Yliopiston turhimmat tiedekunnat/alat?

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

amiska kirjoitti:

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

Voiko joku olla NOIN yksinkertainen? Jos otettaisiin lääkärit muualta eikä kotimaista varantoa olisi lainkaan, niin uskotko tosiaan että ne Viron lääkärit kovin kauan tyytyisivät siihen 25 prosentin palkkaan...

amiska kirjoitti:

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

Ehkä suomalaisetkin haluavat olla lääkäreitä!! Mielummin työllistetään suomalaisia kun jotain virolaisia!! Mietippäs vähän!!!

juvakalastus.com

amiska kirjoitti:

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

Jotain pahaa oploa taidat purkaa. Tuskin oikeasti ajattelet noin?

Musta turhinta on tekniikan koulutus. Jos mäkin pääsin läpi ei hommassa voi olla mitään järkee. Duunit mitä saat koulutuksella, ovat monille aivan liian haastavia. Polia arvostetaan aivan liikaa ja hemmot eivät pysty täyttämään odotuksia työ elämässä. Monille homma nousee myös hattuun ja ovat tosi k...päitä työelämässä. Olen huomannut, että ammattikorkeakouluista tulee paljon kehityskelpoisempaa materiaalia, joilla arvot ja asenne on paremmin kohdallaan. Tosin myös joillaan jopa amk nousee hattuun. Kyllä perus insinöörejä on maapallolla niin paljon, että hyvä etteivät ole sitä jo tuhonneet kokonaan.

Hirveimmät pätijät olen huomannut löytyvän ekonoomeista. V.... että homma nousee monille hattuun. Insinöörit osaa vielä dokata ja pitää hauskaa, mutta ekonoomista ei siihen ole.

Kaksi ekonoomia käveli pitkin tietä ja törmäsivät koiran paska kasaan. Toinen sano, että mitä maksat jos syön ton kasan. Toinen vastas että saat 1000 euroo. No toinen söi ja toinen makso. Kävelivät taas vähän mkatkaa ja vastaan tuli toinen kasa. Jolloin edellisellä kerralla maksanut kaveri sano, että mitä maksat jos syön tuon kasan, johon toinen vastas että 1000 euroo. Ja kaveri söi ja toinen makso. kävelivät taas aikansa ja toinen kysy, että mitäs me tässä nyt voitettiin kun kumpikin söi koiran paskaa ja rahaa ei saanut kumpakaan. Toinen vastas, että tehtiihän me hyvä liikevaihto.

amiska kirjoitti:

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

Ei ei ja ei..Kyllä me hyvä lääkärikoulutus tarvitaan. Tarvitaan jopa moninkertainen nykyiseen verrattuna. Kokonaan toinen juttu on, tarvitaanko niin paljon yliopistosta valmistuneita, vai voitaisiinko osa lääkäreistä kouluttaa AMK:ssa esim. malliin "välskäri". Lääkäreiden ylisuuret palkkathan johtuvat nimenomaan lääkärien vähäisyydestä. Tottahan se on, että saman koulutustason omaava esim DI saa vain noin kolmanneksen lääkärin tuloista.

Jokapaikanhöylä kirjoitti:

Ei ei ja ei..Kyllä me hyvä lääkärikoulutus tarvitaan. Tarvitaan jopa moninkertainen nykyiseen verrattuna. Kokonaan toinen juttu on, tarvitaanko niin paljon yliopistosta valmistuneita, vai voitaisiinko osa lääkäreistä kouluttaa AMK:ssa esim. malliin "välskäri". Lääkäreiden ylisuuret palkkathan johtuvat nimenomaan lääkärien vähäisyydestä. Tottahan se on, että saman koulutustason omaava esim DI saa vain noin kolmanneksen lääkärin tuloista.

Lue lisää

Mitenkähän DI:n koulutus on rinnastettavissa lääkärin koulutukseen. Lääkäri koulutus on lisensiaatin tutkinto, 240ov. Ainakin minun ystäväni luki DI:n tutkinnon jälkeen pari vuotta tullakseen tekniikan lisensiaatiksi.

Suomessa alkaa lääkäripula kohta taas helpottaa, mutta hoitajista voi kohta olla pulaa. Eli niistä hyvistä "välskäreistä". Osa lääkärien tehtävistä ollaan jo siirretty hoitajille ja lisää ollaan siirtämässä. Valitettavasti se tuskin näkyy hoitajien palkkauksessa.

mie kirjoitti:

Musta turhinta on tekniikan koulutus. Jos mäkin pääsin läpi ei hommassa voi olla mitään järkee. Duunit mitä saat koulutuksella, ovat monille aivan liian haastavia. Polia arvostetaan aivan liikaa ja hemmot eivät pysty täyttämään odotuksia työ elämässä. Monille homma nousee myös hattuun ja ovat tosi k...päitä työelämässä. Olen huomannut, että ammattikorkeakouluista tulee paljon kehityskelpoisempaa materiaalia, joilla arvot ja asenne on paremmin kohdallaan. Tosin myös joillaan jopa amk nousee hattuun. Kyllä perus insinöörejä on maapallolla niin paljon, että hyvä etteivät ole sitä jo tuhonneet kokonaan.

Hirveimmät pätijät olen huomannut löytyvän ekonoomeista. V.... että homma nousee monille hattuun. Insinöörit osaa vielä dokata ja pitää hauskaa, mutta ekonoomista ei siihen ole.

Kaksi ekonoomia käveli pitkin tietä ja törmäsivät koiran paska kasaan. Toinen sano, että mitä maksat jos syön ton kasan. Toinen vastas että saat 1000 euroo. No toinen söi ja toinen makso. Kävelivät taas vähän mkatkaa ja vastaan tuli toinen kasa. Jolloin edellisellä kerralla maksanut kaveri sano, että mitä maksat jos syön tuon kasan, johon toinen vastas että 1000 euroo. Ja kaveri söi ja toinen makso. kävelivät taas aikansa ja toinen kysy, että mitäs me tässä nyt voitettiin kun kumpikin söi koiran paskaa ja rahaa ei saanut kumpakaan. Toinen vastas, että tehtiihän me hyvä liikevaihto.

Lue lisää

Olet täysin oikeassa, taso ei todellakaan voi olla kovin korkea jos läpi pääsee hallitsematta edes yhdyssanoja. Tyttäreni, neiti 7v, edes tajuaa tulla kysymään mitkä sanat kirjoitetaan yhteen.

Jokapaikanhöylä kirjoitti:

Ei ei ja ei..Kyllä me hyvä lääkärikoulutus tarvitaan. Tarvitaan jopa moninkertainen nykyiseen verrattuna. Kokonaan toinen juttu on, tarvitaanko niin paljon yliopistosta valmistuneita, vai voitaisiinko osa lääkäreistä kouluttaa AMK:ssa esim. malliin "välskäri". Lääkäreiden ylisuuret palkkathan johtuvat nimenomaan lääkärien vähäisyydestä. Tottahan se on, että saman koulutustason omaava esim DI saa vain noin kolmanneksen lääkärin tuloista.

Lue lisää

Eiköhän turhin ryhmä, jolle maksetaan kohtuullisen suurta palkkaa ole ekonomit, jotka lukevat kaupallista löpinää, joka ei ole edes tiedettä. Kuka vaan voi lukea samat jutut muutamassa päivässä ja osaa asiat yhtä hyvin.

yökkö kirjoitti:

Mitenkähän DI:n koulutus on rinnastettavissa lääkärin koulutukseen. Lääkäri koulutus on lisensiaatin tutkinto, 240ov. Ainakin minun ystäväni luki DI:n tutkinnon jälkeen pari vuotta tullakseen tekniikan lisensiaatiksi.

Suomessa alkaa lääkäripula kohta taas helpottaa, mutta hoitajista voi kohta olla pulaa. Eli niistä hyvistä "välskäreistä". Osa lääkärien tehtävistä ollaan jo siirretty hoitajille ja lisää ollaan siirtämässä. Valitettavasti se tuskin näkyy hoitajien palkkauksessa.

Lue lisää

Jos oisit pikkasen paremmin asioista perillä, niin osaisit ehkä nähdä nuo tutkinnot ja nimikkeet oikeassa valossa. Totta se on että ylempi korkeakoulututkinto lääketieteessä kantaa nimitystä Lisensiaatti.
Valmistumisajat lääketieteenlisensiaatiksi ja DI:ksi ovat jokseenkin yhtä pitkät. Yhtäläistä on myös se, että kummankin tutkinnon jälkeen voit suoraan opiskella tohtoriksi. Toki on totta, että toistaiseksi voit myös suorittaa tekniikan lisenssiaatin tutkinnon, jolla ei oikeastaan ole mitään arvoa eikä asemaa. Ehkä se parhaiten voitaisiin rinnastaa lääkärin erikoistumiseen.
Oleellista on että DI tutkinto sellaisenaan vastaa suunnilleen lääketieteen lisuria, joka on lääketieteessä perustutkinto. Onhan se kandin nimityskin taas otettu käyttöön, mutta se on lähinnä opiskelijan titteli.
Valitettavasti näin on..päivitä tietos.

Jokapaikan höylä kirjoitti:

Jos oisit pikkasen paremmin asioista perillä, niin osaisit ehkä nähdä nuo tutkinnot ja nimikkeet oikeassa valossa. Totta se on että ylempi korkeakoulututkinto lääketieteessä kantaa nimitystä Lisensiaatti.
Valmistumisajat lääketieteenlisensiaatiksi ja DI:ksi ovat jokseenkin yhtä pitkät. Yhtäläistä on myös se, että kummankin tutkinnon jälkeen voit suoraan opiskella tohtoriksi. Toki on totta, että toistaiseksi voit myös suorittaa tekniikan lisenssiaatin tutkinnon, jolla ei oikeastaan ole mitään arvoa eikä asemaa. Ehkä se parhaiten voitaisiin rinnastaa lääkärin erikoistumiseen.
Oleellista on että DI tutkinto sellaisenaan vastaa suunnilleen lääketieteen lisuria, joka on lääketieteessä perustutkinto. Onhan se kandin nimityskin taas otettu käyttöön, mutta se on lähinnä opiskelijan titteli.
Valitettavasti näin on..päivitä tietos.

Lue lisää

DI valmistuu nopeemmin ku lääkäri, DI:n lisentiaatin
hommaaminen ei varmaan kestä sitä vähintään kuutta vuotta niinku lääkärin erikoistuminen. Kukahan ei oo asiosta perillä? Ihan sama, maailma on idiootteja täynnä...

Jokapaikan höylä kirjoitti:

Jos oisit pikkasen paremmin asioista perillä, niin osaisit ehkä nähdä nuo tutkinnot ja nimikkeet oikeassa valossa. Totta se on että ylempi korkeakoulututkinto lääketieteessä kantaa nimitystä Lisensiaatti.
Valmistumisajat lääketieteenlisensiaatiksi ja DI:ksi ovat jokseenkin yhtä pitkät. Yhtäläistä on myös se, että kummankin tutkinnon jälkeen voit suoraan opiskella tohtoriksi. Toki on totta, että toistaiseksi voit myös suorittaa tekniikan lisenssiaatin tutkinnon, jolla ei oikeastaan ole mitään arvoa eikä asemaa. Ehkä se parhaiten voitaisiin rinnastaa lääkärin erikoistumiseen.
Oleellista on että DI tutkinto sellaisenaan vastaa suunnilleen lääketieteen lisuria, joka on lääketieteessä perustutkinto. Onhan se kandin nimityskin taas otettu käyttöön, mutta se on lähinnä opiskelijan titteli.
Valitettavasti näin on..päivitä tietos.

Lue lisää

Niinpä niin, DI:n koulutus kestää 180ov ja lääketieteen lisensiaatin koulutus 240ov.


Nämä ovat Oulun yliopiston opetussuunnitelmista:

2.1. Perustutkinnot
Tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. arkkitehtuurin
koulutusohjelma johtaa arkkitehdin
tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan,
ympäristötekniikan, elektroniikan, tietotekniikan,
tietoliikenteen, informaatioverkostojen ja
tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomiinsinöörin
tutkintoon.
Kunkin koulutusohjelman laajuus on 180
opintoviikkoa (ov).


1. Tutkinnon laajuus
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa
täystoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa. Opinnot koostuvat yleisopinnoista, aineopinnoista,
syventävistä opinnoista ja harjoittelusta. Lisäksi opintoihin sisältyy kieliopintoja.
Tutkinto rakentuu seuraavasti:
Yleisopinnot 29.2 ov
Kieliopinnot 4.0 ov
Aineopinnot käsittäen opintokokonaisuudet
– terve ihminen 31.0 ov
– sairas ihminen 136.25 ov
– kansanterveys 8.5 ov
Syventävät opinnot 10.0 ov
Harjoittelu 20.0 ov
Valinnaiset opinnot: laajuus yksilöllisen opintosuunnitelman mukaan, opintojen aloitusvuodesta riippuen
vähintään 1.05–1.25 ov
Yhteensä 240.0 ov
Valinnaisia opintoja suoritetaan niin, että tutkinnon laajuus on vähintään 240 ov.

minä kirjoitti:

DI valmistuu nopeemmin ku lääkäri, DI:n lisentiaatin
hommaaminen ei varmaan kestä sitä vähintään kuutta vuotta niinku lääkärin erikoistuminen. Kukahan ei oo asiosta perillä? Ihan sama, maailma on idiootteja täynnä...

Lue lisää

Niinpä niin.

Tässä on tiedot Oulun yliopiston lääketieteen Opinto-oppaasta ja teknisen tiedekunnan opinto-oppaasta.



1. Tutkinnon laajuus
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten koulutus järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa
täystoimisesti opiskellen kuudessa vuodessa. Opinnot koostuvat yleisopinnoista, aineopinnoista,
syventävistä opinnoista ja harjoittelusta. Lisäksi opintoihin sisältyy kieliopintoja.
Yhteensä 240.0 ov



2.1. Perustutkinnot
Tutkinto suoritetaan koulutusohjelmassa. Arkkitehtuurin
koulutusohjelma johtaa arkkitehdin
tutkintoon ja konetekniikan, prosessitekniikan,
ympäristötekniikan, elektroniikan, tietotekniikan,
tietoliikenteen, informaatioverkostojen ja
tuotantotalouden koulutusohjelmat diplomiinsinöörin
tutkintoon.
Kunkin koulutusohjelman laajuus on 180
opintoviikkoa (ov).

Lääketieteen kandidaatti kirjoitti:

Jotain pahaa oploa taidat purkaa. Tuskin oikeasti ajattelet noin?

Seuraava puheenaihe voisikin olla lääkäreiden ylemmyydentunto. Mikä kumma siinä on, että pitää kuvitella olevansa jotenkin muiden yläpuolella kun on päässyt sisään lääkikseen ja jopa valmistunut sieltä? Katsos, kaikki ei vaan halua sinne eikä kiinnosta, vaikka resursseja löytyisikin. Että ei mitään kynänpyörittäjiä, vaan todellista munaa ja työtä, jossa pelastetaan ihmishenkiä, niinkö? Olet selvästi mies ja sosiaalisen älykkyyden puutteessa.

Hellurei kirjoitti:

Seuraava puheenaihe voisikin olla lääkäreiden ylemmyydentunto. Mikä kumma siinä on, että pitää kuvitella olevansa jotenkin muiden yläpuolella kun on päässyt sisään lääkikseen ja jopa valmistunut sieltä? Katsos, kaikki ei vaan halua sinne eikä kiinnosta, vaikka resursseja löytyisikin. Että ei mitään kynänpyörittäjiä, vaan todellista munaa ja työtä, jossa pelastetaan ihmishenkiä, niinkö? Olet selvästi mies ja sosiaalisen älykkyyden puutteessa.

Lue lisää

Nyt kyllä syrjähdit alkuperäisestä aiheesta pahasti. Tarkoitukseni oli vastata joko tahallisesti muotoiltuun provo-viestiin tai henkisesti epätasapainoisen (tiedoksi näsäviisaille: hyvinkin epävirallinen määritelmä) henkilön viestiin kaikkea muuta kuin diplomaattisesti.

Noh. Jaaritellaan nyt sitten.

