Ruotsi haluaa taas aseistaa Gotlannin
Ruotsin hallitus haluaisi sijoittaa Gotlantiin pysyvästi sotilaita kymmenen vuoden tauon jälkeen. Saarella ajatusta kiitellään.
Kenttä on kymmenen kilometriä pitkä ja viisi leveä. Se on miltei pelkkää lakeutta: pohjoispäässä on ammusvarasto ja yksi parakki sekä pari vanhaa rakennusta. Parakin pihalla aseitaan huoltaa tänään joukko Tukholman Bergassa koulutettavia sotilaita.
Aina täällä Toftan ampuma-alueella, Gotlannin saarella, ei ole näin vilkasta, sillä Gotlannissa ei ole vakituisia sotilasjoukkoja. Tilanne voi kuitenkin pian muuttua.
Ruotsin hallitus kertoi maaliskuussa, että se haluaisi sijoittaa Gotlantiin noin 150 sotilaan pysyvän kiväärikomppanian, pitkälti Itämeren kiristyneen tilanteen takia. Se on nopea käänne Ruotsin puolustuspolitiikassa, puolustus saarella ehti olla alas ajettuna vain kymmenen vuotta.
Sotilaat voisivat tuoda uutta elämää esimerkiksi juuri Toftaan. "Tämä on ainoa maa-alue, jonka puolustusvoimat yhä omistaa Gotlannissa, joten pidän luonnollisena, että tänne rakennettaisiin", sanoo Hans Håkansson, saaren kodinturvajoukkoja ja harjoitustoimintaa koordinoivan Gotlandsgruppenin johtaja.
Kymmenen työntekijän Gotlandsgruppen on puolustusvoimien alainen. Yhteensä puolustusvoimilla on saarella 47 työntekijää, puolet univormuissa. Osa pitää yllä esimerkiksi pientä lentotukikohtaa, johon Ruotsin hävittäjät voivat laskeutua.
Håkansson on iloinen poliitikkojen halusta panostaa Gotlantiin. hs
Ruotsin hallitus haluaisi sijoittaa Gotlantiin pysyvästi sotilaita kymmenen vuoden tauon jälkeen. Saarella ajatusta kiitellään.
Kenttä on kymmenen kilometriä pitkä ja viisi leveä. Se on miltei pelkkää lakeutta: pohjoispäässä on ammusvarasto ja yksi parakki sekä pari vanhaa rakennusta. Parakin pihalla aseitaan huoltaa tänään joukko Tukholman Bergassa koulutettavia sotilaita.
Aina täällä Toftan ampuma-alueella, Gotlannin saarella, ei ole näin vilkasta, sillä Gotlannissa ei ole vakituisia sotilasjoukkoja. Tilanne voi kuitenkin pian muuttua.
Ruotsin hallitus kertoi maaliskuussa, että se haluaisi sijoittaa Gotlantiin noin 150 sotilaan pysyvän kiväärikomppanian, pitkälti Itämeren kiristyneen tilanteen takia. Se on nopea käänne Ruotsin puolustuspolitiikassa, puolustus saarella ehti olla alas ajettuna vain kymmenen vuotta.
Sotilaat voisivat tuoda uutta elämää esimerkiksi juuri Toftaan. "Tämä on ainoa maa-alue, jonka puolustusvoimat yhä omistaa Gotlannissa, joten pidän luonnollisena, että tänne rakennettaisiin", sanoo Hans Håkansson, saaren kodinturvajoukkoja ja harjoitustoimintaa koordinoivan Gotlandsgruppenin johtaja.
Kymmenen työntekijän Gotlandsgruppen on puolustusvoimien alainen. Yhteensä puolustusvoimilla on saarella 47 työntekijää, puolet univormuissa. Osa pitää yllä esimerkiksi pientä lentotukikohtaa, johon Ruotsin hävittäjät voivat laskeutua.
Håkansson on iloinen poliitikkojen halusta panostaa Gotlantiin. hs
Vastaukset 17
Vanhimmat
Gotlanti on kuin kuivan maan lentotukialus
ULKOMAAT 3.4.2015 2:00
Jarmo Huhtanen
HELSINGIN SANOMAT
Gotlannin sotilasstrateginen arvo nousi viime vuosikymmenen puolivälissä, kun Viro, Latvia ja Liettua liittyivät Natoon. Samaan aikaan Ruotsin hallitus teki päätöksen, että Ruotsin armeija vetäytyy saarelta pois.
Kylmän sodan aikana Ruotsilla oli Gotlannissa suurimmillaan kokonainen panssariprikaati. Vuodesta 2005 alkaen siellä on ollut vain 500 hengen kodinturvapataljoona, jolla ei ole tykistöä, ohjuksia eikä kunnon ilmatorjuntaa. Varastossa on 14 Leopard-panssarivaunua.
Ruotsalaiset tutkijat ovat verranneet Gotlantia uppoamattomaan lentotukialukseen tai ohjusristeilijään, joka voi kontrolloida tehokkaasti Itämeren laiva- ja ilmaliikennettä.
Gotlanti olisi avainasemassa, jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan. Gotlannin kautta Nato voisi toimittaa apua Baltian maille.
Toisaalta Venäjä voisi saaren valtaamalla estää Naton avustuskuljetukset niin meritse kuin ilmateitse.
Tämän vuoksi baltit ovat olleet huolissaan Gotlannin "sotilaallisesta tyhjiöstä".
