.
Velanmaksun tahti liian kireä - tuhansia työpaikkoja vaakalaudalla

Palkansaajien ostovoima heikkenee ensi vuonna tuntuvasti. SAK:n mielestä kiristykset ja sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin. Hallituksen rakennepaketin päätökset eivät saa kiitosta ja ajoitus on tässä suhdannetilanteessa liian kireä.

– Ostovoima näyttää ensi vuonna tosi huonolta palkansaajille. Verotus kiristyy, pienet palkankorotukset. Samaan aikaan työttömiltä leikataan, eläkeläisten indeksikorotuksia leikataan ja lapsiperheiltä leikataan, niin kyllä melkein joka ostoryhmässä ostovoima supistuu, sanoo ekonomisti Ilkka Kaukoranta SAK:sta.

Työttömyys saattaa lisääntyä tuhansilla ensi vuonna, koska kotimarkkinayrityksiin kohdistuu kysynnän heikentymistä.

– On ihan selvä, kun ostovoima pienenee, että se näkyy kotimaisessa kulutuksessa ja sitä kautta varmasti tuhansia työpaikkoja on vaakalaudalla. Se näkyy kaupassa, palvelualoilla ja teollisuudessa, joka niitä myytäviä tuotteita valmistaa.

Suomen talouden kehitys ei juuri nyt näytä kovin valoisalta, arvioi Kaukoranta. Viennin elpymisestä ei ole suuria merkkejä ja ostovoima on miinusmerkkistä.

SAK toivoo ensi viikon minihallitusneuvotteluissa työllisyystilanteen huomioimista. SAK:ssa pidetään valtiontalouden sopeutusaikataulua liian tiukkana, ja sitä pitäisi myöhentää. Ensi vuodelta pitäisi poistaa eläkkeiden ja työttömyysturvan indeksikorotusten peruminen. Eläkeläisten indeksikorotus on noin prosenttiyksikön kuin tänä vuonna ja työttömyysturvasta leikataan SAK:n mukaan noin 50 miljoonaa.

Uusi valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) väläytti jo eilen tiistaina, että eläkkeiden indeksikorotusten perumiseen puututaan minihallitusneuvotteluissa.
Suurimmat säästöt sosiaali- ja terveysmenoista sekä koulutuksesta

Kunnissa on edessä melkoinen säästökuuri valtionsosuuksien leikkausten ja tehtävien karsimisen myötä.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty, mutta on tärkeää, että työ saadaan tehtyä, sanoo Ilari Soosalo, joka on kuntatalousyksikön johtaja Kuntaliitosta.

Kuntaliitto ennakoi ensi vuodelle heikentyvää taloutta moneen kuntaan.

– Verotus kiristyy, palveluja sopeutetaan eri tavoin, muun muassa laajuutta katsotaan sekä sitä, missä tuotetaan ja kuinka paljon ja myös laatua, sanoo Soosalo.

Koska kunnat ovat hyvin erilaisia, on vaikea täsmällisesti sanoa, miten ja mistä

Duopolin ja Tradekan on pakko luopua etukorteista, henkilökuntaeduista ja hyvien veljien ryöstäytyneistä bonareista, jos ne aikovat pärjätä kilpailussa mm. Lidlin kanssa. Tähän mennessähän vanhat toimijamme eivät ole tehneet mitään varsinaisten ongelmapesäkkeidensä puhdistamiseksi.

Tutkimus todistaa: Suomalaisten varallisuus on Euroopan maiden pienimpiä



Suomalaisten kotitalouksien varallisuus jää reilusti jälkeen useimmista Euroopan maista.

Euroopan keskuspankin keskiviikkona julkistama 15 maan selvitys paljastaa, että suomalaisten kotitalouksien nettovarallisuus jää jälkeen Euroopan maiden keskiarvosta sekä keskimääräisellä tulolla että mediaanitulolla (lukujoukon keskimmäisellä tulolla) mitattuna.

Kyselytutkimuksessa oli mukana 62 521 kotitaloutta 15 maasta.



Luvuista ilmeni, että Suomessa mediaanitalouden nettovarallisuus, eli varallisuus miinus velat, on 85 800 euroa, kun vertailun 15 maan keskiarvo oli 109 200 euroa. Suomea pienempi mediaanivarallisuus oli Portugalilla ja Slovakialla, mutta kiintoisaa kyllä myös Itavallalla ja Saksalla.

Saksan alhaista lukemaa selittää se, että asuntoja ei usein omisteta, vaan monet asuvat vuokralla.

Suomalaiskotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus oli 161 500 euroa. Kyselyn keskiarvo on 230 800 euroa. Vain Kreikka, Portugali, Slovenia ja Slovakia olivat köyhempiä tällä mittarilla.

Vauraimpia ovat kotitalouden Luxemburgissa ja Kyproksella, selvitys kertoo.
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA
ILMOITUS, SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Tutkimus kertoo varallisuuden kasaantuneen voimakkaasti. Nettovarallisuudesta peräti 50 prosenttia on vauraimmalla 10 prosentilla, kertoo tutkimus. Köyhimmällä 50 prosentilla on vain 12 prosenttia nettovarallisuudesta.
Aiheesta lisää

Vilkaisepa tätä slaidipläjäystä, joka kuvaa Euroopan varallisuuden jakautumista päivitetty 20.8.2014

Varallisuudessa on mitattu sekä asuntojen että finanssivarallisuuden arvo.

Tärkein varallisuusmuoto on oma asunto. Tutkituissa 15 maassa oma asunto muodostaa 51 prosenttia kotitalouksien nettovarallisuudesta.

Asuntovarallisuus on pelkkä harha, jos ja kun asunnoille ei löydy ostajia arvioituun hintaan. Suomen asuntovarallisuus on karkeasti yliarvioitu eikä arvioissa ole otettu ollenkaan huomioon pieleen rakennetun asuntokantamme hirvittävää peruskorjausvelan tarvetta.

Kauppakeskukset ovat historiaa. Niitten tilalle on tullu nettikauppa. Se museoi kauppakeskukset pian lopullisesti.

http://www.ratina.fi/en/ratina/media/photo-gallery/