Mikä on "lääkäreiden ylemmyydentunto"? Tunnen henkilökohtaisesti melko monta itsestään epävarmaa lääkäriä. Luonteenpiirteet lääkäreiden keskuudessa jakautunevat samalla tavoin kuin koko kansassa. 16000 lääkärin joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää. Öykkäreitä ja pystynokkaisia on myös. Heitä tosin lienee kaikissa ammattiryhmissä enemmän tai vähemmän, uskoisin.

Mitä vikaa on ammattiylpeydessä?
Lääkikseen sisäänpääsy ei ole helppoa, mutta ei mitenkään yltiövaikeatakaan. Lääkärin ammatti on haastavaa, antoisaa ja kansan hyvinvointia edistävää. Ammattina omasta pienestä mielestäni yksi parhaimmista, ellei paras, mikä itsessään tosin ei vähennä yhdenkään muun ammatin arvoa tai tärkeyttä. Tämä yhteiskunta ei pyöri ilman toisten ammattihenkilöiden tukia. Kansa tarvitsee lääkäreitä, mutta yhtä lailla lääkärit tarvitsevat kauppiasta, rakentajaa, hammaslääkäriä, siivojia jne. Kynänpyörittäjät tekevät tärkeän osansa yhteiskunnan pyörittämisessä, ilman heitä moni asia seisoisi, luulisin. Ja sitäpaitsi, lääkärin ammatti on n. 50% kynänpyörittämistä ja ehkä n. 1% henkien pelastamista. "Alenna kolesteroliasi" -hokema tuo ehkä muutaman lisävuoden elämän ehtoopuolelle, mutta on melko vaikea mieltää hengen "pelastamiseksi".

En paljasta sukupuoltani tai muitakaan detaljeja itsestäni, tietenkään. Kuka vajaaälyinen sen tekisi avoimessa verkossa?

Miten mitataan sosiaalista älykkyyttä? Tuskin tuohon on riippumattomia mittareita olemassakaan. Taitaa olla liikaa sekottavia tekijöitä, jokainen yksilö kun lienee ihan oma kokonaisuutensa. Itselläni on laaja ystäväpiiri, täysin riippumatta ystävieni ammateista tai taustoista. Tuleen kohtuullisen hyvin toimeen sukulaisteni kanssa. Tilanteissa jossa tapaan uusia ihmisiä, en ole verraton läpän heittäjä, mutta en jää sanattomaksi missään tilanteessa. Kaiketi hyvin tavis myös tässä mielessä olen.

Tulkitsen mielipiteesi tietämättömyydeksi, ymmärtämättömyydeksi ja ehkä jopa kateudeksi, tosin turhaksi sellaiseksi, koska lääkärin ammatti on yksi muiden joukossa. Inhimmillisyydessään ylivertainen, mutta, juuri niin, vain ja ainoastaan inhimmillinen.

Lääketieteen kandidaatti kirjoitti:

Nyt kyllä syrjähdit alkuperäisestä aiheesta pahasti. Tarkoitukseni oli vastata joko tahallisesti muotoiltuun provo-viestiin tai henkisesti epätasapainoisen (tiedoksi näsäviisaille: hyvinkin epävirallinen määritelmä) henkilön viestiin kaikkea muuta kuin diplomaattisesti.

Noh. Jaaritellaan nyt sitten.

Mikä on "lääkäreiden ylemmyydentunto"? Tunnen henkilökohtaisesti melko monta itsestään epävarmaa lääkäriä. Luonteenpiirteet lääkäreiden keskuudessa jakautunevat samalla tavoin kuin koko kansassa. 16000 lääkärin joukkoon mahtuu monenlaista vipeltäjää. Öykkäreitä ja pystynokkaisia on myös. Heitä tosin lienee kaikissa ammattiryhmissä enemmän tai vähemmän, uskoisin.

Mitä vikaa on ammattiylpeydessä?
Lääkikseen sisäänpääsy ei ole helppoa, mutta ei mitenkään yltiövaikeatakaan. Lääkärin ammatti on haastavaa, antoisaa ja kansan hyvinvointia edistävää. Ammattina omasta pienestä mielestäni yksi parhaimmista, ellei paras, mikä itsessään tosin ei vähennä yhdenkään muun ammatin arvoa tai tärkeyttä. Tämä yhteiskunta ei pyöri ilman toisten ammattihenkilöiden tukia. Kansa tarvitsee lääkäreitä, mutta yhtä lailla lääkärit tarvitsevat kauppiasta, rakentajaa, hammaslääkäriä, siivojia jne. Kynänpyörittäjät tekevät tärkeän osansa yhteiskunnan pyörittämisessä, ilman heitä moni asia seisoisi, luulisin. Ja sitäpaitsi, lääkärin ammatti on n. 50% kynänpyörittämistä ja ehkä n. 1% henkien pelastamista. "Alenna kolesteroliasi" -hokema tuo ehkä muutaman lisävuoden elämän ehtoopuolelle, mutta on melko vaikea mieltää hengen "pelastamiseksi".

En paljasta sukupuoltani tai muitakaan detaljeja itsestäni, tietenkään. Kuka vajaaälyinen sen tekisi avoimessa verkossa?

Miten mitataan sosiaalista älykkyyttä? Tuskin tuohon on riippumattomia mittareita olemassakaan. Taitaa olla liikaa sekottavia tekijöitä, jokainen yksilö kun lienee ihan oma kokonaisuutensa. Itselläni on laaja ystäväpiiri, täysin riippumatta ystävieni ammateista tai taustoista. Tuleen kohtuullisen hyvin toimeen sukulaisteni kanssa. Tilanteissa jossa tapaan uusia ihmisiä, en ole verraton läpän heittäjä, mutta en jää sanattomaksi missään tilanteessa. Kaiketi hyvin tavis myös tässä mielessä olen.

Tulkitsen mielipiteesi tietämättömyydeksi, ymmärtämättömyydeksi ja ehkä jopa kateudeksi, tosin turhaksi sellaiseksi, koska lääkärin ammatti on yksi muiden joukossa. Inhimmillisyydessään ylivertainen, mutta, juuri niin, vain ja ainoastaan inhimmillinen.

Lue lisää

-En muuten ole ymmärtämätön, tietämätön enkä kateellinenkaan. Satun tuntemaan varsin paljon lääkäreitä ja olen jopa kasvanut ns. sairaalaelämän varjossa.
-Asioita voi lukea rivienkin välistä. Sun ei tartte kertoa olevasi mies, koska se paistaa kilometrien päähän.
-Vain vajaaälyinen kertoo avoimessa verkossa olevansa akateemisesti koulutettu ja nainen. Kauheaa!
-Sosiaalista älykkyyttä mitataan sillä, kuinka tulee toimeen/selviytyy tilanteista erilaisten ihmisten kanssa. Itse kohtaan työssäni päivittäin uusia ihmisiä.
-Työpäivän jatkoa!

Hellurei kirjoitti:

-En muuten ole ymmärtämätön, tietämätön enkä kateellinenkaan. Satun tuntemaan varsin paljon lääkäreitä ja olen jopa kasvanut ns. sairaalaelämän varjossa.
-Asioita voi lukea rivienkin välistä. Sun ei tartte kertoa olevasi mies, koska se paistaa kilometrien päähän.
-Vain vajaaälyinen kertoo avoimessa verkossa olevansa akateemisesti koulutettu ja nainen. Kauheaa!
-Sosiaalista älykkyyttä mitataan sillä, kuinka tulee toimeen/selviytyy tilanteista erilaisten ihmisten kanssa. Itse kohtaan työssäni päivittäin uusia ihmisiä.
-Työpäivän jatkoa!

Lue lisää

Hellureille hellät tunteet..ja hyvää jatkoa. Täällä olen saikulla en lääkärin hommissa, vaan muissa hommissa...eikä mulla ole mitään pahaa sanottavaa lääkäreistä eikä muistakaan ammattiryhmistä, paitsi HKL:n kuljettajista.
Hellurei tyyppisistä ihmisistä mulla olisikin jo paljon sanottavaa..sillä luulen tuntevani tuon ihmistyypin hyvin...
läheppä hellurei ulos ja kattele maailmaa pikkasen erilailla niin ehkä oma olosikin paranee..ja kiinnostaisi nyt tietää muuten kumpaa sukupuolta mahdan edustaa mielestäsi arvon hellurei?

amiska kirjoitti:

Tulevat helvetin kalliiksikin, otettaisiin samantien lääkärit Virosta ja muista kehitysmaista ja maksettaisiin 25% siitä, mitä suomalaisille.

Tää lääkärijuttu oli hyvä. Osu ja uppos. Terkkarien ja yksityisten lääkäriasemien lääkärithän on sellasia et jos ei standarditesteissä löydy mitään niin sit ne alkaa vääntää et ei oo mitään tai ainakin menee jollain reseptittömillä lääkkeillä. Ja sitä ne jaksaa jankuttaa vuositolkulla. Osa jengistähän kuolee tietenkin matkalla, kuten uutisista olemme lukeneet. Lääketiede nyt vaan on liian laaja alue hallittavaksi. Potilas selvittää omat ongelmansa paremmin itse netistä. Lääkärien tilalle vaan valelääkäreitä niin homma vois alkaa vaikka toimimaankin. Erikoislääkäreitä kuten kinungeja pitää kyllä kouluttaa.

Niin että perusteluita kiitos.

Miksi ko. humanistiset & yht. kuntatieteelliset oppiaineet ovat mielestäsi turhia? Kuinka hyvin tunnet ko. oppiaineiden tutkimusta?

Humanistisissa ja yht. kuntatieteellisissä oppiaineissa on yleensä pohjimmiltaan kyseessä yleissivistä tavoite, jonka puitteissa myös niiden tarpeellisuutta voidaan perustella.

... kirjoitti:

Niin että perusteluita kiitos.

Miksi ko. humanistiset & yht. kuntatieteelliset oppiaineet ovat mielestäsi turhia? Kuinka hyvin tunnet ko. oppiaineiden tutkimusta?

Humanistisissa ja yht. kuntatieteellisissä oppiaineissa on yleensä pohjimmiltaan kyseessä yleissivistä tavoite, jonka puitteissa myös niiden tarpeellisuutta voidaan perustella.

Lue lisää

Yhteistä mainitsemilleni tieteenaloille on se, että ne ovat joko vahvasti poliittisesti värittyneitä tai sitten kyseisten alojen tutkimus on suurelta osin merkityksetöntä nollatutkimusta. Esimerkiksi naistutkimukselle on ominaista äärimmäinen politisoitunut feminismi, jolla ei ole mitään tekemistä objektiivisen tieteentekemisen kanssa. Sosiologia taas tuottaa valtavan määrän tarpeetonta sontaa (joskin seasta löytyy joskus helmiäkin). Politiikan tutkimus (mihin oppiaineeseen se sitten ikinä kuuluukin) on myös varsin merkityksetöntä cacaa.

Kuten odottaa saattaisi, politisoituminen on ongelma lähinnä yhteiskuntatieteellisillä ja eräillä poikkitieteellisillä aloilla, kun taas humanistisia pseudotiedeaineita tuntuu vaivaavan enemmän nollatutkimus-syndrooma.

Ja minä tunnen melko hyvin alojen tutkimusta, koska monet tuttavani työskentelevät mainituilla aloilla tutkijoina. Oikeastaan vain naistutkimus on ala, jolta en tunne ketään, enkä kyllä lukemani perusteella välitäkään tuntea näitä rintaliivejä polttavia telaketjufemakko-lesbotutkijoita. Jos tutkimus on tasoa "lesbous ja tähtitiede", niin jokainen voinee siitä tehdä omat johtopäätöksensä...

Olen samaa mieltä mediatutkimuksen turhuudesta!

JBA kirjoitti:

Yhteistä mainitsemilleni tieteenaloille on se, että ne ovat joko vahvasti poliittisesti värittyneitä tai sitten kyseisten alojen tutkimus on suurelta osin merkityksetöntä nollatutkimusta. Esimerkiksi naistutkimukselle on ominaista äärimmäinen politisoitunut feminismi, jolla ei ole mitään tekemistä objektiivisen tieteentekemisen kanssa. Sosiologia taas tuottaa valtavan määrän tarpeetonta sontaa (joskin seasta löytyy joskus helmiäkin). Politiikan tutkimus (mihin oppiaineeseen se sitten ikinä kuuluukin) on myös varsin merkityksetöntä cacaa.

Kuten odottaa saattaisi, politisoituminen on ongelma lähinnä yhteiskuntatieteellisillä ja eräillä poikkitieteellisillä aloilla, kun taas humanistisia pseudotiedeaineita tuntuu vaivaavan enemmän nollatutkimus-syndrooma.

Ja minä tunnen melko hyvin alojen tutkimusta, koska monet tuttavani työskentelevät mainituilla aloilla tutkijoina. Oikeastaan vain naistutkimus on ala, jolta en tunne ketään, enkä kyllä lukemani perusteella välitäkään tuntea näitä rintaliivejä polttavia telaketjufemakko-lesbotutkijoita. Jos tutkimus on tasoa "lesbous ja tähtitiede", niin jokainen voinee siitä tehdä omat johtopäätöksensä...

Lue lisää

Hyvät kirjoitus. Naistutkimus tuottaa just semmosia vääristelyjä tuloksia niin kuin suomalaiten naisten pahoinpitelytilastot. Tuloksia oli peukaloita huomattavasti synkempään suuntaa, ja feministit riekkuivat (ja riekkuvat yhä) kaikissa medioissa suomalaisen miehen pahuutta. Ihmeellisintä on, että naistutkijat yrittivät estää vastaavanlaisen tutkimuksen tekemisen toisinpäin, eli tutkimuksen miehiin kohdistuvasta väkivallasta! Tosiasiassa Suomessa on vähemmän perheväkivaltaa kuin esimerkiksi Ruotsissa.

JBA kirjoitti:

Yhteistä mainitsemilleni tieteenaloille on se, että ne ovat joko vahvasti poliittisesti värittyneitä tai sitten kyseisten alojen tutkimus on suurelta osin merkityksetöntä nollatutkimusta. Esimerkiksi naistutkimukselle on ominaista äärimmäinen politisoitunut feminismi, jolla ei ole mitään tekemistä objektiivisen tieteentekemisen kanssa. Sosiologia taas tuottaa valtavan määrän tarpeetonta sontaa (joskin seasta löytyy joskus helmiäkin). Politiikan tutkimus (mihin oppiaineeseen se sitten ikinä kuuluukin) on myös varsin merkityksetöntä cacaa.

Kuten odottaa saattaisi, politisoituminen on ongelma lähinnä yhteiskuntatieteellisillä ja eräillä poikkitieteellisillä aloilla, kun taas humanistisia pseudotiedeaineita tuntuu vaivaavan enemmän nollatutkimus-syndrooma.

Ja minä tunnen melko hyvin alojen tutkimusta, koska monet tuttavani työskentelevät mainituilla aloilla tutkijoina. Oikeastaan vain naistutkimus on ala, jolta en tunne ketään, enkä kyllä lukemani perusteella välitäkään tuntea näitä rintaliivejä polttavia telaketjufemakko-lesbotutkijoita. Jos tutkimus on tasoa "lesbous ja tähtitiede", niin jokainen voinee siitä tehdä omat johtopäätöksensä...

Lue lisää

Tieteenalan poliittisuus tuskin yksin johtaa siihen että sen tuottama tutkimus olisi nollatutkimusta, ei ainakaan jos nollatutkimuksella tarkoitetaan sitä, ettei se tuota tietoa tutkimuskohteestaan. Poliittisuus ei tätä vielä yksin estä.

Ja kirjoituksessasi on kategorinen perusvirhe, naistutkimus nimittäin ei ole feminismiä vaikka moni naistutkija tunnustaisikin olevansa feministi! Viestisi loppuosa osoittaa muuten hyvin sen, että käsityksesi yhtäältä naistutkimuksesta ja toisaalta feminismistä juontaa jonnekin 60-luvun radikalismiin. Eli kenties olisi aika päivittää tietoja tässä suhteessa tai sitten olla hiljaa.

Minusta on muuten varsin ihmeellistä että joku vielä nykyään puhuu objektiivisesta tieteestä. Siis on objektiivisuus varmasti tieteen teon IHANNE, mutta saavuttamaton sellainen.