Ruotsin puolustusvoimat on suunnitellut, että se veisi saarelle joukkoja vasta kriisitilanteessa. Ruotsin kykyä tähän on epäilty. Yhtenä syynä on Kaliningradiin sijoitettu 336. merijalkaväkiprikaati, joka kykenee nopeisiin maihinnousuihin.
Ruotsi seuraakin Kaliningradin sotilastoimintaa herkeämättä. Ruotsin Korpen-signaalitiedustelukoneet ja Orion-signaalitiedustelulaiva kiertävät säännöllisesti Kaliningradin edustalla.
Suomen kannalta Gotlanti on myös äärimmäisen tärkeä, sillä ulkomaankauppamme kulkee pääosin sen vierestä.
Asetekniikan kehitys on tehnyt Gotlannin aseman uhanalaisemmaksi. Venäjällä on Kaliningradissa S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä, jonka kantama ulottuu Gotlannin ylle. Venäjä on lisäksi harjoitellut Kaliningradissa taktisten Iskander-ohjusten käyttöä. Myös niiden kantama ulottuu Gotlantiin.
Ruotsista on tullut agressiivinen sota-asioissa. Ruotsin pyrkimykset ovat ilmiselvät: Hallita sotilaallisesti Itämerta.
Ruotsi vain varautuu jatkuvasti kiihtyvään idän uhkaan. Erinomainen juttu että Ruotsi varautuu itä trollien on vaikeampi enää valehdella idän puolesta kun kaikki Länsimaat varautuu
Omalaatuista logiikkaa kuin sadusta hyvät vastaan pahat. Hyvät varustautuu uhkaan, pahat uhkaamaan.
Meneekö idän haaveet vallata Gotlanti nyt myttyyn? Hyvä Ruotsi
Natoon heti
Hultqvistin mukaan kirjoituksessa mainitut asiat ovat linjassa sen kanssa, miten Ruotsi jo nyt tekee puolustusyhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Lisäksi kirjoitus peilaa maailmantilanteen muuttumista, mihin mailla on kansainvälisen lain puitteissa oikeus.
Maailmantilanne on muutunut nimenomaan Venäjän toimien takia.
– Venäjän suorittama Krimin valtaus rikkoo kansainvälistä oikeutta ja Venäjän edelleen jatkuva aggressio Ukrainaan ei ole hyväksyttävissä. Mielestämme Venäjän toiminta ei ole järkevää, hän sanoo.
Kirjoituksessa olennaista on, että Pohjoismaiden puolustusyhteistyö muuttuu entistä konkreettisemmalle tasolle.
– Kyseessä ovat konkreettiset asiat. Saadaan aikaan tilanne, jossa voidaan vaihtaa tietoja ilma- ja meritilanteesta, jossa harjoitellaan entistä enemmän yhdessä, jossa vaihdetaan erilaista informaatiota, jossa otetaan osaa yhdessä erilaisiin hankintoihin, harjoituksiin ja aktiviteetteihin, jotka ilmentävät Pohjoismaista yhteenkuuluvuutta.
Hyvä että Ruotsi palauttaa sotilaalisen voiman alueelle. Idän on vaikeampi toimia.
Yritys pitää yllä hyvää vuoropuhelua Venäjän kanssa ei selvästi ole johtanut tuloksiin. Nyt on aika osoittaa, että olemme saaneet tarpeeksemme, arvioi Ruotsin puolustuskorkeakoulun tutkija Jacob Westberg yhteispohjoismaista julkilausumaa puolustusyhteistyön tiivistämisestä.
Ruotsikin varautuu
Ruotsi haluaa taas aseistaa Gotlannin
Ruotsin hallitus haluaisi sijoittaa Gotlantiin pysyvästi sotilaita kymmenen vuoden tauon jälkeen. Saarella ajatusta kiitellään.
Ruotsin hallitus kertoi maaliskuussa, että se haluaisi sijoittaa Gotlantiin noin 150 sotilaan pysyvän kiväärikomppanian, pitkälti Itämeren kiristyneen tilanteen takia.
Eli Ruotsi varautuu torjumaan idän uhkaa.
Itä trollit kirkumaan tästä heti kun Ruotsi varautuu
Samalla ahvenanmaan puolustus kuntoon Suomen ja Ruotsin yhteistyöllä
Ruotsilta erinomainen asia se hillitsee itän toimia.
Ruotsin puolustusmäärärahaa nostetaan sovun myötä viiden seuraavan vuoden aikana yhteensä 10,2 miljardia kruunua, eli yli miljardi euroa. Korotus on kokoomuksen vaatimuksen mukainen. Punavihreä hallitus olisi halunnut pienemmän korotuksen. Ruotsin puolustusbudjetti on tänä vuonna 48,5 miljardia kruunua.
Ruotsi sijoittaa lähivuosina jälleen pysyvästi sotilaita strategisesti tärkeällä paikalla sijaitsevalle Gotlannin saarelle. Saarelle sijoitettavien yli 200 sotilaan rekrytoiminen aloitetaan ensi vuonna.
Puolueet ovat sopineet, että kansainvälisen yhteistyön etuja ja haittoja Ruotsille selvitetään. Tässä selvityksessä huomioidaan niin YK, Etyj, EU kuin Natokin.
Erinomaista että Osataan varautua se on rauhan tae. Jos luotetaan itään sinisilmäisesti se kostautuu.