Vieläkin useat jaksavat väittää, että koulujen uskonnonopetus on monikulttuurisessa maailmassa tärkeää ja yleissivistävää, ja se tulee ehdottomasti säilyttää. Minusta väite on täysin typerä. Mitä yleissivistävää koulujen uskonnonopetus on, kun ainoa uskonto, jota kouluissa opetetaan, on kristinusko? Kirjoitan alapuolelle milaista uskonnonopetus on kouluissa oppilaan näkökulmasta. Kannattaaa lukea, sillä kuka tietää paremmin millaista uskonnonopetus kouluissa todellisuudessa on, kuin oppilaat itse.
Tällä hetkellä oleva uskonnonopetus on aivan käsittämättömän typerää. Kun olin ala-asteella, luokalleni opetettiin Raamatun kohtia ja muita kristinuskoon liittyviä asioita totuutena (sopivasti väritettynä ja muunneltuna tietenkin). Sellainen pitäisi lopettaa välittömästi! Mutta kun ei lopeteta, vaikka kaikki ymmärtävät sen, että uskovaiset haluavat pienille lapsille opetettavan uskontoa, sillä he tuskin kyseenalaistavat oppimaansa mitenkään.
Yläasteelle tultaessa uskonnonopetus parani hetkeksi. 7-luokalla meille opetettiin puolenvuoden ajan kaikkia uskontoja tasavertaisesti, kun opiskelimme maailmanuskontoja. Tosin kaikki muuttui kasilla, kun aloimme opiskelemaan kaikkien rakastamaa kirkkohistoriaa ja raamattuoppia (nämäkin opetettiin luonnollisesti totuutena). Minusta tälläiset kurssit tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi mahdollisimman nopeasti. Noh.. ysillä meillä oli etiikan kurssi, joka oli mielestäni ja myös monen muunkin mielestä mukava ja ei niin riippuvainen uskonnosta.
Lukiossa ensimmäinen uskonnon kurssi jaettiin kolmeenosaan: uskonto ilmiönä, uskontojen vaikutus kulttuuriin ja raamattuooppia. (En usko, että opetussuunnitelmassa lukee juuri tällä tavalla, mutta sellaisen käsityksen minä sain kurssilta) Meillä kurssin suurin painoarvo oli kuitenkin Raamatun tutkimisessa ja ramattuopissa. Tämä näkyi siinä, että kokeessamme oli neljä tehtävää joista kolme liittyi Raamattuun. Tähän väliin on pakko sanoa, kun kurssin aikana opettaja valehteli luokallemme päin naamaa, kuinka kirkko olisi saanut uusia jäseniä 2014 joulukuun aikan enemmän kuin koskaan ennen. En ihan heti uskonut tuota, mutta voihan se olla tottakin.
Seuraavia lukion kursseja en olekkaan vielä käynyt, mutta uskonnon kakkoskurssi on kirkkohistoriaa ja kolmoskurssi etiikkaa, joka muuttuu tulevaisuudessa onneksi filosofian kurssiksi. Lukiossa pakollisia uskonnonkursseja on siis kolme, joka on aivan typerää, kun esimerkiksi pakollisia yhteiskuntaopinkursseja on kaksi ja psykologian kursseja yksi. Tämän järjettömyyden lisäksi ainoa lukion kurssi, joka olisi kaikkien aiheellista oppia on maailmanuskonnoista kertova kurssi UE4. Tässäkään ei kuitenkaan ole mitään järkeä, sillä kurssi on vapaaehtoinen.
Jos luit äsköisen tekstin, mieti onko uskonnonopetus sinusta monipuolista ja yleissivistävää. Tarvitsisiko koko uskontoa (eli kristinuskoa) edes opettaa kouluissa, koska ainoastaan harvat todellisuudessa uskovat nykypäivänä. Ainakin nuorten innostus uskontoa kohtaan vähenee päivä päivältä ja uskonnonopetus ei kiinnosta nuoria ollenkaan, sillä sopivan kokoista osaa luokastani ei edes ilmesty uskonnontunneille ja viime koeviikolla monet lähettävät meidän luokan Whatsup-ryhmään vihaviestejä, kuinka turhaa ja perseestä on lukea uskonnonkokeeseen.