Ei luonnontieteellinen tutkimus muuten ole sekään mitenkään apoliittista, vaan ilman muuta aina poliittisesti värittynyttä. Sosiologi tai kulttuurintutkija voisi nimittäin tähän todeta, että niin ne vaan erilaiset valtarakenteet lävistävät yliopistoinstituutionkin tieteenalasta riippumatta. Niin kauan kuin tutkijana on ajatteleva ja tunteva ihminen (sanoo humanisti), on tiede ja tutkimus - kohteestaan riippumatta - aina subjektiivisesti värittynyttä.

Sen verran muuten nyt vaikkapa sosiologisesta tutkimuksesta, että kyllähän siellä on pääosin taustalla institutionaalisesti hyväksytyt (objektiiviset) tutkimusmetodit, kuten vaikkapa erilaiset datan keruu menetelmät ja niiden tilastolliset analyysit.

Humanistinen (ja esim. taiteen) tutkimus taas juontaa hyvin pitkälti juurensa filosofiaan ja esim. hermeneutiikkaan, jolloin metodiikka on kieltämättä epäselvempää, vaikka toisaalta tavoitteet ovat usein samanlaiset kuin esim. sosiologisessa kulttuurintutkimuksessa, eli tuottaa perusteltuja tulkintoja tutkimuskohteesta.

... kirjoitti:

Tieteenalan poliittisuus tuskin yksin johtaa siihen että sen tuottama tutkimus olisi nollatutkimusta, ei ainakaan jos nollatutkimuksella tarkoitetaan sitä, ettei se tuota tietoa tutkimuskohteestaan. Poliittisuus ei tätä vielä yksin estä.

Ja kirjoituksessasi on kategorinen perusvirhe, naistutkimus nimittäin ei ole feminismiä vaikka moni naistutkija tunnustaisikin olevansa feministi! Viestisi loppuosa osoittaa muuten hyvin sen, että käsityksesi yhtäältä naistutkimuksesta ja toisaalta feminismistä juontaa jonnekin 60-luvun radikalismiin. Eli kenties olisi aika päivittää tietoja tässä suhteessa tai sitten olla hiljaa.

Minusta on muuten varsin ihmeellistä että joku vielä nykyään puhuu objektiivisesta tieteestä. Siis on objektiivisuus varmasti tieteen teon IHANNE, mutta saavuttamaton sellainen.

Ei luonnontieteellinen tutkimus muuten ole sekään mitenkään apoliittista, vaan ilman muuta aina poliittisesti värittynyttä. Sosiologi tai kulttuurintutkija voisi nimittäin tähän todeta, että niin ne vaan erilaiset valtarakenteet lävistävät yliopistoinstituutionkin tieteenalasta riippumatta. Niin kauan kuin tutkijana on ajatteleva ja tunteva ihminen (sanoo humanisti), on tiede ja tutkimus - kohteestaan riippumatta - aina subjektiivisesti värittynyttä.

Sen verran muuten nyt vaikkapa sosiologisesta tutkimuksesta, että kyllähän siellä on pääosin taustalla institutionaalisesti hyväksytyt (objektiiviset) tutkimusmetodit, kuten vaikkapa erilaiset datan keruu menetelmät ja niiden tilastolliset analyysit.

Humanistinen (ja esim. taiteen) tutkimus taas juontaa hyvin pitkälti juurensa filosofiaan ja esim. hermeneutiikkaan, jolloin metodiikka on kieltämättä epäselvempää, vaikka toisaalta tavoitteet ovat usein samanlaiset kuin esim. sosiologisessa kulttuurintutkimuksessa, eli tuottaa perusteltuja tulkintoja tutkimuskohteesta.

Lue lisää

Minusta on muuten varsin ihmeellistä että joku vielä nykyään puhuu objektiivisesta tieteestä. Siis on objektiivisuus varmasti tieteen teon IHANNE, mutta saavuttamaton sellainen
#################################################

Väärin. Kerättyä dataa on pakko analysoida objektiivisesti. Oli tutkija politiikasta mitä mieltä tahansa, niin mitä ihmettä sillä on sen kanssa, että teorian ja kerätyn datan pitää sopiva yhteen?

#################################################
Ei luonnontieteellinen tutkimus muuten ole sekään mitenkään apoliittista, vaan ilman muuta aina poliittisesti värittynyttä. Sosiologi tai kulttuurintutkija voisi nimittäin tähän todeta, että niin ne vaan erilaiset valtarakenteet lävistävät yliopistoinstituutionkin tieteenalasta riippumatta. Niin kauan kuin tutkijana on ajatteleva ja tunteva ihminen (sanoo humanisti), on tiede ja tutkimus - kohteestaan riippumatta - aina subjektiivisesti värittynyttä.
#################################################

No kun ei. Tutkimukselle annettavaan rahoitukseen politiikka totta kai vaikuttaa, mutta kun luonnon lait ovat mitä ovat, niin miten se tutkimuksen tulos voi olla kovin subjektiivisesti värittynyttä. Siis jos tutkimus noin ylipäänsä on tiedettä eikä pseudoa (tapauksia tiedetään luonnontieteissäkin ja paljon....)

fyysikko kirjoitti:

Minusta on muuten varsin ihmeellistä että joku vielä nykyään puhuu objektiivisesta tieteestä. Siis on objektiivisuus varmasti tieteen teon IHANNE, mutta saavuttamaton sellainen
#################################################

Väärin. Kerättyä dataa on pakko analysoida objektiivisesti. Oli tutkija politiikasta mitä mieltä tahansa, niin mitä ihmettä sillä on sen kanssa, että teorian ja kerätyn datan pitää sopiva yhteen?

#################################################
Ei luonnontieteellinen tutkimus muuten ole sekään mitenkään apoliittista, vaan ilman muuta aina poliittisesti värittynyttä. Sosiologi tai kulttuurintutkija voisi nimittäin tähän todeta, että niin ne vaan erilaiset valtarakenteet lävistävät yliopistoinstituutionkin tieteenalasta riippumatta. Niin kauan kuin tutkijana on ajatteleva ja tunteva ihminen (sanoo humanisti), on tiede ja tutkimus - kohteestaan riippumatta - aina subjektiivisesti värittynyttä.
#################################################

No kun ei. Tutkimukselle annettavaan rahoitukseen politiikka totta kai vaikuttaa, mutta kun luonnon lait ovat mitä ovat, niin miten se tutkimuksen tulos voi olla kovin subjektiivisesti värittynyttä. Siis jos tutkimus noin ylipäänsä on tiedettä eikä pseudoa (tapauksia tiedetään luonnontieteissäkin ja paljon....)

Lue lisää

"Kerättyä dataa on pakko analysoida objektiivisesti."

Ei. Vaan YRITTÄÄ analysoida objektiivisesti. Pyrkimys objektiivisuuteen tulee lähinnä esiin siinä, että tutkimukset pitää julkaista ja alistaa tiedeyhteisön kritiikin kohteeksi.


"mutta kun luonnon lait ovat mitä ovat, niin miten se tutkimuksen tulos voi olla kovin subjektiivisesti värittynyttä."


Luonnon lait ovat kuten ovat, mutta jo tutkimusiaheen VALINTA on subjektiivista toimintaa. Toisaalta tutkimuskohteen kuvaus tutkimuksessa tuottaa aina subjektiivista tulkintaa, olkoonkin että formaalit kielet (matematiikka) auttavat toki tässä.

... kirjoitti:

Tieteenalan poliittisuus tuskin yksin johtaa siihen että sen tuottama tutkimus olisi nollatutkimusta, ei ainakaan jos nollatutkimuksella tarkoitetaan sitä, ettei se tuota tietoa tutkimuskohteestaan. Poliittisuus ei tätä vielä yksin estä.

Ja kirjoituksessasi on kategorinen perusvirhe, naistutkimus nimittäin ei ole feminismiä vaikka moni naistutkija tunnustaisikin olevansa feministi! Viestisi loppuosa osoittaa muuten hyvin sen, että käsityksesi yhtäältä naistutkimuksesta ja toisaalta feminismistä juontaa jonnekin 60-luvun radikalismiin. Eli kenties olisi aika päivittää tietoja tässä suhteessa tai sitten olla hiljaa.

Minusta on muuten varsin ihmeellistä että joku vielä nykyään puhuu objektiivisesta tieteestä. Siis on objektiivisuus varmasti tieteen teon IHANNE, mutta saavuttamaton sellainen.

Ei luonnontieteellinen tutkimus muuten ole sekään mitenkään apoliittista, vaan ilman muuta aina poliittisesti värittynyttä. Sosiologi tai kulttuurintutkija voisi nimittäin tähän todeta, että niin ne vaan erilaiset valtarakenteet lävistävät yliopistoinstituutionkin tieteenalasta riippumatta. Niin kauan kuin tutkijana on ajatteleva ja tunteva ihminen (sanoo humanisti), on tiede ja tutkimus - kohteestaan riippumatta - aina subjektiivisesti värittynyttä.

Sen verran muuten nyt vaikkapa sosiologisesta tutkimuksesta, että kyllähän siellä on pääosin taustalla institutionaalisesti hyväksytyt (objektiiviset) tutkimusmetodit, kuten vaikkapa erilaiset datan keruu menetelmät ja niiden tilastolliset analyysit.

Humanistinen (ja esim. taiteen) tutkimus taas juontaa hyvin pitkälti juurensa filosofiaan ja esim. hermeneutiikkaan, jolloin metodiikka on kieltämättä epäselvempää, vaikka toisaalta tavoitteet ovat usein samanlaiset kuin esim. sosiologisessa kulttuurintutkimuksessa, eli tuottaa perusteltuja tulkintoja tutkimuskohteesta.

Lue lisää

Tuollaista tekstia lukiessaan voi vain ihmetella miten naurettavaan suuntaan maailma on menossa.

Minusta on huolestuttavaa, etta ihmisille opetetaan vastaavan laista ajattelua, niin moninaista kuin se onkin. Suosittelisinkin, etta ihmiset alkaisivat katsomaan asioita hieman laajemmasta nakokulmasta.

Ajatelkaa niita ihmisia joilla ei ole tilaisuutta edes miettia, etta soisiko sita riisia vai perunaa, ja kertokaa heille tuo askeinen mielipiteenne.

Enta jos voisimme kaikki tehda jotain, milla olisi loppujen lopuksi jotain merkitysta...

Nimetön kirjoitti:

Tuollaista tekstia lukiessaan voi vain ihmetella miten naurettavaan suuntaan maailma on menossa.

Minusta on huolestuttavaa, etta ihmisille opetetaan vastaavan laista ajattelua, niin moninaista kuin se onkin. Suosittelisinkin, etta ihmiset alkaisivat katsomaan asioita hieman laajemmasta nakokulmasta.

Ajatelkaa niita ihmisia joilla ei ole tilaisuutta edes miettia, etta soisiko sita riisia vai perunaa, ja kertokaa heille tuo askeinen mielipiteenne.

Enta jos voisimme kaikki tehda jotain, milla olisi loppujen lopuksi jotain merkitysta...

Lue lisää

Yhteiskuntatieteillä ja humanistisella tutkimuksella on kyllä annettavaa niillekin ihmisille, jotka kamppailevat jokapäiväisen leivän saannin kanssa.

Yhteiskunnat joissa on tällainen tilanne, eivät ole yksinomaan tuossa tilassa vain esim. luonnon aiheuttamien seikkojen vuoksi (esim. kuivuus), vaan taustalla on myös poliittista ja kulttuurista taakkaa - esim. kolonialismi ja sen jälkimainingeissa syntynyt valtatyhjiö, jonka ovat monessa paikassa täyttäneet erilaiset hirmuhallitsijat ja hirmuideologiat.

Nimetön kirjoitti:

Tuollaista tekstia lukiessaan voi vain ihmetella miten naurettavaan suuntaan maailma on menossa.

Minusta on huolestuttavaa, etta ihmisille opetetaan vastaavan laista ajattelua, niin moninaista kuin se onkin. Suosittelisinkin, etta ihmiset alkaisivat katsomaan asioita hieman laajemmasta nakokulmasta.

Ajatelkaa niita ihmisia joilla ei ole tilaisuutta edes miettia, etta soisiko sita riisia vai perunaa, ja kertokaa heille tuo askeinen mielipiteenne.

Enta jos voisimme kaikki tehda jotain, milla olisi loppujen lopuksi jotain merkitysta...

Lue lisää

Voi voi sentään teitä fyysikkoja. Et ole totisesti ainoa fyysikko joka kiertää pitkin palstoja kertomassa kuinka fysiikka on ainoa/paras ja se alkuperäinen oikea tiede, muut eivät tieteitä ollenkaan.

Suvussani heitä on valitettavasti kaksi. Nykyään koetan vältellä minkä vain pystyn heidän seuraansa. Asia kuin asia, he ovat varmasti oikeassa. Keskustelun, jossa he eivät ole edes mukana tai joka ei kosketa heidän elämäänsä, he saattavat keskeyttää iki-ihanalla tyylillään esim. näin: "Ei pidä paikkansa"! Joka asiaan on vain yksi oikea vastaus. Fysiikka ikään kuin antaa viisautta kaikkitietävyyteen, kaiken olennaisen ymmärtämiseen elämässä. Nämä arvostelun maratoonarit kiduttavat vaimojaankin niin, ettei näillä ole itsetuntoa enää jäljellä. Miehillään on kuulemma niin mustavalkoinen ajattelu, että on turha edes keskustella mistään -vastaus kun on aina tiedossa. Tunteita ei näytetä, koska se on turhaa ja epäolennaista.

Minun puolestani ihailkoon itseään niin paljon kuin huvittaa, mutta pitäköön sen omana tietonaan. Suosittelen silti jokaiselle fyysikolle oman fyysisen puolensakin vaalimista, ettei pääse rupsahtamaan elimistö ennen aikojaan.

Cafe au latte kirjoitti:

Voi voi sentään teitä fyysikkoja. Et ole totisesti ainoa fyysikko joka kiertää pitkin palstoja kertomassa kuinka fysiikka on ainoa/paras ja se alkuperäinen oikea tiede, muut eivät tieteitä ollenkaan.

Suvussani heitä on valitettavasti kaksi. Nykyään koetan vältellä minkä vain pystyn heidän seuraansa. Asia kuin asia, he ovat varmasti oikeassa. Keskustelun, jossa he eivät ole edes mukana tai joka ei kosketa heidän elämäänsä, he saattavat keskeyttää iki-ihanalla tyylillään esim. näin: "Ei pidä paikkansa"! Joka asiaan on vain yksi oikea vastaus. Fysiikka ikään kuin antaa viisautta kaikkitietävyyteen, kaiken olennaisen ymmärtämiseen elämässä. Nämä arvostelun maratoonarit kiduttavat vaimojaankin niin, ettei näillä ole itsetuntoa enää jäljellä. Miehillään on kuulemma niin mustavalkoinen ajattelu, että on turha edes keskustella mistään -vastaus kun on aina tiedossa. Tunteita ei näytetä, koska se on turhaa ja epäolennaista.

Minun puolestani ihailkoon itseään niin paljon kuin huvittaa, mutta pitäköön sen omana tietonaan. Suosittelen silti jokaiselle fyysikolle oman fyysisen puolensakin vaalimista, ettei pääse rupsahtamaan elimistö ennen aikojaan.

Lue lisää

Voi voi sentään teitä fyysikkoja. Et ole totisesti ainoa fyysikko joka kiertää pitkin palstoja kertomassa kuinka fysiikka on ainoa/paras ja se alkuperäinen oikea tiede, muut eivät tieteitä ollenkaan.
-------------
No paskaahan se fysiikkakin on. Ei siitä mihinkään pääse, mutta nyt oli kyse objektiivisuudesta. En vaan tajua, että miten se sitä dataa voidaan subjektiivisesti arvioida.

Juzz kirjoitti:

Hyvät kirjoitus. Naistutkimus tuottaa just semmosia vääristelyjä tuloksia niin kuin suomalaiten naisten pahoinpitelytilastot. Tuloksia oli peukaloita huomattavasti synkempään suuntaa, ja feministit riekkuivat (ja riekkuvat yhä) kaikissa medioissa suomalaisen miehen pahuutta. Ihmeellisintä on, että naistutkijat yrittivät estää vastaavanlaisen tutkimuksen tekemisen toisinpäin, eli tutkimuksen miehiin kohdistuvasta väkivallasta! Tosiasiassa Suomessa on vähemmän perheväkivaltaa kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Lue lisää

Mikä on tosiasia, oletko tutkinut?
perheväkivalta on Suomessa ollut aivan liian kauan tabun asemassa, yksityishenkilöiden oma asia, vaikka kyseinen väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat tappiot.

