Virpojien käytös kuohuttaa: Ei saanut rahaa, väänsi ”mämmit” pihaan
Pitääkö pajunvitsan olla koristeltu vai ei? Ovatko nykyajan virpojat huonokäytöksisiä – vai sittenkin virvottavat? Keskustelu virpomisperinteestä käy kuumana.
Helsinkiläisperheen kertomus palmusunnuntaina kiertäneiden pikkunoitien käytöstavoista kirvoitti – vai pitäisikö sanoa virvoitti – kiivaan keskustelun virpojien käytöstavoista.
Maanantaiaamuun mennessä Ilta-Sanomien uutinen oli kerännyt jo yli 300 kommenttia.
Tässä joitakin niistä:
Virpojan yllätys
Nimimerkki Uskomatonta käytöstä kertoo tapauksesta, jossa virpojalle tuli yllättäen loitsimisen jälkeen hätä:
”Meillä kävi porukka, noin 8–10 -vuotiaita lapsia virpomassa. Annoin palkaksi suklaamunia ja karkkia. Nämä eivät sitten ilmeisesti lapsille kelvanneet, koska alkoivat kyselemään onko minulla rahaa. No ei ollut, koska en pahemmin käytä käteistä (enkä sitä kyllä antaisikaan, kyllä karkit ovat ihan riittävä palkka) ja lapset lähtivät naama nyrpeinä pois. Satuin katsomaan ikkunasta näiden virpojien poislähtöä ja huomasin, että yksi heistä kakkasi pihaamme! Juoksin ulos ja huusin, että mitä hemmettiä te oikein teette, mutta lapset lähtivät juoksemaan karkuun, enkä saanut heitä kiinni. Miten lapsia oikein nykyään kasvatetaan, että tulee edes mieleen ulostaa toisen pihaan?”
Nimimerkki Evaa risoi liian aikainen herääminen pikkunoitain koputuksiin:
”Ensimmäiset olivat ovena koputtamassa jo klo 8! Eikös vanhoihin tapoihin kuule, ettei ennen kello 12:a sunnuntaisin häiritä! Osa lapsista ei ollut edes pukeutunut. Saa tulla vasta kello 12 jälkeen, pitää pukeutua ja kiittää. Olenhan minäkin nähnyt vaivaa ja hankkinut kivat annettavat.”
Vitsa sulle, purkka mulle
Nimimerkki Virvonvarvon sitä vastoin ottaa kantaa siihen, pitääkö palmusunnuntaina käydä virpomassa vain tuttujen luona vai sopiiko myös tuntemattomien oville mennä:
”Lähiössä kasvaneena ja siellä pikkupoikana virponeena voin kertoa, että me ainakin kiersimme läpi kaikki kerrostalot, tutut ja tuntemattomat. Palkka mikä on jäänyt mieleen oli, kun eräs vanhempi, hieman alkoholisoitunut herrasmies antoi purkan omasta suustaan.”
Toisen näkökulman tarjoaa nimimerkki Linda:
”En ole omia lapsiani päästänyt muiden kuin tuttujen ovikelloja soittamaan. Asiasta voi olla toki montaa mieltä, mutta minun mielestäni on epäkohteliasta mennä häiritsemään tuntemattomia. Ei sitä koskaan tiedä millainen tilanne siellä oven toisella puolella voi olla. Molemmat tyttäreni osaavat kyllä käyttäytyä ja sanoa kiitos niin kuin kuuluukin. Tyttöjen kanssa on mukava yhdessä tehdä koristeluja. Onko se vain niin, ettei tuollaisten vanhemmatkaan osaa sanoa kiitos mistään vai mistä tällainen huono tapa on tullut? Ei pidä vähätellä kiitoksen voimaa. Koskaan ei voi kiittää liikaa.”
Pubiin virpomaan
Nimimerkki Kalevi kertoo puolestaan, että Kotkassa pikkutrullit ilahduttivat paikallisen pubin väkeä – ja aiheuttivat ikätovereissaan kateutta:
”Kotkassa pikkutytöt älysivät mennä paikalliseen lähiöpubiin virpomaaan ja ’palkka’ oli reilusti rahaa, koska harvalla oli pubissa mukana munia tai muuta makeaa. Pikkupojat kun tämän huomasivat niin kiireesti metsään ja paljaita risuja hakemaan ja baariin virpomaan. Ei onnistunut poikien homma vaikka pienessä nousuhumalassa asiakkaat olivatkin.”