Lähes koko uskonnonopetuksen pitäisi olla vapaaehtoista. Ainoa asia, joka EHKÄ pitäisi opettaa lapsille pakollisena ovat maailmanuskonnot. Ne ovat aika tärkeitä globaalissa maailmassa. Jos suomalaisten lasten uskonnonopetus (eli kristinuskonopetus) on kuitenkin niin välttämätöntä, se pitäisi aloittaa vasta silloin, kun lapsi on tarpeeksi kehittynyt käsittelemään saamaansa tietoa (eli noin 15 tai jopa 18 vuotiaana).
Kiitos kun luit. Olisi kiva, jos joku lähettäisi vastauksen alapuolelle, etten ihan turhaan olisi tätä kirjoittanut. Myös mielipidettäni vastaan olevat kommentiti ovat toivottuja :)
Tällä hetkellä oleva uskonnonopetus on aivan käsittämättömän typerää. Kun olin ala-asteella, luokalleni opetettiin Raamatun kohtia ja muita kristinuskoon liittyviä asioita totuutena (sopivasti väritettynä ja muunneltuna tietenkin). Sellainen pitäisi lopettaa välittömästi! Mutta kun ei lopeteta, vaikka kaikki ymmärtävät sen, että uskovaiset haluavat pienille lapsille opetettavan uskontoa, sillä he tuskin kyseenalaistavat oppimaansa mitenkään.
Yläasteelle tultaessa uskonnonopetus parani hetkeksi. 7-luokalla meille opetettiin puolenvuoden ajan kaikkia uskontoja tasavertaisesti, kun opiskelimme maailmanuskontoja. Tosin kaikki muuttui kasilla, kun aloimme opiskelemaan kaikkien rakastamaa kirkkohistoriaa ja raamattuoppia (nämäkin opetettiin luonnollisesti totuutena). Minusta tälläiset kurssit tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi mahdollisimman nopeasti. Noh.. ysillä meillä oli etiikan kurssi, joka oli mielestäni ja myös monen muunkin mielestä mukava ja ei niin riippuvainen uskonnosta.
Lukiossa ensimmäinen uskonnon kurssi jaettiin kolmeenosaan: uskonto ilmiönä, uskontojen vaikutus kulttuuriin ja raamattuooppia. (En usko, että opetussuunnitelmassa lukee juuri tällä tavalla, mutta sellaisen käsityksen minä sain kurssilta) Meillä kurssin suurin painoarvo oli kuitenkin Raamatun tutkimisessa ja ramattuopissa. Tämä näkyi siinä, että kokeessamme oli neljä tehtävää joista kolme liittyi Raamattuun. Tähän väliin on pakko sanoa, kun kurssin aikana opettaja valehteli luokallemme päin naamaa, kuinka kirkko olisi saanut uusia jäseniä 2014 joulukuun aikan enemmän kuin koskaan ennen. En ihan heti uskonut tuota, mutta voihan se olla tottakin.
Seuraavia lukion kursseja en olekkaan vielä käynyt, mutta uskonnon kakkoskurssi on kirkkohistoriaa ja kolmoskurssi etiikkaa, joka muuttuu tulevaisuudessa onneksi filosofian kurssiksi. Lukiossa pakollisia uskonnonkursseja on siis kolme, joka on aivan typerää, kun esimerkiksi pakollisia yhteiskuntaopinkursseja on kaksi ja psykologian kursseja yksi. Tämän järjettömyyden lisäksi ainoa lukion kurssi, joka olisi kaikkien aiheellista oppia on maailmanuskonnoista kertova kurssi UE4. Tässäkään ei kuitenkaan ole mitään järkeä, sillä kurssi on vapaaehtoinen.
Jos luit äsköisen tekstin, mieti onko uskonnonopetus sinusta monipuolista ja yleissivistävää. Tarvitsisiko koko uskontoa (eli kristinuskoa) edes opettaa kouluissa, koska ainoastaan harvat todellisuudessa uskovat nykypäivänä. Ainakin nuorten innostus uskontoa kohtaan vähenee päivä päivältä ja uskonnonopetus ei kiinnosta nuoria ollenkaan, sillä sopivan kokoista osaa luokastani ei edes ilmesty uskonnontunneille ja viime koeviikolla monet lähettävät meidän luokan Whatsup-ryhmään vihaviestejä, kuinka turhaa ja perseestä on lukea uskonnonkokeeseen.