Miehiin kohdistuvaa väkivalta tutkimusta ei ole yritetty torpedoida, silloin vain oli Maailmanlaajuinen naisiin kohdistuvan perheväkivallan vastainen teemavuosi. Naisjärjestöt hakivat rahoitusta tutkimukseen RAY:lta. Samoin tekivät miesjärjestöt, kuten Miessakit, he hakivat rahaa miehiin kohdistuvaan perheväkivallan tutkimukseen, tietenkin naisiin kohdistuvan väkivallan teemavuotena(moni korrektimpi olisi siirtänyt asiaa seuraavaan vuoteen, mutta Miessakithan ovat täysin puolueellinen järjestö, ei tarvitse kuin käydä heidän nettisivuilla asian todetakseen). Miessakit saivat rahoituksen.

Naisjärjestöt ja poliisin tilastot ovat sitä mieltä, että naisiin kohdistuva perheväkivalta on akuutimpaa kuin miehiin kohdistuva perheväkivalta. Naisten tekemä väkivalta miehiä kohtaan ei poista tai anna oikeutta vähätellä naisten kohtaamaa perheväkivaltaa. Se ei kelpaa perusteluksi "kun naisetkin lyövät", joten asia sillä selvä. Miessakeilla tuntuu olevan kovin kova hinku tällaiseen argumentointiin joka käy ilmi heidän sivuillaan.

Toden totta! Ns. naistutkimus on totisesti turhin ja myös typerin "Tieteenala". Todellista naistutkimusta tekevät ainoastaan miehet sängyssä! Ja tästä tutkimukseta on selviä tuloksiakin näkyvissä.

Vai kuinka?

simpauttaja kirjoitti:

Mikä on tosiasia, oletko tutkinut?
perheväkivalta on Suomessa ollut aivan liian kauan tabun asemassa, yksityishenkilöiden oma asia, vaikka kyseinen väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat tappiot.

Miehiin kohdistuvaa väkivalta tutkimusta ei ole yritetty torpedoida, silloin vain oli Maailmanlaajuinen naisiin kohdistuvan perheväkivallan vastainen teemavuosi. Naisjärjestöt hakivat rahoitusta tutkimukseen RAY:lta. Samoin tekivät miesjärjestöt, kuten Miessakit, he hakivat rahaa miehiin kohdistuvaan perheväkivallan tutkimukseen, tietenkin naisiin kohdistuvan väkivallan teemavuotena(moni korrektimpi olisi siirtänyt asiaa seuraavaan vuoteen, mutta Miessakithan ovat täysin puolueellinen järjestö, ei tarvitse kuin käydä heidän nettisivuilla asian todetakseen). Miessakit saivat rahoituksen.

Naisjärjestöt ja poliisin tilastot ovat sitä mieltä, että naisiin kohdistuva perheväkivalta on akuutimpaa kuin miehiin kohdistuva perheväkivalta. Naisten tekemä väkivalta miehiä kohtaan ei poista tai anna oikeutta vähätellä naisten kohtaamaa perheväkivaltaa. Se ei kelpaa perusteluksi "kun naisetkin lyövät", joten asia sillä selvä. Miessakeilla tuntuu olevan kovin kova hinku tällaiseen argumentointiin joka käy ilmi heidän sivuillaan.

Lue lisää

Naiset osaavat tehdä melkein mistä vain vetojuhdan valtapyrkimyksilleen. Tosiasiassa nainen usein aloittaa perheväkivallaan sanallisella väkivallallaan, jota voi seurata fyysinenkin myöhemmin. Ei kai kovin moni kestä sitä perhepiirissään vuodesta toiseen. Suomessa kotirauhaa on perinteisesti kunnioitettu, suomalaiset eivät ole koskaan joutuneet suoranaiseen maaorjuuteen, joten talollisen itsenäisyydellä on pitkä perinne. Varottava onkin, ettei Suomesta tule Neuvostoliiton kaltaista sisäisen vakoilunvaltiota, jossa perheenjäsenetkin antavat toisiaan - usein tekaistusti - ilmi. Esim. avioeron koittaessa nainen usein sopivasti huomaa, että hän on mitä moninaisimman perheväkivallan uhri ja muistaa mainita tämän myös huoltajuuskiistoissa ja muissa oikeudellisissa istunnoissa.

Tällaisten asioiden objektiivinen tutkimus ei onnistu perushypoteeseiltaan nurinkurisessa naistutkimyksen tiedekunnassa, vaan sopisi siirtää sosiologian tai psykologian piiriin.

Humanistiseen tiedekuntaan voisi lanseerata hyödyllisyyden periaatteen. Esim. kirjallisuudentutkimus lienee aivan tarpeetonta yhteiskunnan hyvinvoinnille ja tieteen kehitykselle, enkä kirjoita tätä ainoastaan siksi, että pistää kateaksi, kun toiset voivat kirjoittaa jopa väitöskirjansa mielipiteistään jotakin tekelettä koskien.

Hoitotiede ei ole lääketieteellisessä tiedekunnassa :DDD

simpauttaja kirjoitti:

Mikä on tosiasia, oletko tutkinut?
perheväkivalta on Suomessa ollut aivan liian kauan tabun asemassa, yksityishenkilöiden oma asia, vaikka kyseinen väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle mittavat tappiot.

Miehiin kohdistuvaa väkivalta tutkimusta ei ole yritetty torpedoida, silloin vain oli Maailmanlaajuinen naisiin kohdistuvan perheväkivallan vastainen teemavuosi. Naisjärjestöt hakivat rahoitusta tutkimukseen RAY:lta. Samoin tekivät miesjärjestöt, kuten Miessakit, he hakivat rahaa miehiin kohdistuvaan perheväkivallan tutkimukseen, tietenkin naisiin kohdistuvan väkivallan teemavuotena(moni korrektimpi olisi siirtänyt asiaa seuraavaan vuoteen, mutta Miessakithan ovat täysin puolueellinen järjestö, ei tarvitse kuin käydä heidän nettisivuilla asian todetakseen). Miessakit saivat rahoituksen.

Naisjärjestöt ja poliisin tilastot ovat sitä mieltä, että naisiin kohdistuva perheväkivalta on akuutimpaa kuin miehiin kohdistuva perheväkivalta. Naisten tekemä väkivalta miehiä kohtaan ei poista tai anna oikeutta vähätellä naisten kohtaamaa perheväkivaltaa. Se ei kelpaa perusteluksi "kun naisetkin lyövät", joten asia sillä selvä. Miessakeilla tuntuu olevan kovin kova hinku tällaiseen argumentointiin joka käy ilmi heidän sivuillaan.

Lue lisää

En minä ole yrittänyt vähätellä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sekä miehiin että naisiin kohdistuva väkivalta on yhtä vakavaa. Mielestäni väkivaltatapaus pitää katsoa aina yksittäisenä tapauksena, uhrin tai syyllisen sukupuolella ei saisi olla merkitystä. Vammat ja tapahtumat puhuvat puolestaan.

Miksi kimpaannuit? En minä ole vähätellyt kehenkään (en siis naisiinkaan) kohdistuvaa väkivaltaa. Kritisoin sitä, että suomalaismiesten enemmistö saa kärsiä pienen vähemmistön tekemisistä. Suomen Kuvalehtihän kirjoitti kolmisen viikkoa sitten artikkelin naisíin kohdistuvien pahoinpitelytilastojen vääristelystä. Väkivaltaiset miehet pitää tuomita, mutta tapausten määrä oli moninkertaistetu, jotta päästiin aloittamaan jeesustelu suomalaisen miehen väkivaltaisuudesta ja pahuudesta. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä nämä feministit usein kieltävät tekemästä maahanmuuttajien kohdalla?

Lääkäri kirjoitti:

Hoitotiede ei ole lääketieteellisessä tiedekunnassa :DDD

Minä luen hoitotiedettä Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.

... kirjoitti:

Niin että perusteluita kiitos.

Miksi ko. humanistiset & yht. kuntatieteelliset oppiaineet ovat mielestäsi turhia? Kuinka hyvin tunnet ko. oppiaineiden tutkimusta?

Humanistisissa ja yht. kuntatieteellisissä oppiaineissa on yleensä pohjimmiltaan kyseessä yleissivistä tavoite, jonka puitteissa myös niiden tarpeellisuutta voidaan perustella.

Lue lisää

Kaikkea voidaan perustella - ainakin melkein, mahdollisesti jopa täsmälleen. Se ei tee asiasta tarpeellista. Jotta perustelussa olisi mitään mieltä, sillä pitää vaikuttaa jonkun aitoon kantaan asiaa kohtaan.

Folkloristiikka ja kansatiede ovat käytännöllisempiä versioita historiantutukimuksesta ja soveltuvat esimerkiksi museo- ja arkistoalalle. Et kuitenkaan ole listassasi maininnut kulttuurihistoriaa, yleistä historiaa tai Suomen historiaa, joten miten ne ovat mielestäsi tarpeellisia siinä kuin antropologiset alat tarpeettomia, vaikka historia on selvästi teoreettisempaa ja korkeakulttuurisempaa? Poliittinen historia tutkii mm. sotien syitä, jotka ovat siis listasi mukaan mielestäsi vähemmän tärkeitä kuin vaikka keskiajan tutkimus. Arkeologia kuitenkin jostain syystä puuttuu turhuuslistaltasi, joten kaukaisen menneisyyden tutkiminen lienee mielestäsi tärkeämpää kuin läheisen. Haluaisitko ylipäänsä, että vaikka museoiden rakennustutkimusta tai kaavoituslausontoja tekisi vaikka ekonomi? Maakunta-arkistossa työskentelisi tradenomeja?

Miksiköhän on mielestäsi kunniakkaampaa opiskella vaikka maantiedettä tai eläintiedettä kuin antropologisia aineita? Miksi oikeustiede tai valtio-oppi on hyödyllisempää kuin poliittinen historia tai sosiaalipolittiikka? (Sosiaalipolitiikasta muuten valmistuu hyviä ylikoulutettuja sossuntätejä!)

Miksi on huonompi asia pohtia vanhainkotien hoitokäytäntöjä kuin lähettää kyselyjä, joissa tiedustellaan monellako eurolla mikin talous ostaa kenkiä? Miksi on kunniaakkaampaa, että ekonomi myy vaikka postilaatikoita kuin että mediatutkija myy lehtiä elokuva-arvosteluilla?

Kun on aika selvää, että et tiedä humanististen oppiaineiden tai oikeastaan paljon minkään sisällöstä yhtikäs mitään, niin miksi kuitenkin kommentoit ja tuot siten typeryytesi ilmi?

Suurin vahvuus yliopiston humanistisessa tiedekunnassa on mielestäni se, että hyvällä onnella ja keskittymällä siellä saattaa oppia perustelemaan asioita ja vaatimaan muiltakin kunnon perusteluja. Se jos mikä on elämässä hyödyksi. Vietäpäs hiljainen hetki meditoimalla sitä ajatusta.

Ensiksikin rikkaruohoTIETEELLINEN, mikäs se on? Rikkakasvitiede opetusalana löytyy kyllä. Ja toiseksikin: minkäköhän takia se on turha?? Eiköhän se kuulu juuri niihin aloihin, joista todellakin on hyötyä, esim maataloudelle. Tiedätkö ylipäätään mistä puhut vai yritätkö vain olla vitsikäs?

Sanot naistutkimusta turhaksi ja seuraavassa lauseessa taas hehkutat yhteiskunnallisia aineita. Naistutkimus ON MONITIETEINEN OPPIAINE jonka taustalla ovat MYÖS YHTEISKUNTATIETEET, mm. sosiologia!

Ja ennen kuin alat humanisteja asettamaan kaupan kassalle, niin tutustu nyt ihmeessä yliopistosi rekrytointipalveluiden tms. tekemään selvitykseen valmistuneiden työllistymisestä. Tämä asia pitäisi yhteiskuntatieteitä hehkuttavan (ja arvelen että myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen) kai tietää.

... kirjoitti:

Sanot naistutkimusta turhaksi ja seuraavassa lauseessa taas hehkutat yhteiskunnallisia aineita. Naistutkimus ON MONITIETEINEN OPPIAINE jonka taustalla ovat MYÖS YHTEISKUNTATIETEET, mm. sosiologia!

Ja ennen kuin alat humanisteja asettamaan kaupan kassalle, niin tutustu nyt ihmeessä yliopistosi rekrytointipalveluiden tms. tekemään selvitykseen valmistuneiden työllistymisestä. Tämä asia pitäisi yhteiskuntatieteitä hehkuttavan (ja arvelen että myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneen) kai tietää.

Lue lisää

On se tärkeetä. Uskokaa vaan mä oon ollu mukana ja tullu siihen tulokseen että ilman naisia miehet loppus seuraavan sukopolven aikana.

"mutta todellakaan en näe kovin suurta ttarvetta humanistisella tiedekunnalla,sieltähän kaikki valmistuu lähinnä kortistoon tai kaupan kassalle..."

Niin tai vaikka opettajaksi. Ilman humanistista tiedekuntaa sinä et olisi päässyt edes ammattikouluun asti :)

Ainakin Tampereella hallintotieteelliset opinnot mahdollistavat loppututkinnon suorittamisen ainakin seuraavista pääaineista:
* aluetiede
* finanssihallinto ja julk.yht. laskentatoimi
* hallintotiede
* julkisoikeus
* kunnallisoikeus
* kunnallispolitiikka
* ympäristöpolitiikka

Näitä voi opiskella pääaineena mm. seuraavissa laitoksissa: taloustieteiden laitos, oikeustieteiden laitos, johtamistieteiden laitos ja yhdyskuntatieteiden laitos.

Ainakin itse koen, että opinnoissa yhdistyy sekä työelämälähtöisyys, että tieteellinen näkökulma. Nähdäkseni opinnot valmistavat myös hyvin erilaisiin tehtäviin mm. julkista valtaa käyttävien organisaatioiden palvelukseen.

Jos haluaa laajentaa sivistystään kaupallis-hallinnollis-oikeustieteelliseltä puolelta muiden tieteenalojen puolelle, niin ainakin Tampereella se onnistuu ns. vapaan sivuaineoikeuden kautta.

Mm. finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi on myös sillä tavalla spesiaali tieteenala, ettei sitä opeteta kovin monessa paikassa.

Tervetuloa pääsykokeisiin ja toivottavasti myös opiskelemaan haastavien ja mielenkiintoisten hallintotieteellisten opintojen pariin!

Nikke kirjoitti:

Ainakin Tampereella hallintotieteelliset opinnot mahdollistavat loppututkinnon suorittamisen ainakin seuraavista pääaineista:
* aluetiede
* finanssihallinto ja julk.yht. laskentatoimi
* hallintotiede
* julkisoikeus
* kunnallisoikeus
* kunnallispolitiikka
* ympäristöpolitiikka

Näitä voi opiskella pääaineena mm. seuraavissa laitoksissa: taloustieteiden laitos, oikeustieteiden laitos, johtamistieteiden laitos ja yhdyskuntatieteiden laitos.

Ainakin itse koen, että opinnoissa yhdistyy sekä työelämälähtöisyys, että tieteellinen näkökulma. Nähdäkseni opinnot valmistavat myös hyvin erilaisiin tehtäviin mm. julkista valtaa käyttävien organisaatioiden palvelukseen.

Jos haluaa laajentaa sivistystään kaupallis-hallinnollis-oikeustieteelliseltä puolelta muiden tieteenalojen puolelle, niin ainakin Tampereella se onnistuu ns. vapaan sivuaineoikeuden kautta.

Mm. finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi on myös sillä tavalla spesiaali tieteenala, ettei sitä opeteta kovin monessa paikassa.

Tervetuloa pääsykokeisiin ja toivottavasti myös opiskelemaan haastavien ja mielenkiintoisten hallintotieteellisten opintojen pariin!

Lue lisää

* aluetiede = keskustapuolen levittämää syöpää
* finanssihallinto ja julk.yht. laskentatoimi
= erikoistunut tradenomi, epäonnistunut ekonomi
* hallintotiede = no huh huh
* julkisoikeus = en päässyt oikikseen,mutta keskustalaisiin kuntiin kaupunkilaisten verovaroilla eläviä virkamiehiä, -nyt myös muodollisella tutkinnolla
* kunnallisoikeus = ks. edellinen
* kunnallispolitiikka = ks. sama jatkuu
* ympäristöpolitiikka = oikeesti.