Paljon keskustelua herättänyt aihe on se, pitääkö vitsan olla koristeltu ja kuinka paljon koristeltu. Nimimerkki Sensuroikaa toki tämäkin pitää tätä täysin yhdentekevänä:
”Mitä te niillä hienosti koristelluilla vitsoilla teette? Miksi se ei riitä että lapset pitävät perinnettä yllä ja ylipäätään uskaltautuvat oville virpomaan? Miksi kaiken pitää olla aina yhtä periaatetta? Nämä lapset ilahduttavat läsnäolollaan. Ei ole pakko katsokaas avata ovea koko päivänä!”
Raaka kananmuna Mignon-munan tilalle
Erään kommentin perusteella käytöstavat ovat olleet hukassa myös virvottavilla:
”Pohjois-Haagassa aikuinen nainen jätti pihalle Mignon-munan pakkauskotelossaan. Munassa oli Fazerin tarrakin paikallaan. Nuoret virpojat poimivat sen mukaansa ja heidän kassissaan tuo muna meni rikki, sotkien saadut makeiset. Nainen oli laittanut raa’an kananmunan Mignon munan tilalle ja liimannut siihen tarran. Hän on näiden lasten mukaan aiemminkin tehnyt kaikenlaista kiusaa.”
Mukavampiakin kokemuksia palmusunnuntaina toki oli. Näin nimimerkki Ara:
”Tänään meidän ovella kävi noin 9-vuotias tyttö yksin. Kysyi saako virpoa ja annoin luvan. Ääni väristen ja ilmeisen jännittyneenä loruili ja annoin palkaksi limutölkin, kun karkit oli menneet jo edellisille porukoille. Oli liikuttava tapaus. Kaikki jotka meidän ovella kävi tänään käyttäytyi hyvin. Kysyivät kaikki luvan ennen kuin virpoivat ja kiittivät kun lähtivät. Tuo yksi tyttö nyt jäi mieleen erityisesti, kun oli niin liikuttava. Itselle on sama mitä ne vitsat on. Lapset ja käytös on tärkeämpiä.”
Pitääkö pajunvitsan olla koristeltu vai ei? Ovatko nykyajan virpojat huonokäytöksisiä – vai sittenkin virvottavat? Keskustelu virpomisperinteestä käy kuumana.
Helsinkiläisperheen kertomus palmusunnuntaina kiertäneiden pikkunoitien käytöstavoista kirvoitti – vai pitäisikö sanoa virvoitti – kiivaan keskustelun virpojien käytöstavoista.
Maanantaiaamuun mennessä Ilta-Sanomien uutinen oli kerännyt jo yli 300 kommenttia.
Tässä joitakin niistä:
Virpojan yllätys
Nimimerkki Uskomatonta käytöstä kertoo tapauksesta, jossa virpojalle tuli yllättäen loitsimisen jälkeen hätä:
”Meillä kävi porukka, noin 8–10 -vuotiaita lapsia virpomassa. Annoin palkaksi suklaamunia ja karkkia. Nämä eivät sitten ilmeisesti lapsille kelvanneet, koska alkoivat kyselemään onko minulla rahaa. No ei ollut, koska en pahemmin käytä käteistä (enkä sitä kyllä antaisikaan, kyllä karkit ovat ihan riittävä palkka) ja lapset lähtivät naama nyrpeinä pois. Satuin katsomaan ikkunasta näiden virpojien poislähtöä ja huomasin, että yksi heistä kakkasi pihaamme! Juoksin ulos ja huusin, että mitä hemmettiä te oikein teette, mutta lapset lähtivät juoksemaan karkuun, enkä saanut heitä kiinni. Miten lapsia oikein nykyään kasvatetaan, että tulee edes mieleen ulostaa toisen pihaan?”
Nimimerkki Evaa risoi liian aikainen herääminen pikkunoitain koputuksiin:
”Ensimmäiset olivat ovena koputtamassa jo klo 8! Eikös vanhoihin tapoihin kuule, ettei ennen kello 12:a sunnuntaisin häiritä! Osa lapsista ei ollut edes pukeutunut. Saa tulla vasta kello 12 jälkeen, pitää pukeutua ja kiittää. Olenhan minäkin nähnyt vaivaa ja hankkinut kivat annettavat.”
Vitsa sulle, purkka mulle
Nimimerkki Virvonvarvon sitä vastoin ottaa kantaa siihen, pitääkö palmusunnuntaina käydä virpomassa vain tuttujen luona vai sopiiko myös tuntemattomien oville mennä:
”Lähiössä kasvaneena ja siellä pikkupoikana virponeena voin kertoa, että me ainakin kiersimme läpi kaikki kerrostalot, tutut ja tuntemattomat. Palkka mikä on jäänyt mieleen oli, kun eräs vanhempi, hieman alkoholisoitunut herrasmies antoi purkan omasta suustaan.”