Lähes koko uskonnonopetuksen pitäisi olla vapaaehtoista. Ainoa asia, joka EHKÄ pitäisi opettaa lapsille pakollisena ovat maailmanuskonnot. Ne ovat aika tärkeitä globaalissa maailmassa. Jos suomalaisten lasten uskonnonopetus (eli kristinuskonopetus) on kuitenkin niin välttämätöntä, se pitäisi aloittaa vasta silloin, kun lapsi on tarpeeksi kehittynyt käsittelemään saamaansa tietoa (eli noin 15 tai jopa 18 vuotiaana).
Kiitos kun luit. Olisi kiva, jos joku lähettäisi vastauksen alapuolelle, etten ihan turhaan olisi tätä kirjoittanut. Myös mielipidettäni vastaan olevat kommentiti ovat toivottuja :)
Vastaukset 17
Vanhimmat
Minusta oli koulussa mukavaa olla uskontotunneilla, oli kiva opettaja eikä se tehnyt kenestäkään mitenkään uskovaista, mutta oli hyvä olla hetki jotain sellaistakin koulussa.
Muistan itsekkin, että yläasteen uskonnon tunnit olivat oikein mukavia, koska meillä oli hyvä opettaja. Koko luokka tykkäsi silloin uskonnosta. Valitettavasti lukiossa on kuitenkin eri meininki.
Mutta tosiaan... Mitä se muuttaa mitään, vaikka uskonnon tunneilla olisikin osan mielestä mukavaa (tämä osa on kuitenkin vähemmistö) kun asiat mitä siellä opetetaan ovat hyödyttömiä oikeassa elämässä? Opetetaan koulussa tosin muitakin hyödyttömiä asioita, kuten pakkoruotsi, mutta tästä huolimatta uskonnon pitäisi olla kouluissa vapaaehtoista.
Nuoriso on kyllä niin tyhmää sakkia nykypäivänä, että tekis mieli repiä silmänsä päästä! Jos sinun logiikalla ajattelee, kouluista pitäisi kieltää maantiedon ja englannin opetus koska eihän niillä tee elämässä yhtään mitään.
Ookko tosissasi?
Tuskin on. Tai jos on, on joko persu tai uskovainen. Tai molempia.
Aika kovan vaivan olet nähnyt tähän tekstiin, mutta itse olen ihan samaa mieltä. Uskonnonopetus vapaaehtoiseksi.
Omasta koulunkäynnistäni on niin paljon aikaa ettei maksa vaivaa sitä tarkemmin muistella mutta siinä yhdyn "ysi-kasin" näkemykseen että kaksi tarpeettominta asiaa ovat olleet uskonto ja ruotsin kieli.
Mielestäni uskontoa saa opettaa. Jos on eri uskontoa eihän silloin tarvi osallistua tunneille.
Kyllä uskontoa saa opettaa. En minä sitä kiellä. Haluan vain uskonnon valinnaisaineeksi.
"Jos on eri uskontoa eihän silloin tarvi osallistua tunneille." Minun on täytynyt olla uskonnontunneilla vaikka agnostikko olenkin. En sitten tiedä onko agnotismi toinen uskontokunta.
"Tosin kaikki muuttui kasilla, kun aloimme opiskelemaan kaikkien rakastamaa kirkkohistoriaa ja raamattuoppia (nämäkin opetettiin luonnollisesti totuutena). "
Maailmanhistorian opettaminen voitaisiin myös lopettaa, sehän on vaan jonkun subjektiivinen väite siitä miten asiast "oikeasti" meni.
Jos tämä on mielipiteesi, ok mulle. Itse en kuitenkaan kannata koko maailmanhistorian opettamisen lopettamista.
Historian tuntemus kasvattaa kunnioittamaan ihmisten erilaisuutta ja lisää myötätuntoamme kanssaihmisiämme kohtaan. Korkean sivistys- ja osaamistason omaava kansa tuntee oman tarinansa ja osaa sijoittaa sen ympäröivään maailmaan. Sellainen kansa selviää myös muutosten ja myllerrysten keskellä. (Ote puhemies Heinäluoman avauspuheesta Suomalaisten historiapäivillä vuonna 2014)
Siinä on selvästi sanottu miksi historian opettaminen ja oppiminen tärkeää.