"Ainakin itse koen, että opinnoissa yhdistyy sekä työelämälähtöisyys, että tieteellinen näkökulma".
HEI, HIENO HOMMA; AMMATTIKOULUSSA.

"Nähdäkseni opinnot valmistavat myös hyvin erilaisiin tehtäviin mm. julkista valtaa käyttävien organisaatioiden palvelukseen".
Kylä, kylä

"Jos haluaa laajentaa sivistystään kaupallis-hallinnollis-oikeustieteelliseltä puolelta muiden tieteenalojen puolelle, niin ainakin Tampereella se onnistuu ns. vapaan sivuaineoikeuden kautta."
Nim. meidänkin kolhoosissa on kirjasto


"Mm. finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi on myös sillä tavalla spesiaali tieteenala, ettei sitä opeteta kovin monessa paikassa."
KAS KUN SIIHEN EI OLE MITÄÄN ERITYISTÄ SYYTÄKÄÄN

Ohomies kirjoitti:

* aluetiede = keskustapuolen levittämää syöpää
* finanssihallinto ja julk.yht. laskentatoimi
= erikoistunut tradenomi, epäonnistunut ekonomi
* hallintotiede = no huh huh
* julkisoikeus = en päässyt oikikseen,mutta keskustalaisiin kuntiin kaupunkilaisten verovaroilla eläviä virkamiehiä, -nyt myös muodollisella tutkinnolla
* kunnallisoikeus = ks. edellinen
* kunnallispolitiikka = ks. sama jatkuu
* ympäristöpolitiikka = oikeesti.

"Ainakin itse koen, että opinnoissa yhdistyy sekä työelämälähtöisyys, että tieteellinen näkökulma".
HEI, HIENO HOMMA; AMMATTIKOULUSSA.

"Nähdäkseni opinnot valmistavat myös hyvin erilaisiin tehtäviin mm. julkista valtaa käyttävien organisaatioiden palvelukseen".
Kylä, kylä

"Jos haluaa laajentaa sivistystään kaupallis-hallinnollis-oikeustieteelliseltä puolelta muiden tieteenalojen puolelle, niin ainakin Tampereella se onnistuu ns. vapaan sivuaineoikeuden kautta."
Nim. meidänkin kolhoosissa on kirjasto


"Mm. finanssihallinto ja julk.yhteisöjen laskentatoimi on myös sillä tavalla spesiaali tieteenala, ettei sitä opeteta kovin monessa paikassa."
KAS KUN SIIHEN EI OLE MITÄÄN ERITYISTÄ SYYTÄKÄÄN

Lue lisää

Olet oikeassa!

opiskelen itse uskontotiedettä. Onhan se ihan mielenkiintoista joo, mutta mitäköhän siitä lopulta jää käteen kun opettajaa musta ei tule..Vielä enemmän haukkuja olen kuullut näistä muista kultt.tutk.aineista, esim folkki ja kansatiede. Niissä liikutaan vieläkin kapeammalla alueella. Uskon että jos tasan tarkkaan tietää mitä haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen, tulee saamaan töitä joka jotenkijn liittyy ko alaan, mutta sellaiset (kuten minä), joilla tulevaisuus on suuri kysymysmerkki, päätyvät todennäköisemmin työttömyyskortistoon tai jollekin täysin eri alalle töihin. Olenkin miettinyt paluutta amk:hon jonne täytyy viimeistään ens syksyllä palata tai menetän sen opiskelupaikan. Ainakin varma duuni löytyy. Ja voihan yo-opintoja joskus jatkaa jos haluaa. käsittääkseni ne uudet säädökset ei koske vanhoja opiskelijoita?

Naistutkimus on minunkin mielestä pelkkää huuhaata. Ei siitä ainakaan omaa oppiainetta tarvitsisi tehdä. miksei ihmiset tajua että ei voi olla sukupuolineutraali jos kuitenkin on kaksi eri sukupuolta eri ominaisuuksineen..en tarkoita että kaikki feministit ajattelisivat näin.

loinen kirjoitti:

opiskelen itse uskontotiedettä. Onhan se ihan mielenkiintoista joo, mutta mitäköhän siitä lopulta jää käteen kun opettajaa musta ei tule..Vielä enemmän haukkuja olen kuullut näistä muista kultt.tutk.aineista, esim folkki ja kansatiede. Niissä liikutaan vieläkin kapeammalla alueella. Uskon että jos tasan tarkkaan tietää mitä haluaa ja on valmis tekemään töitä sen eteen, tulee saamaan töitä joka jotenkijn liittyy ko alaan, mutta sellaiset (kuten minä), joilla tulevaisuus on suuri kysymysmerkki, päätyvät todennäköisemmin työttömyyskortistoon tai jollekin täysin eri alalle töihin. Olenkin miettinyt paluutta amk:hon jonne täytyy viimeistään ens syksyllä palata tai menetän sen opiskelupaikan. Ainakin varma duuni löytyy. Ja voihan yo-opintoja joskus jatkaa jos haluaa. käsittääkseni ne uudet säädökset ei koske vanhoja opiskelijoita?

Naistutkimus on minunkin mielestä pelkkää huuhaata. Ei siitä ainakaan omaa oppiainetta tarvitsisi tehdä. miksei ihmiset tajua että ei voi olla sukupuolineutraali jos kuitenkin on kaksi eri sukupuolta eri ominaisuuksineen..en tarkoita että kaikki feministit ajattelisivat näin.

Lue lisää

Joo, on kaksi biologisesti erilaista sukupuolta, mutta tarvitseeko tämän vaikuttaa siihen miten sosialiset sukupuolet rakentuvat? Ja toisaalta pitääkö sukupuolen (biologisen tai sosiaalisesti konstruioidun) vaikuttaa siihen miten yksilöä kohdellaan yhteiskunnassa?

... kirjoitti:

Joo, on kaksi biologisesti erilaista sukupuolta, mutta tarvitseeko tämän vaikuttaa siihen miten sosialiset sukupuolet rakentuvat? Ja toisaalta pitääkö sukupuolen (biologisen tai sosiaalisesti konstruioidun) vaikuttaa siihen miten yksilöä kohdellaan yhteiskunnassa?

Lue lisää

Mun mielestä biologinen sukupuoli kyllä vaikuttaa sosiaaliseen sukupuoleenkin. tai ainakaan näitä ei voi tutkia toisistaan irrallisina.
Palkat yms tietty pitäis olla samat. Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??

loinen kirjoitti:

Mun mielestä biologinen sukupuoli kyllä vaikuttaa sosiaaliseen sukupuoleenkin. tai ainakaan näitä ei voi tutkia toisistaan irrallisina.
Palkat yms tietty pitäis olla samat. Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??

Lue lisää

"Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??"

No mm. juuri se hyöty, että ymmärretään sosiaalisen ja biologisen sukupuolen ero ja myös kyseenalaistetaan sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä seikkoja ja sitä miten erilaiset valtarakenteet pyrkivät pitämään yllä sukupuolista erottelua.

Sinun näkökulmaasi voisi kutsua ns. essentialistiseksi, eli nojaat hieman siihen suuntaan että redusoit sosiaalisen sukupuolen ihmisten välisiin biologisiin eroihin. Ei noin. Biologinen sukupuoli on fakta, sosiaalinen sukupuoli on sosiaalinen konstruktio.

Noin niin kuin yleisesti ja filosofisesta näkökulmasta, naistutkimus KYSEENALAISTAA ja siten ko. oppiainetta opiskeleva ehkä oppii kyseenalaistamaan.

Humanististen oppiaineiden "tulosten" ei tarvitse olla luonnontieteiden tms. mukaisesti selvästi kvantifioitavissa, vaan jo uusi tulkinta jostakin ilmiöstä on tutkimustulos ja jos tämä sitten vieläpä herättää laajempaa keskustelua ja pohdintaa asian tiimoilta - siis uusia tulkintoja - ollaan tutkimuksessa hyvällä pohjalla. Kummastuttaa että et uskontieteen opiskelijana ja siten humanistina tiedä näitä asioita.

... kirjoitti:

"Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??"

No mm. juuri se hyöty, että ymmärretään sosiaalisen ja biologisen sukupuolen ero ja myös kyseenalaistetaan sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä seikkoja ja sitä miten erilaiset valtarakenteet pyrkivät pitämään yllä sukupuolista erottelua.

Sinun näkökulmaasi voisi kutsua ns. essentialistiseksi, eli nojaat hieman siihen suuntaan että redusoit sosiaalisen sukupuolen ihmisten välisiin biologisiin eroihin. Ei noin. Biologinen sukupuoli on fakta, sosiaalinen sukupuoli on sosiaalinen konstruktio.

Noin niin kuin yleisesti ja filosofisesta näkökulmasta, naistutkimus KYSEENALAISTAA ja siten ko. oppiainetta opiskeleva ehkä oppii kyseenalaistamaan.

Humanististen oppiaineiden "tulosten" ei tarvitse olla luonnontieteiden tms. mukaisesti selvästi kvantifioitavissa, vaan jo uusi tulkinta jostakin ilmiöstä on tutkimustulos ja jos tämä sitten vieläpä herättää laajempaa keskustelua ja pohdintaa asian tiimoilta - siis uusia tulkintoja - ollaan tutkimuksessa hyvällä pohjalla. Kummastuttaa että et uskontieteen opiskelijana ja siten humanistina tiedä näitä asioita.

Lue lisää

Niin, itse asiassa sekin on jo hyötyä että ko. oppiainetta itseään kyseenalaistetaan ja siten sen tarkastelemaa ilmiötä tulkintaan. Kuitenkin oppiainetta kyseenalaistavien tulisi omata perustiedot aineesta, jotta argumenteilla olisi painoarvoa. Asiat pitää osata kyseenalaistaa niiden omista lähtökohdista käsin, ei jonkin muun mittarin perusteella. (Vrt. humanististen tieteiden arvottaminen luonnontieteiden kautta - miksi näin? Harvemminhan nimittäin luonnontieteitä arvotetaan puolestaan humanistisen tutkimuksen kriteerein.)

... kirjoitti:

"Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??"

No mm. juuri se hyöty, että ymmärretään sosiaalisen ja biologisen sukupuolen ero ja myös kyseenalaistetaan sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä seikkoja ja sitä miten erilaiset valtarakenteet pyrkivät pitämään yllä sukupuolista erottelua.

Sinun näkökulmaasi voisi kutsua ns. essentialistiseksi, eli nojaat hieman siihen suuntaan että redusoit sosiaalisen sukupuolen ihmisten välisiin biologisiin eroihin. Ei noin. Biologinen sukupuoli on fakta, sosiaalinen sukupuoli on sosiaalinen konstruktio.

Noin niin kuin yleisesti ja filosofisesta näkökulmasta, naistutkimus KYSEENALAISTAA ja siten ko. oppiainetta opiskeleva ehkä oppii kyseenalaistamaan.

Humanististen oppiaineiden "tulosten" ei tarvitse olla luonnontieteiden tms. mukaisesti selvästi kvantifioitavissa, vaan jo uusi tulkinta jostakin ilmiöstä on tutkimustulos ja jos tämä sitten vieläpä herättää laajempaa keskustelua ja pohdintaa asian tiimoilta - siis uusia tulkintoja - ollaan tutkimuksessa hyvällä pohjalla. Kummastuttaa että et uskontieteen opiskelijana ja siten humanistina tiedä näitä asioita.

Lue lisää

Voiko naistutkimuksen opiskelija aikuisten oikeasti työllistyä "oman alansa" töihin mihinkään muualle kuin feministisesti suuntautuneeseen järjestöön tai naistutkimuksen tutkijaksi/opettajaksi yliopistoon? Jos voivat, niin onko se koulutuksen ansiota, vai henkilön omasta ponnistelusta kiinni?

Mitä konkreettista hyvää naistutkimus on tuottanut yhteiskunnalle? Ideologispohjaista lehtikirjoittelua en pidä kovin merkittävänä saavutuksena.

Mitä sellaista konkreettista naistutkimuksen opiskelija oppii, mistä hänelle on suojatyöpaikkojen ulkopuolisessa työelämässä jotain hyötyä?

Ja voiko naistutkimusta tosiaan opiskella Suomessa pääaineena jossain?

paapelin pytinki kirjoitti:

Voiko naistutkimuksen opiskelija aikuisten oikeasti työllistyä "oman alansa" töihin mihinkään muualle kuin feministisesti suuntautuneeseen järjestöön tai naistutkimuksen tutkijaksi/opettajaksi yliopistoon? Jos voivat, niin onko se koulutuksen ansiota, vai henkilön omasta ponnistelusta kiinni?

Mitä konkreettista hyvää naistutkimus on tuottanut yhteiskunnalle? Ideologispohjaista lehtikirjoittelua en pidä kovin merkittävänä saavutuksena.

Mitä sellaista konkreettista naistutkimuksen opiskelija oppii, mistä hänelle on suojatyöpaikkojen ulkopuolisessa työelämässä jotain hyötyä?

Ja voiko naistutkimusta tosiaan opiskella Suomessa pääaineena jossain?

Lue lisää

"Voiko naistutkimuksen opiskelija aikuisten oikeasti työllistyä "oman alansa" töihin mihinkään muualle kuin feministisesti suuntautuneeseen järjestöön tai naistutkimuksen tutkijaksi/opettajaksi yliopistoon?"


Onko yliopistokoulutuksen perusajatus valmistaa ihmisiä työelämään vai tutkijoiksi, työhän yliopistoon? Riippuu pitkälti oppiaineesta. Naistutkimusta opiskellut voi varmasti hyvin työllistä mm. erilaisiin järjestötehtäviin. Mitään "omaa alaahan" ei sinänsä ole, niin kuin ei monessa muussakaan yo:n oppiaineessa.


"Mitä hyvää naistutkimus on tuottanut yhteiskunnalle?"

Tähän jo kyllä vastasin edellä. Toisaalta jo kysymyksesi asettaa tutkimukselle vaatimuksen, jollaista ei tieteenteolle normaalisti aseteta: että tutkimuksen pitäisi tuotta HYVÄÄ. Johtuuko kysymyksenasettelusi siitä, että koet naistutkimuksen olevan politisoitunutta? Jos näin, niin tällöin tulkitsen niin, että myönnät naistutkimuksen tuoneen mukanaan sitä hyvää, mm. ymmärrystä siitä miten valtaa on käytetty suhteessa naisiin.


"Mitä sellaista konkreettista naistutkimuksen opiskelija oppii, mistä hänelle on suojatyöpaikkojen ulkopuolisessa työelämässä jotain hyötyä?"


Edelleen: mm. kyseenalaistamaan. Tätä ja sen hyödyllisyyttä ja myös konkreettisuutta saattaa olla sellaisen vaikea ymmärtää joka ei itse ole tutustunut esim. filosofiaan ja humanistisiin tieteisiin tai laajasti ihmistieteisiin. Myös yleinen yhteiskuntatietous on oppiaineen ehdoton hyve. Lisäksi monitieteisyytensä johdosta naistutkimus antaa opiskelijalle hyvät tiedot monesta eri tieteenalasta.

Toisaalta tämä kysymyksesi on kytköksissä ensimmäiseen kysymykseesi, johon edellä annoin vastauksen.

"Ja voiko naistutkimusta tosiaan opiskella Suomessa pääaineena jossain?

Tietääkseni ei pääaineena. Joskin naistutkimusta voi kyllä sitten tehdä monessakin oppiaineessa. Tähän pitäisi kai selvittää, että naistutkimus on taustaltaan monitieteinen oppiaine, metodit ovat mm. sosiologiasta, kielitieteestä/kirjallisuustieteestä.

Kyseessähän on siis eräänlainen sateenvarjo -käsite joka kokoaa yhteen sukupuolisuutta (ja eritoten naiseutta) käsittelevää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

... kirjoitti:

"Voiko naistutkimuksen opiskelija aikuisten oikeasti työllistyä "oman alansa" töihin mihinkään muualle kuin feministisesti suuntautuneeseen järjestöön tai naistutkimuksen tutkijaksi/opettajaksi yliopistoon?"