Toisen näkökulman tarjoaa nimimerkki Linda:
”En ole omia lapsiani päästänyt muiden kuin tuttujen ovikelloja soittamaan. Asiasta voi olla toki montaa mieltä, mutta minun mielestäni on epäkohteliasta mennä häiritsemään tuntemattomia. Ei sitä koskaan tiedä millainen tilanne siellä oven toisella puolella voi olla. Molemmat tyttäreni osaavat kyllä käyttäytyä ja sanoa kiitos niin kuin kuuluukin. Tyttöjen kanssa on mukava yhdessä tehdä koristeluja. Onko se vain niin, ettei tuollaisten vanhemmatkaan osaa sanoa kiitos mistään vai mistä tällainen huono tapa on tullut? Ei pidä vähätellä kiitoksen voimaa. Koskaan ei voi kiittää liikaa.”
Pubiin virpomaan
Nimimerkki Kalevi kertoo puolestaan, että Kotkassa pikkutrullit ilahduttivat paikallisen pubin väkeä – ja aiheuttivat ikätovereissaan kateutta:
”Kotkassa pikkutytöt älysivät mennä paikalliseen lähiöpubiin virpomaaan ja ’palkka’ oli reilusti rahaa, koska harvalla oli pubissa mukana munia tai muuta makeaa. Pikkupojat kun tämän huomasivat niin kiireesti metsään ja paljaita risuja hakemaan ja baariin virpomaan. Ei onnistunut poikien homma vaikka pienessä nousuhumalassa asiakkaat olivatkin.”
Paljon keskustelua herättänyt aihe on se, pitääkö vitsan olla koristeltu ja kuinka paljon koristeltu. Nimimerkki Sensuroikaa toki tämäkin pitää tätä täysin yhdentekevänä:
”Mitä te niillä hienosti koristelluilla vitsoilla teette? Miksi se ei riitä että lapset pitävät perinnettä yllä ja ylipäätään uskaltautuvat oville virpomaan? Miksi kaiken pitää olla aina yhtä periaatetta? Nämä lapset ilahduttavat läsnäolollaan. Ei ole pakko katsokaas avata ovea koko päivänä!”
Raaka kananmuna Mignon-munan tilalle
Erään kommentin perusteella käytöstavat ovat olleet hukassa myös virvottavilla:
”Pohjois-Haagassa aikuinen nainen jätti pihalle Mignon-munan pakkauskotelossaan. Munassa oli Fazerin tarrakin paikallaan. Nuoret virpojat poimivat sen mukaansa ja heidän kassissaan tuo muna meni rikki, sotkien saadut makeiset. Nainen oli laittanut raa’an kananmunan Mignon munan tilalle ja liimannut siihen tarran. Hän on näiden lasten mukaan aiemminkin tehnyt kaikenlaista kiusaa.”
Mukavampiakin kokemuksia palmusunnuntaina toki oli. Näin nimimerkki Ara:
”Tänään meidän ovella kävi noin 9-vuotias tyttö yksin. Kysyi saako virpoa ja annoin luvan. Ääni väristen ja ilmeisen jännittyneenä loruili ja annoin palkaksi limutölkin, kun karkit oli menneet jo edellisille porukoille. Oli liikuttava tapaus. Kaikki jotka meidän ovella kävi tänään käyttäytyi hyvin. Kysyivät kaikki luvan ennen kuin virpoivat ja kiittivät kun lähtivät. Tuo yksi tyttö nyt jäi mieleen erityisesti, kun oli niin liikuttava. Itselle on sama mitä ne vitsat on. Lapset ja käytös on tärkeämpiä.”
Vastaukset 8
Vanhimmat
Meillä on käynyt vain sellaisia parivaljakoita, jotka haluavat nimeni mökin kauppakirjaan.
russakoitako...
Russakkavälittäjä myyskenteli kerran kämppääni pyyntihintaani kalliimmalla.
Nämä sillä silmällä vartiotorniani kyttäävät ovat sitkeimpiä.
Rahtihameisten virpojien touhuista saamme lukea kautta vuoden uutisista.
keskiaikaista touhua! noituutta.
Meille ei tarvihe tulla kerijuulle.
Persujen virpomisloru?
https://www.youtube.com/watch?v=m_ano5il95M&sns=tw