Olen nyt 9. luokalla ja olen tästä muutamien luokkalaisten kanssa käynyt tulista keskustelua (sillä hyvällä tavalla, olimme kaikki samaa mieltä asiasta :D). Olemme tulleet siihen tulokseen, että ala-asteella voisi opettaa elämänkatsomustietoa: se avartaa lasten mieltä etiikalla, opettaa heidät kohtelemaan toisiaan paremmin ja jo pienestä miettimään mikä on hyvää ja mikä pahaa. He oppisivat erilaisista uskonnoista ja maailmankatsomuksista. En kuulu enää kirkkoon, erosin noin vuosi sitten, ja muistan ala-asteen opetuksen täydellisesti... 1-3 luokilla opettelimme mm kristinuskon mukaisen maailmanluomisteorian, ruokarukouksen, Raamatusta hakemista.... suunnilleen sen jälkeen meille kerrotiin jo hieman muista maailman suurimmista uskonnoista, mutta siihempä se jäi. Sitten oli vain lisää kristinuskoa. En ollut kristinuskossa silloin, en ole nytkään. Ja nyt kun katson taaksepäin suorastaan inhoan sitä faktaa että minulle pakkosyötettiin nuita teorioita ja uskoja kurkusta alas. Totta kai se oli "oikein" sillä kuuluin kirkkoon, mutta ei se vaan silti napannut... miksi pitää tunkea lapselle, joka ei kyseenalaista asioita ja ajattele itse, sellaisia aikuisten tarinoita ja uskomuksia. Meidän pitäisi antaa lapsemme luoda oma käsitys tästä maailmasta (olkoonkin se kristillinen tai ei) kertomalla heille monesta eri näkökulmasta (tai vaihtoehtoisesti miten olisi jos ala-asteikäisille ei koulussa opetettaisi näkökulmia? He voisivat oppia kotoa? Miten olisi?)
*päätti ehdä käyttäjän nyt kun kerran löytyi keskustelunaihetta*
Morjestan kaiken_ajattelija :)
Hyviä ideoita ala-aste opiskeluun, koska nykyinen systeemi on TOOODELLA huono ja muutosta tarvitaan ehdottomasti. Itsestänikin välillä tuntuu, että ala-asteikäisille pitäisi todellakin opettaa kuinka toisia ihmisiä pitäisi kohdella ja kunnioittaa.
Sitten vielä tämä kohta: "Totta kai se oli 'oikein' sillä kuuluin kirkkoon" Minusta ei ole oikein, sillä lapset kastetaan kirkon jäseniksi ennen, kuin he tajuavat siitä yhtään mitään.
Minusta siis aivan koko lapsikaste on aivan mahdoton. Kaverini joskus sanoi, etta jotkut kristityt uskovat, etta jos he eivat kasta lastaan ja tama kuolee vaikkapa onnettomuudessa, joutuu tama helvettiin. En ole viela ehtinyt tuota edellista syvemmin pohtia ja haluaisinkin kuulla siita ajatuksia. Uskonto toimii parhaiten niin, etta ihmiset liittyvat uskoon tahdostaan. Tama voi olla vaikka 15 vuoden iassa, yli 18 vuoden iassa... mutta ei niin, etta vauva joka ei ajattele itse ja joka ei voi ilmaista mielipidettaan liitetaan uskontoon vastoin tahtoa. Suurin osa ihmisista joiden kanssa olen tasta keskustellut sanovat seuraavaksi "muttakun sehan on vanha tapa". Se, etta se on tapa ei tee siita yhtaan moraalisesti oikeampaa. Ja eikos Suomessa ole uskonnonvapaus. Miksi lapset sitten pakotetaan kirkkoon?
En tieda, jos asialle vain voisi tehda jotain. Saastyttaisiin taltakin uskonnonopetuksen pohtimiselta. Alkaa pikkuhiljaa vasyttaa tama kirkko oikein urakalla :/
Välillä tuntuu, että mitä enemmän kirkkoa, Raamattua tai kristinuskoa ajattelee, sitä järjettömämmältä koko touhu alkaa vaikuttaa. Mutta nyt asiaan. Jos vauvat jätettäisiin kastamatta ja he 'saisivat' liittyä kirkon tai ihan mihin tahansa uskonnokuntaan vasta 18-vuotiaana, aika moni jättäisi liittymättä ja uskovaiset vähenisivät kummasti. Tyhmäkin tämän tietää :D