Onko yliopistokoulutuksen perusajatus valmistaa ihmisiä työelämään vai tutkijoiksi, työhän yliopistoon? Riippuu pitkälti oppiaineesta. Naistutkimusta opiskellut voi varmasti hyvin työllistä mm. erilaisiin järjestötehtäviin. Mitään "omaa alaahan" ei sinänsä ole, niin kuin ei monessa muussakaan yo:n oppiaineessa.


"Mitä hyvää naistutkimus on tuottanut yhteiskunnalle?"

Tähän jo kyllä vastasin edellä. Toisaalta jo kysymyksesi asettaa tutkimukselle vaatimuksen, jollaista ei tieteenteolle normaalisti aseteta: että tutkimuksen pitäisi tuotta HYVÄÄ. Johtuuko kysymyksenasettelusi siitä, että koet naistutkimuksen olevan politisoitunutta? Jos näin, niin tällöin tulkitsen niin, että myönnät naistutkimuksen tuoneen mukanaan sitä hyvää, mm. ymmärrystä siitä miten valtaa on käytetty suhteessa naisiin.


"Mitä sellaista konkreettista naistutkimuksen opiskelija oppii, mistä hänelle on suojatyöpaikkojen ulkopuolisessa työelämässä jotain hyötyä?"


Edelleen: mm. kyseenalaistamaan. Tätä ja sen hyödyllisyyttä ja myös konkreettisuutta saattaa olla sellaisen vaikea ymmärtää joka ei itse ole tutustunut esim. filosofiaan ja humanistisiin tieteisiin tai laajasti ihmistieteisiin. Myös yleinen yhteiskuntatietous on oppiaineen ehdoton hyve. Lisäksi monitieteisyytensä johdosta naistutkimus antaa opiskelijalle hyvät tiedot monesta eri tieteenalasta.

Toisaalta tämä kysymyksesi on kytköksissä ensimmäiseen kysymykseesi, johon edellä annoin vastauksen.

"Ja voiko naistutkimusta tosiaan opiskella Suomessa pääaineena jossain?

Tietääkseni ei pääaineena. Joskin naistutkimusta voi kyllä sitten tehdä monessakin oppiaineessa. Tähän pitäisi kai selvittää, että naistutkimus on taustaltaan monitieteinen oppiaine, metodit ovat mm. sosiologiasta, kielitieteestä/kirjallisuustieteestä.

Kyseessähän on siis eräänlainen sateenvarjo -käsite joka kokoaa yhteen sukupuolisuutta (ja eritoten naiseutta) käsittelevää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Lue lisää

Mutta missä on miestutkimus?
Taittaa työllistymistilastojen valossa heikoin olla argeologia. Vastavalmistuneiden työttömyys muistaakseni 57% vrt. esim. oman alani 4%

Yhteiskuntat. yo kirjoitti:

Mutta missä on miestutkimus?
Taittaa työllistymistilastojen valossa heikoin olla argeologia. Vastavalmistuneiden työttömyys muistaakseni 57% vrt. esim. oman alani 4%

Lue lisää

Tokihan sitä miestutkimustakin on: http://www.uta.fi/laitokset/naistutkimus/miestutkimus/

On muuten liitoksissa naistutkimukseen kuten ko. sivuilta selviää.

Ja eri alojen työllistymisprosentit tai palkat tms. eivät oikeastaan meikäläisen maailmankuvaa hetkauta suuntaan taikka toiseen.

... kirjoitti:

"Mutta kerro mitä hyötyä on naistutkimuksen opiskelusta??"

No mm. juuri se hyöty, että ymmärretään sosiaalisen ja biologisen sukupuolen ero ja myös kyseenalaistetaan sosiaaliseen sukupuoleen liittyviä seikkoja ja sitä miten erilaiset valtarakenteet pyrkivät pitämään yllä sukupuolista erottelua.

Sinun näkökulmaasi voisi kutsua ns. essentialistiseksi, eli nojaat hieman siihen suuntaan että redusoit sosiaalisen sukupuolen ihmisten välisiin biologisiin eroihin. Ei noin. Biologinen sukupuoli on fakta, sosiaalinen sukupuoli on sosiaalinen konstruktio.

Noin niin kuin yleisesti ja filosofisesta näkökulmasta, naistutkimus KYSEENALAISTAA ja siten ko. oppiainetta opiskeleva ehkä oppii kyseenalaistamaan.

Humanististen oppiaineiden "tulosten" ei tarvitse olla luonnontieteiden tms. mukaisesti selvästi kvantifioitavissa, vaan jo uusi tulkinta jostakin ilmiöstä on tutkimustulos ja jos tämä sitten vieläpä herättää laajempaa keskustelua ja pohdintaa asian tiimoilta - siis uusia tulkintoja - ollaan tutkimuksessa hyvällä pohjalla. Kummastuttaa että et uskontieteen opiskelijana ja siten humanistina tiedä näitä asioita.

Lue lisää

että ajatukseni naistutkimuksesta perustuvat osin stereotypioihin, joten ehkä ei sitten pitäisi sanoa mitään. Mutta tiedän kaksi jotka ovat opiskelleet naistutkimusta, enkä ole ainakaan yleviä kehuja alasta kuullut. Miehiä taitaa ahdistaa tms kyseinen ala koska luennoilla käy pelkkiä naisia..kuulemma.
Vaikka opiskelenkin hum.tdk:ssa, ei se tarkoita sitä ettenkö voisi henk.koht ajatella jostain oppiaineesta jotain...
Henk.koht ajattelen että Suomen kaltaisessa maassa naisen ja miehen tasa-arvo on mallillaan. Palkkaus on ainoa jossa voi olla eroja, ja puheet siitä että naiset törmää lasikattoon kun haluaa edetä urallaan. Mutta muuten..esimerkiksi perheen sisäiset roolit, niitä tarvitaan. Mun mielestä ei ole mitenkään naisen alistamista tms se, että nainen esim tekee aina ruuan ja hoitaa pyykin. Ehkä noikin sitten kasvatuksesta iskostuu sisälle. Se vain jotenkin luonnistuu niin että nainen hoitaa kodin tietyt asiat ja mies raksaa ja hoitaa auton yms..Tämä nyt meni jo sivuraiteille mutta menköön. En tajua näitä naisia jotka kauhistelevat sitä että ovat esim tehneet viikon ruokaa ja meni tekemään myös miehelle eväät töihin..voi ei. Ja monelle kotiäitiys on negatiivinen sana. Saatetaan yhdistää siihen että nainen vaan pyörittää huushollia, naisella ei ole tahtoa, mies tulee kotiin töistä ja nainen tekee ruuan valmiiksi miehelle. Ja samalla hoitaa lapset..

No niin, kai se naistutkimus sitten on tarpeellista. Ite henk.kohtaisesti en vaan näe sitä tarpeellisena.

loinen kirjoitti:

että ajatukseni naistutkimuksesta perustuvat osin stereotypioihin, joten ehkä ei sitten pitäisi sanoa mitään. Mutta tiedän kaksi jotka ovat opiskelleet naistutkimusta, enkä ole ainakaan yleviä kehuja alasta kuullut. Miehiä taitaa ahdistaa tms kyseinen ala koska luennoilla käy pelkkiä naisia..kuulemma.
Vaikka opiskelenkin hum.tdk:ssa, ei se tarkoita sitä ettenkö voisi henk.koht ajatella jostain oppiaineesta jotain...
Henk.koht ajattelen että Suomen kaltaisessa maassa naisen ja miehen tasa-arvo on mallillaan. Palkkaus on ainoa jossa voi olla eroja, ja puheet siitä että naiset törmää lasikattoon kun haluaa edetä urallaan. Mutta muuten..esimerkiksi perheen sisäiset roolit, niitä tarvitaan. Mun mielestä ei ole mitenkään naisen alistamista tms se, että nainen esim tekee aina ruuan ja hoitaa pyykin. Ehkä noikin sitten kasvatuksesta iskostuu sisälle. Se vain jotenkin luonnistuu niin että nainen hoitaa kodin tietyt asiat ja mies raksaa ja hoitaa auton yms..Tämä nyt meni jo sivuraiteille mutta menköön. En tajua näitä naisia jotka kauhistelevat sitä että ovat esim tehneet viikon ruokaa ja meni tekemään myös miehelle eväät töihin..voi ei. Ja monelle kotiäitiys on negatiivinen sana. Saatetaan yhdistää siihen että nainen vaan pyörittää huushollia, naisella ei ole tahtoa, mies tulee kotiin töistä ja nainen tekee ruuan valmiiksi miehelle. Ja samalla hoitaa lapset..

No niin, kai se naistutkimus sitten on tarpeellista. Ite henk.kohtaisesti en vaan näe sitä tarpeellisena.

Lue lisää

Kirjoituksesi oli minusta hyvä esimerkki naistutkimuksen tarpeellisuudesta itsessään. Juuri tuollaisten käsitysten takia on hyvä, että koulutetaan ihmisiä, jotka oppivat kyseenalaistamaan vallinneita vääriä(kin) malleja. Ja siten myös vaikuttamaan niiden muuttamiseen.

On paljon erilaisia elämänaloja, joissa tasa-arvo ei ole mallillaan. Siis myös perheen sisäisissä suhteissa. On varmasti olemassa naisia, jotka mielellään ovat kotiäitinä, tekevät ruuat ja hoitavat lapset jne, eivätkä koe sitä mitenkään alistavana.

Sen sijaan sukupuolia rajoittavista ikävistä stereotypioista kärsivät ne, jotka eivät niihin sovellu. On olemassa myös niitä naisia, jotka mieluummin korjaavat auton kuin laittavat ruokaa. On myös olemassa miehiä, joille tämä järjestely sopii paremmin kuin kuvailemasi perinteinen. Naistutkimuksen ja ylipäätään sukupuolten välisiä suhteita liipaisevien tutkimusten tärkein merkitys on mielestäni sukupuolisidonnaisten roolien purkaminen. Silloin ihmisen persoonalliset, ominaisuudet, kyvyt ja lahjat pääsevät paremmin esiin.

Miksi pitäisi ajatella, että koska tuo nainen, se laittaa ruuan ja koska tuo on mies, se korjaa auton? On ikävää, jos ihminen ei voi käyttää itsessään olevia kaikkia puolia edukseen. Monet tutkimukset puoltavat tasa-arvoa ja tuovat esiin ihmisen psyykelle olevan edullisempaa ja joustavampaa omistaa sekä maskuliinisia, että feminiinisiä ominaisuuksia. Esim. ihmisen estrogeeni-testosteroni hormonipeilejä tutkittaessa on havaittu, että älykkäimpiä ovat ne miehet ja naiset, joilla molempia hormoneja veressään tasapainoisesti.

Uskon myös, että nykyisessä miesten ja naisten välisessä sodassa voi rauhan saada aikaan vain, jos saadaan eri sukupuolet ymmärtämään toisiaan. Luopumaan niistä ihmeellisistä odotuksista, joita toiselle asetetaan ja pyrkimyksestä alistaa jompaa kumpaa johonkin tiettyyn kaavaan. Se edellyttää tosin molemmilta tahtoa kuvitella itsensä toisen asemaan ja tahtoa kehittää myös itseään ja kaikkia puoliaan.

Catariina kirjoitti:

Kirjoituksesi oli minusta hyvä esimerkki naistutkimuksen tarpeellisuudesta itsessään. Juuri tuollaisten käsitysten takia on hyvä, että koulutetaan ihmisiä, jotka oppivat kyseenalaistamaan vallinneita vääriä(kin) malleja. Ja siten myös vaikuttamaan niiden muuttamiseen.

On paljon erilaisia elämänaloja, joissa tasa-arvo ei ole mallillaan. Siis myös perheen sisäisissä suhteissa. On varmasti olemassa naisia, jotka mielellään ovat kotiäitinä, tekevät ruuat ja hoitavat lapset jne, eivätkä koe sitä mitenkään alistavana.

Sen sijaan sukupuolia rajoittavista ikävistä stereotypioista kärsivät ne, jotka eivät niihin sovellu. On olemassa myös niitä naisia, jotka mieluummin korjaavat auton kuin laittavat ruokaa. On myös olemassa miehiä, joille tämä järjestely sopii paremmin kuin kuvailemasi perinteinen. Naistutkimuksen ja ylipäätään sukupuolten välisiä suhteita liipaisevien tutkimusten tärkein merkitys on mielestäni sukupuolisidonnaisten roolien purkaminen. Silloin ihmisen persoonalliset, ominaisuudet, kyvyt ja lahjat pääsevät paremmin esiin.

Miksi pitäisi ajatella, että koska tuo nainen, se laittaa ruuan ja koska tuo on mies, se korjaa auton? On ikävää, jos ihminen ei voi käyttää itsessään olevia kaikkia puolia edukseen. Monet tutkimukset puoltavat tasa-arvoa ja tuovat esiin ihmisen psyykelle olevan edullisempaa ja joustavampaa omistaa sekä maskuliinisia, että feminiinisiä ominaisuuksia. Esim. ihmisen estrogeeni-testosteroni hormonipeilejä tutkittaessa on havaittu, että älykkäimpiä ovat ne miehet ja naiset, joilla molempia hormoneja veressään tasapainoisesti.

Uskon myös, että nykyisessä miesten ja naisten välisessä sodassa voi rauhan saada aikaan vain, jos saadaan eri sukupuolet ymmärtämään toisiaan. Luopumaan niistä ihmeellisistä odotuksista, joita toiselle asetetaan ja pyrkimyksestä alistaa jompaa kumpaa johonkin tiettyyn kaavaan. Se edellyttää tosin molemmilta tahtoa kuvitella itsensä toisen asemaan ja tahtoa kehittää myös itseään ja kaikkia puoliaan.

Lue lisää

Kirjoituksesi oli ok, siinä oli paljon hyviä pointteja ja olen niistä kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä. Naistutkimuksen, sekä myös feminismin tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut. Kaikki kyseisten suuntausten/tieteenalojen edustajien näkemäni puheenvuorot ovat mielestäni vain kasvattaneet sukupuolten välistä juopaa.

Otetaanpa hieman taustaa asialle. Olen mies, ja pienestä pitäen olen uskonut miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Niin minut on kasvatettu (samoin kuin lähes kaikki tuntemani muutkin suomalaiset miehet). En ole ikinä tuntenut tarvetta olla autossa kuskin paikalla vain koska olen mies, minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia ottaa vastaan ohjausta naiselta töissä, koulussa tai harrastuksissa, enkä koskaan ole vähätellyt kenenkään naispuolisen osaamista (ellei siihen ole ollut aihetta, sama pätee miehiin). Kotityöt osaan hoitaa itse, ja kotonani olen nähnyt mallin, jossa työt jaetaan tasaisesti. Tosin mies luonnollisesti on suuremman fyysisen voimansa vuoksi hoitanut raskaammat hommat.

Kauan olin sitä mieltä, että meillä Suomessa tasa-arvo on täysin toteutunut (pitkälti varmaan omien ja lähipiirini asenteiden vuoksikin). Kuitenkin eräiden naisten (feministit ja nämä naistutkijat) jatkuva napina siitä, kuinka naisia aina alistetaan, avasi silmäni. Toki varmaan nuoria naisia sorsitaan hieman työhönottotilanteessa, ja toki naiset saavat keskimäärin hieman huonompaa palkkaa kuin miehet. Ensimmäinen noista on totta kai väärin, jälkimmäinenkin on väärin, jos johtuu vain siitä, että toisella roikkuu jalkojen välissä kikkeli. Näinhän ei kuitenkaan välttämättä ole. Keskimäärin edelleen miehet satsaavat enemmän työelämään ja näin ollen etenevät paremmin urallaan => enemmän palkkaa, mutta toisaalta tinkimistä perhe-elämästä. Mutta kuitenkin asioita tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, etteivät ne todellakaan ole naiset, jotka meidän yhteiskunnassamme suojelua kaipaavat.

Miehiä sorretaan Suomessa jo ihan lain tasolla. Joudumme suorittamaan asevelvollisuuden, jota vastaavasti naisilla ei ole (eikä oteta taas sitä synnyttämistä tähän, se ei ole laissa määrätty velvollisuus). Lisäksi asenteellisia ongelmia kohtaamme mekin, erossa äidit saavat lapset lähes poikkeuksetta, koti-isiä ei arvosteta yms. (itsekin voisin jopa harkita koti-isyyttä, ura ei ole minulle intohimo, perhe-elämä kiinnostaa enemmän). Kuitenkaan näistä epäkohdista ei saa puhua, se on epämiehekästä marinaa. Jotenkin minulle on tullut tunne, että tasa-arvo on naisille enää jonkinlainen lyömäase sukupuolten välisessä taistelussa. Eli naiset eivät edes pyri todelliseen tasa-arvoon, vaan käyttävät tasa-arvo -termiä vain parantaakseen omaa asemaansa. Esimerkkinä, olen käynyt keskusteluja em. miehiin kohdistuvista epätasa-arvoisuuksista naisten kanssa. Suurin osa heistä on ollut sitä mieltä, että armeija on miehen velvollisuus, onhan se miehen ikiaikainen tehtävä puolustaa naista, tuota heikompaa astiaa. Itse he eivät ole asepalvelusta suorittaneet. Lisäksi heidän mielestään on ihan oikein, että erossa lapset päätyvät äidille, koska äidillä ja lapsella on muka jotenkin erikoinen pyhä side. Kuitenkin he ovat sitä mieltä, että miesten tulisi yhä enemmän, vähintäänkin puoliksi, huolehtia lapsista. Ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.

Mitä tulee feministien ja naistutkijoiden "tutkimuksiin" ja kirjoituksiin, niin niissähän aina mies demonisoidaan väkivaltaiseksi, raiskaavaksi alistajaksi, ja naisesta tehdään viaton uhri. Jotenkin en ymmärrä tätä, itse kun olen enemmän hyvää kuin pahaa mielestäni ihmisille tehnyt (samoin suurin osa tuntemistani miehistä, ja myös naisista). Naisista on omien kokemuksieni mukaan löytynyt ihan yhtä paljon kusipäitä kuin miehistäkin (jopa alistavia ja väkivaltaisia sellaisia). Tällainen toiminta ei edistä todellista tasa-arvoa mitenkään.

Siispä olen luokitellut feministit, naistutkijat ja vastaavat kategoriaan vihollinen. Mitä muuta voisi olla ihminen, joka tarkoituksellisesti pyrkii saattamaan minut alistetumpaan asemaan vain sukupuoleni tähden? Em. tahot ovat tässä maassa suurin sovinistien kasvattajaryhmä. Tässä maassa alkaa pikkuhiljaa tosiaan olla suuri tilaus miesasialiikkeelle.

xxxxxx kirjoitti:

Kirjoituksesi oli ok, siinä oli paljon hyviä pointteja ja olen niistä kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä. Naistutkimuksen, sekä myös feminismin tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut. Kaikki kyseisten suuntausten/tieteenalojen edustajien näkemäni puheenvuorot ovat mielestäni vain kasvattaneet sukupuolten välistä juopaa.

Otetaanpa hieman taustaa asialle. Olen mies, ja pienestä pitäen olen uskonut miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Niin minut on kasvatettu (samoin kuin lähes kaikki tuntemani muutkin suomalaiset miehet). En ole ikinä tuntenut tarvetta olla autossa kuskin paikalla vain koska olen mies, minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia ottaa vastaan ohjausta naiselta töissä, koulussa tai harrastuksissa, enkä koskaan ole vähätellyt kenenkään naispuolisen osaamista (ellei siihen ole ollut aihetta, sama pätee miehiin). Kotityöt osaan hoitaa itse, ja kotonani olen nähnyt mallin, jossa työt jaetaan tasaisesti. Tosin mies luonnollisesti on suuremman fyysisen voimansa vuoksi hoitanut raskaammat hommat.

Kauan olin sitä mieltä, että meillä Suomessa tasa-arvo on täysin toteutunut (pitkälti varmaan omien ja lähipiirini asenteiden vuoksikin). Kuitenkin eräiden naisten (feministit ja nämä naistutkijat) jatkuva napina siitä, kuinka naisia aina alistetaan, avasi silmäni. Toki varmaan nuoria naisia sorsitaan hieman työhönottotilanteessa, ja toki naiset saavat keskimäärin hieman huonompaa palkkaa kuin miehet. Ensimmäinen noista on totta kai väärin, jälkimmäinenkin on väärin, jos johtuu vain siitä, että toisella roikkuu jalkojen välissä kikkeli. Näinhän ei kuitenkaan välttämättä ole. Keskimäärin edelleen miehet satsaavat enemmän työelämään ja näin ollen etenevät paremmin urallaan => enemmän palkkaa, mutta toisaalta tinkimistä perhe-elämästä. Mutta kuitenkin asioita tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, etteivät ne todellakaan ole naiset, jotka meidän yhteiskunnassamme suojelua kaipaavat.

Miehiä sorretaan Suomessa jo ihan lain tasolla. Joudumme suorittamaan asevelvollisuuden, jota vastaavasti naisilla ei ole (eikä oteta taas sitä synnyttämistä tähän, se ei ole laissa määrätty velvollisuus). Lisäksi asenteellisia ongelmia kohtaamme mekin, erossa äidit saavat lapset lähes poikkeuksetta, koti-isiä ei arvosteta yms. (itsekin voisin jopa harkita koti-isyyttä, ura ei ole minulle intohimo, perhe-elämä kiinnostaa enemmän). Kuitenkaan näistä epäkohdista ei saa puhua, se on epämiehekästä marinaa. Jotenkin minulle on tullut tunne, että tasa-arvo on naisille enää jonkinlainen lyömäase sukupuolten välisessä taistelussa. Eli naiset eivät edes pyri todelliseen tasa-arvoon, vaan käyttävät tasa-arvo -termiä vain parantaakseen omaa asemaansa. Esimerkkinä, olen käynyt keskusteluja em. miehiin kohdistuvista epätasa-arvoisuuksista naisten kanssa. Suurin osa heistä on ollut sitä mieltä, että armeija on miehen velvollisuus, onhan se miehen ikiaikainen tehtävä puolustaa naista, tuota heikompaa astiaa. Itse he eivät ole asepalvelusta suorittaneet. Lisäksi heidän mielestään on ihan oikein, että erossa lapset päätyvät äidille, koska äidillä ja lapsella on muka jotenkin erikoinen pyhä side. Kuitenkin he ovat sitä mieltä, että miesten tulisi yhä enemmän, vähintäänkin puoliksi, huolehtia lapsista. Ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.

Mitä tulee feministien ja naistutkijoiden "tutkimuksiin" ja kirjoituksiin, niin niissähän aina mies demonisoidaan väkivaltaiseksi, raiskaavaksi alistajaksi, ja naisesta tehdään viaton uhri. Jotenkin en ymmärrä tätä, itse kun olen enemmän hyvää kuin pahaa mielestäni ihmisille tehnyt (samoin suurin osa tuntemistani miehistä, ja myös naisista). Naisista on omien kokemuksieni mukaan löytynyt ihan yhtä paljon kusipäitä kuin miehistäkin (jopa alistavia ja väkivaltaisia sellaisia). Tällainen toiminta ei edistä todellista tasa-arvoa mitenkään.

Siispä olen luokitellut feministit, naistutkijat ja vastaavat kategoriaan vihollinen. Mitä muuta voisi olla ihminen, joka tarkoituksellisesti pyrkii saattamaan minut alistetumpaan asemaan vain sukupuoleni tähden? Em. tahot ovat tässä maassa suurin sovinistien kasvattajaryhmä. Tässä maassa alkaa pikkuhiljaa tosiaan olla suuri tilaus miesasialiikkeelle.

Lue lisää

puit ajatuksiani sanoiksi...vaikka en naistutkijoita vihollisena pidäkään.

xxxxxx kirjoitti:

Kirjoituksesi oli ok, siinä oli paljon hyviä pointteja ja olen niistä kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä. Naistutkimuksen, sekä myös feminismin tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut. Kaikki kyseisten suuntausten/tieteenalojen edustajien näkemäni puheenvuorot ovat mielestäni vain kasvattaneet sukupuolten välistä juopaa.

Otetaanpa hieman taustaa asialle. Olen mies, ja pienestä pitäen olen uskonut miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Niin minut on kasvatettu (samoin kuin lähes kaikki tuntemani muutkin suomalaiset miehet). En ole ikinä tuntenut tarvetta olla autossa kuskin paikalla vain koska olen mies, minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia ottaa vastaan ohjausta naiselta töissä, koulussa tai harrastuksissa, enkä koskaan ole vähätellyt kenenkään naispuolisen osaamista (ellei siihen ole ollut aihetta, sama pätee miehiin). Kotityöt osaan hoitaa itse, ja kotonani olen nähnyt mallin, jossa työt jaetaan tasaisesti. Tosin mies luonnollisesti on suuremman fyysisen voimansa vuoksi hoitanut raskaammat hommat.

Kauan olin sitä mieltä, että meillä Suomessa tasa-arvo on täysin toteutunut (pitkälti varmaan omien ja lähipiirini asenteiden vuoksikin). Kuitenkin eräiden naisten (feministit ja nämä naistutkijat) jatkuva napina siitä, kuinka naisia aina alistetaan, avasi silmäni. Toki varmaan nuoria naisia sorsitaan hieman työhönottotilanteessa, ja toki naiset saavat keskimäärin hieman huonompaa palkkaa kuin miehet. Ensimmäinen noista on totta kai väärin, jälkimmäinenkin on väärin, jos johtuu vain siitä, että toisella roikkuu jalkojen välissä kikkeli. Näinhän ei kuitenkaan välttämättä ole. Keskimäärin edelleen miehet satsaavat enemmän työelämään ja näin ollen etenevät paremmin urallaan => enemmän palkkaa, mutta toisaalta tinkimistä perhe-elämästä. Mutta kuitenkin asioita tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, etteivät ne todellakaan ole naiset, jotka meidän yhteiskunnassamme suojelua kaipaavat.

Miehiä sorretaan Suomessa jo ihan lain tasolla. Joudumme suorittamaan asevelvollisuuden, jota vastaavasti naisilla ei ole (eikä oteta taas sitä synnyttämistä tähän, se ei ole laissa määrätty velvollisuus). Lisäksi asenteellisia ongelmia kohtaamme mekin, erossa äidit saavat lapset lähes poikkeuksetta, koti-isiä ei arvosteta yms. (itsekin voisin jopa harkita koti-isyyttä, ura ei ole minulle intohimo, perhe-elämä kiinnostaa enemmän). Kuitenkaan näistä epäkohdista ei saa puhua, se on epämiehekästä marinaa. Jotenkin minulle on tullut tunne, että tasa-arvo on naisille enää jonkinlainen lyömäase sukupuolten välisessä taistelussa. Eli naiset eivät edes pyri todelliseen tasa-arvoon, vaan käyttävät tasa-arvo -termiä vain parantaakseen omaa asemaansa. Esimerkkinä, olen käynyt keskusteluja em. miehiin kohdistuvista epätasa-arvoisuuksista naisten kanssa. Suurin osa heistä on ollut sitä mieltä, että armeija on miehen velvollisuus, onhan se miehen ikiaikainen tehtävä puolustaa naista, tuota heikompaa astiaa. Itse he eivät ole asepalvelusta suorittaneet. Lisäksi heidän mielestään on ihan oikein, että erossa lapset päätyvät äidille, koska äidillä ja lapsella on muka jotenkin erikoinen pyhä side. Kuitenkin he ovat sitä mieltä, että miesten tulisi yhä enemmän, vähintäänkin puoliksi, huolehtia lapsista. Ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.

Mitä tulee feministien ja naistutkijoiden "tutkimuksiin" ja kirjoituksiin, niin niissähän aina mies demonisoidaan väkivaltaiseksi, raiskaavaksi alistajaksi, ja naisesta tehdään viaton uhri. Jotenkin en ymmärrä tätä, itse kun olen enemmän hyvää kuin pahaa mielestäni ihmisille tehnyt (samoin suurin osa tuntemistani miehistä, ja myös naisista). Naisista on omien kokemuksieni mukaan löytynyt ihan yhtä paljon kusipäitä kuin miehistäkin (jopa alistavia ja väkivaltaisia sellaisia). Tällainen toiminta ei edistä todellista tasa-arvoa mitenkään.

Siispä olen luokitellut feministit, naistutkijat ja vastaavat kategoriaan vihollinen. Mitä muuta voisi olla ihminen, joka tarkoituksellisesti pyrkii saattamaan minut alistetumpaan asemaan vain sukupuoleni tähden? Em. tahot ovat tässä maassa suurin sovinistien kasvattajaryhmä. Tässä maassa alkaa pikkuhiljaa tosiaan olla suuri tilaus miesasialiikkeelle.

Lue lisää

Tämä siis miehelle jolle naistutkija tarkoittaa vihollista.

Olen todella pahoillani siitä, että tunnet tulevasi sorretuksi sukupuolesi perusteella. Mielestäni sinulla on täysi oikeus tähän tunteeseen, sillä on todella väärin, että miesten on käytävä armeija pakollisena ja että erossa mies lähes aina jää yksin ilman lapsiaan!

Toivoisin silti, että jaksaisit uskoa meihin naistutkimuksen opiskelijoihin ja kykyymme ajatella omaakin tieteenalaamme kriittisesti. Meitä, niin kuin muitakin yliopisto-opiskelijoita, on moneksi. Terminä naistutkimus on juuri siksi hankala, että se ohjaa käsittämään tieteenalan vain ja ainoastaan naiseuden problematiikan kautta.

Silti pääpaino oppiaineessa (ja ainakin minulle sen tärkein sisältö) on juuri SUKUPUOLIPROBLEMATIIKKA, ei siis pelkkä naiseuden automaattinen alleviivaaminen. Sukupuolen määritteleminen sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi konstruktioksi johtaa paitsi naisia, myös miehiä koskevien käytäntöjen, ajatustapojen ja lakisäädösten kyseenalaistamiseen.

Olen siis kanssasi samaa mieltä tavoitteesta: todellinen lainsäädännöllinen ja sosiaalinen tasa-arvo, en vain usko, että paras tie tähän on perustaa keskenään verisesti taistelevia nais- ja miesleirejä, jotka omaa etuaan ajaakseen polkevat toista porukkaa maahan.

Minä ainakin uskon, että vain todellisen ja rehellisen sukupuolitietoisuuden kautta (oikeudenmukaisuuden tavoitteen ajaminen riippumatta omasta sp:sta) tällainen sota on vältettävissä, ja voimme yhessä suunnata energiamme sukupuoleen perustuvan sorron purkamiseen!

Ehkä tämä on jäänyt surullisesti oivaltamatta sinun naistutkimusta opiskelevilta ystäviltäsi, ja siksi olet saanut meistä yksipuolisen kuvan ja luokitellut meidät kaikki vihollisiksesi.

ninni kirjoitti:

Tämä siis miehelle jolle naistutkija tarkoittaa vihollista.

Olen todella pahoillani siitä, että tunnet tulevasi sorretuksi sukupuolesi perusteella. Mielestäni sinulla on täysi oikeus tähän tunteeseen, sillä on todella väärin, että miesten on käytävä armeija pakollisena ja että erossa mies lähes aina jää yksin ilman lapsiaan!

Toivoisin silti, että jaksaisit uskoa meihin naistutkimuksen opiskelijoihin ja kykyymme ajatella omaakin tieteenalaamme kriittisesti. Meitä, niin kuin muitakin yliopisto-opiskelijoita, on moneksi. Terminä naistutkimus on juuri siksi hankala, että se ohjaa käsittämään tieteenalan vain ja ainoastaan naiseuden problematiikan kautta.

Silti pääpaino oppiaineessa (ja ainakin minulle sen tärkein sisältö) on juuri SUKUPUOLIPROBLEMATIIKKA, ei siis pelkkä naiseuden automaattinen alleviivaaminen. Sukupuolen määritteleminen sosiaaliseksi ja kulttuuriseksi konstruktioksi johtaa paitsi naisia, myös miehiä koskevien käytäntöjen, ajatustapojen ja lakisäädösten kyseenalaistamiseen.

Olen siis kanssasi samaa mieltä tavoitteesta: todellinen lainsäädännöllinen ja sosiaalinen tasa-arvo, en vain usko, että paras tie tähän on perustaa keskenään verisesti taistelevia nais- ja miesleirejä, jotka omaa etuaan ajaakseen polkevat toista porukkaa maahan.

Minä ainakin uskon, että vain todellisen ja rehellisen sukupuolitietoisuuden kautta (oikeudenmukaisuuden tavoitteen ajaminen riippumatta omasta sp:sta) tällainen sota on vältettävissä, ja voimme yhessä suunnata energiamme sukupuoleen perustuvan sorron purkamiseen!

Ehkä tämä on jäänyt surullisesti oivaltamatta sinun naistutkimusta opiskelevilta ystäviltäsi, ja siksi olet saanut meistä yksipuolisen kuvan ja luokitellut meidät kaikki vihollisiksesi.

Lue lisää

Millaista on rehellinen sukupulinen tutkimus sinun kannaltasi? Vastaa rehellisesti mitä mieltä olet seuraavista kysymyksistä:

Pitäisikö naisten asevelvollisuus muuttaa pakolliseksi?

Onko naisen lyöminen tuomittavampaa kuin miesten lyöminen?

Onko nainen oikeutettu saamaan samaa palkkaa samasta työstä korotetuilla eduilla (äitiyslomat yms.) kuin mies?

Onko perustelua että naisilla on urhelumaailmassa oikeus kilpailla omissa sarjoissansa?

Onko perustelua että naisilla ja miehillä on omat yleiset wc-tilat?

... kirjoitti:

"Voiko naistutkimuksen opiskelija aikuisten oikeasti työllistyä "oman alansa" töihin mihinkään muualle kuin feministisesti suuntautuneeseen järjestöön tai naistutkimuksen tutkijaksi/opettajaksi yliopistoon?"


Onko yliopistokoulutuksen perusajatus valmistaa ihmisiä työelämään vai tutkijoiksi, työhän yliopistoon? Riippuu pitkälti oppiaineesta. Naistutkimusta opiskellut voi varmasti hyvin työllistä mm. erilaisiin järjestötehtäviin. Mitään "omaa alaahan" ei sinänsä ole, niin kuin ei monessa muussakaan yo:n oppiaineessa.


"Mitä hyvää naistutkimus on tuottanut yhteiskunnalle?"

Tähän jo kyllä vastasin edellä. Toisaalta jo kysymyksesi asettaa tutkimukselle vaatimuksen, jollaista ei tieteenteolle normaalisti aseteta: että tutkimuksen pitäisi tuotta HYVÄÄ. Johtuuko kysymyksenasettelusi siitä, että koet naistutkimuksen olevan politisoitunutta? Jos näin, niin tällöin tulkitsen niin, että myönnät naistutkimuksen tuoneen mukanaan sitä hyvää, mm. ymmärrystä siitä miten valtaa on käytetty suhteessa naisiin.


"Mitä sellaista konkreettista naistutkimuksen opiskelija oppii, mistä hänelle on suojatyöpaikkojen ulkopuolisessa työelämässä jotain hyötyä?"


Edelleen: mm. kyseenalaistamaan. Tätä ja sen hyödyllisyyttä ja myös konkreettisuutta saattaa olla sellaisen vaikea ymmärtää joka ei itse ole tutustunut esim. filosofiaan ja humanistisiin tieteisiin tai laajasti ihmistieteisiin. Myös yleinen yhteiskuntatietous on oppiaineen ehdoton hyve. Lisäksi monitieteisyytensä johdosta naistutkimus antaa opiskelijalle hyvät tiedot monesta eri tieteenalasta.

Toisaalta tämä kysymyksesi on kytköksissä ensimmäiseen kysymykseesi, johon edellä annoin vastauksen.

"Ja voiko naistutkimusta tosiaan opiskella Suomessa pääaineena jossain?

Tietääkseni ei pääaineena. Joskin naistutkimusta voi kyllä sitten tehdä monessakin oppiaineessa. Tähän pitäisi kai selvittää, että naistutkimus on taustaltaan monitieteinen oppiaine, metodit ovat mm. sosiologiasta, kielitieteestä/kirjallisuustieteestä.

Kyseessähän on siis eräänlainen sateenvarjo -käsite joka kokoaa yhteen sukupuolisuutta (ja eritoten naiseutta) käsittelevää humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

Lue lisää

Kristiina-instituutissa voi naistutkimusta opiskella pääaineena ja siitä voi tehdä myös jatkotutkinnon, siis väitellä tohtoriksi. Ainakin Jyväskylän yliopistossa naistutkimusta voi myös opiskella pääaineena, ensimmäiset pääaineopiskelijat taitavat aloittaa vuoden alusta. Myös Tampereella naistutkimusta voi opiskella pääaineena, jos ei ihan vielä, niin ainakin ihan pian.

Yhteiskuntat. yo kirjoitti:

Mutta missä on miestutkimus?
Taittaa työllistymistilastojen valossa heikoin olla argeologia. Vastavalmistuneiden työttömyys muistaakseni 57% vrt. esim. oman alani 4%

Lue lisää

maskuliinisuudentutkimusta opiskellaan ja opetetaan oppiaineen "naistutkimus" alla, samoin anti-normatiivisia sukupuolisuuksia ja seksuaalisuuksia sekä heteroseksuaalisuutta kriittisesti (=sen itsestäänselvän normaaliuden ja luonnollisuuden kyseenalaistavaa tutkimusta, jolloin heteroseksuaalisuus nähdään samalla tavoin historiallisena konstruktiona kuin muutkin seksuaalisuudet) tutkivaa queer-tutkimusta. Oikeammin naistutkimuksessa on kysymys sukupuoljärjestelmän tutkimuksesta, niiden verkostojen tutkimisesta, jotka tuottavat sukupuolia ja seksuaalisuuksia, naistutkimus nimenä on pidetty lähinnä historiallisista syistä. Se ei kerro totuutta siitä, mitä kaikkea oppiaineen sisällä tutkitaan ja opiskellaan. Maskuliinisuudentutkimus on suosittu ja eläväinen tutkimuskohde nykyisin.

xxxxxx kirjoitti:

Kirjoituksesi oli ok, siinä oli paljon hyviä pointteja ja olen niistä kanssasi hyvin pitkälti samaa mieltä. Naistutkimuksen, sekä myös feminismin tarpeellisuudesta en ole vakuuttunut. Kaikki kyseisten suuntausten/tieteenalojen edustajien näkemäni puheenvuorot ovat mielestäni vain kasvattaneet sukupuolten välistä juopaa.

Otetaanpa hieman taustaa asialle. Olen mies, ja pienestä pitäen olen uskonut miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon. Niin minut on kasvatettu (samoin kuin lähes kaikki tuntemani muutkin suomalaiset miehet). En ole ikinä tuntenut tarvetta olla autossa kuskin paikalla vain koska olen mies, minulla ei ole koskaan ollut vaikeuksia ottaa vastaan ohjausta naiselta töissä, koulussa tai harrastuksissa, enkä koskaan ole vähätellyt kenenkään naispuolisen osaamista (ellei siihen ole ollut aihetta, sama pätee miehiin). Kotityöt osaan hoitaa itse, ja kotonani olen nähnyt mallin, jossa työt jaetaan tasaisesti. Tosin mies luonnollisesti on suuremman fyysisen voimansa vuoksi hoitanut raskaammat hommat.

Kauan olin sitä mieltä, että meillä Suomessa tasa-arvo on täysin toteutunut (pitkälti varmaan omien ja lähipiirini asenteiden vuoksikin). Kuitenkin eräiden naisten (feministit ja nämä naistutkijat) jatkuva napina siitä, kuinka naisia aina alistetaan, avasi silmäni. Toki varmaan nuoria naisia sorsitaan hieman työhönottotilanteessa, ja toki naiset saavat keskimäärin hieman huonompaa palkkaa kuin miehet. Ensimmäinen noista on totta kai väärin, jälkimmäinenkin on väärin, jos johtuu vain siitä, että toisella roikkuu jalkojen välissä kikkeli. Näinhän ei kuitenkaan välttämättä ole. Keskimäärin edelleen miehet satsaavat enemmän työelämään ja näin ollen etenevät paremmin urallaan => enemmän palkkaa, mutta toisaalta tinkimistä perhe-elämästä. Mutta kuitenkin asioita tarkastellessani olen tullut siihen tulokseen, etteivät ne todellakaan ole naiset, jotka meidän yhteiskunnassamme suojelua kaipaavat.

Miehiä sorretaan Suomessa jo ihan lain tasolla. Joudumme suorittamaan asevelvollisuuden, jota vastaavasti naisilla ei ole (eikä oteta taas sitä synnyttämistä tähän, se ei ole laissa määrätty velvollisuus). Lisäksi asenteellisia ongelmia kohtaamme mekin, erossa äidit saavat lapset lähes poikkeuksetta, koti-isiä ei arvosteta yms. (itsekin voisin jopa harkita koti-isyyttä, ura ei ole minulle intohimo, perhe-elämä kiinnostaa enemmän). Kuitenkaan näistä epäkohdista ei saa puhua, se on epämiehekästä marinaa. Jotenkin minulle on tullut tunne, että tasa-arvo on naisille enää jonkinlainen lyömäase sukupuolten välisessä taistelussa. Eli naiset eivät edes pyri todelliseen tasa-arvoon, vaan käyttävät tasa-arvo -termiä vain parantaakseen omaa asemaansa. Esimerkkinä, olen käynyt keskusteluja em. miehiin kohdistuvista epätasa-arvoisuuksista naisten kanssa. Suurin osa heistä on ollut sitä mieltä, että armeija on miehen velvollisuus, onhan se miehen ikiaikainen tehtävä puolustaa naista, tuota heikompaa astiaa. Itse he eivät ole asepalvelusta suorittaneet. Lisäksi heidän mielestään on ihan oikein, että erossa lapset päätyvät äidille, koska äidillä ja lapsella on muka jotenkin erikoinen pyhä side. Kuitenkin he ovat sitä mieltä, että miesten tulisi yhä enemmän, vähintäänkin puoliksi, huolehtia lapsista. Ei kuulosta kovin tasa-arvoiselta.

Mitä tulee feministien ja naistutkijoiden "tutkimuksiin" ja kirjoituksiin, niin niissähän aina mies demonisoidaan väkivaltaiseksi, raiskaavaksi alistajaksi, ja naisesta tehdään viaton uhri. Jotenkin en ymmärrä tätä, itse kun olen enemmän hyvää kuin pahaa mielestäni ihmisille tehnyt (samoin suurin osa tuntemistani miehistä, ja myös naisista). Naisista on omien kokemuksieni mukaan löytynyt ihan yhtä paljon kusipäitä kuin miehistäkin (jopa alistavia ja väkivaltaisia sellaisia). Tällainen toiminta ei edistä todellista tasa-arvoa mitenkään.

Siispä olen luokitellut feministit, naistutkijat ja vastaavat kategoriaan vihollinen. Mitä muuta voisi olla ihminen, joka tarkoituksellisesti pyrkii saattamaan minut alistetumpaan asemaan vain sukupuoleni tähden? Em. tahot ovat tässä maassa suurin sovinistien kasvattajaryhmä. Tässä maassa alkaa pikkuhiljaa tosiaan olla suuri tilaus miesasialiikkeelle.

Lue lisää

tunne vähääkään naistutkimuksen piirissä tehtyä tutkimusta tai muuta sukupuolten ja seksuaalisuuksien suhteita kriittisesti tarkastelevaa tutkimusta.

Samaan hengenvetoon voisi tietenkin ihmetellä, mistä tieteen turhuuden tietään etukäteen. Eihän sähköäkään alussa pidetty kovin tärkeänä tutkimusaiheena.

Kyllähän esim. sosiologia on kertonut paljon yhteiskunnan rakenteista ja siitä, miten niitä voidaan halutessa muuttaa.

Jos vertaa esimerkiksi taloustieteeseen, niin sosiologiaa voi pitää hyvinkin hyödyllistä. Sen antamat ennustukset (esim. BKT:n kasvusta) on yhtä tyhjän kanssa. Yleensä niitä joudutaan sitten "tarkistamaan" jo muutaman kuukauden kuluttua. Kyllä minäkin osaan ennustaa, jos saan ennustuksia jatkuvasti korjata. Ei vaadi suurta lahjakkuutta.


Turhan mustavalkoiseksi menee, jos joku tiede leimataan turhaksi vain sen takia, ettei itse ymmärretä, mitä hyötyä siitä voi (ehkä joskus) tulevaisuudessa olla. Tai jos ajatellaan, että vain kansantaloutta suorasti hyödyttävät tieteet on tarpeellisia.

Vai niin, "turha" on siis synonyymi "taloudellisesti hyödyttömälle". Eli jos jostakin ei tule roppakaupalla fyffee, se on turhaa. Justjust. On se mielenkiintoista miten ällöttävän fyrkkakeskeinen ja kylmä tämä maailma on. Ei mikään ihme, kun se on täynnä tällaisia materialistiääliöitä...
HIEMAN avarakatseisuutta, kiitos.

t. luonnontieteilijä (ehkä sekin on turhaa?!)

pöö kirjoitti:

Vai niin, "turha" on siis synonyymi "taloudellisesti hyödyttömälle". Eli jos jostakin ei tule roppakaupalla fyffee, se on turhaa. Justjust. On se mielenkiintoista miten ällöttävän fyrkkakeskeinen ja kylmä tämä maailma on. Ei mikään ihme, kun se on täynnä tällaisia materialistiääliöitä...
HIEMAN avarakatseisuutta, kiitos.

t. luonnontieteilijä (ehkä sekin on turhaa?!)

Lue lisää

Tulepas nyt jo sieltä 70-luvulta.

Mikäköhän on se suuri hyöty, joka saadaan oikeustietellisestä tai taloudellisesta tutkimuksesta? Taloustieteelliset tutkimuksethan hyödyttävät lähinnä yrityksiä ja hyvin välillistä reittiä yksistyishenkilöitä. Oikeustieteellinen tutkimus hyödyttää lähinnä juristeja, ei taaskaan laajasti muuta yhteiskuntaa.

Jos olet huomannut,on Suomestakin vihdoinkin tulossa kansainvälinen maa - onneksi. Kuka toimii esim.tulkkina, jos sinusta " afrikan kielet" ovat turhia? Afrikassa puhutaan mm.arabiaa, joka on yksi maailman osatuimmista kielistä. Siinä kyllä suomenkielen taitajien määrä jää kakkoseksi.Tunnen ihmisiä, jotka ovat opiskelleet näitä "kivoja, mutta turhia kieliä ja uskontoja" ja ovat tällä hetkellä töissä esim. Ulkoministeriössä.
Suomi ei elä missään erillisessä maailmassa.

Olen aina ihmetellyt, miksi niin helvetisti tässä maassa painotetaan tekniikkaa ym, ihmisarvojen ym. kustannuksella.

lolol kirjoitti:

Tulepas nyt jo sieltä 70-luvulta.

...sanoo 80-luvulle jumittunut.

Niin, tuo on yksi perusväite joka vedetään aika usein esiin. Voi kuitenkin pohtia onko kuitenkaan yksiselitteisesti niin, että jos taidetta ja kulttuuria ei tuettaisi, näistä saadut säästöt menisivät automaattisesti terveydenhuoltoon?

Toisaalta demokratiassa kun eletään, niin ei niitä kaikkia veromarkkoja voi terveydenhuoltoonkaan pistää. Välttämättä kaikki veronmaksajat eivät niitä terveyspalveluita koe nimittäin kuitenkaan koko sen veroäyrinsä suuruudella tarvitsevansa (toki jonkin verran jokainen tarvitsee, en sitä kiellä), vaan haluavat että osa rahoista menee myös muihin tarkoituksiin - esim. sitten taiteisiin.

Ei yliopistossa ole kuin kaksi tiedekuntaa, joista valmistutaan kunnon töihin: lääkis ja oikis. Vaikka oikiskin on jo siinä rajoilla, kun työttöminä roikkuvat nekin.
Muuten koko yliopisto on turha laitos...Kulttuuriantropologit, filosofit, kasvatustieteilijät, kirjallisuudesta valmistuneet ja niin edelleen - mihin heitä kukaan tarvitsee?

Suurin ongelma minun mielestäni on opiskelijoiden liian suuri määrä eri suuntauksilla:

insinöörejä koulutetaan jo nyt aivan liikaa, eletään edelleen siinä uskossa että Nokia palkkaa kaikki valmistuvat.

Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laskee suurien opiskeluryhmien vuoksi, jolloin opiskelun laatu huononee... puhumattakaan heidän 24 tunnin työharjottelupäivisstään.

arkeologit eivät saa työpaikkoja, sillä ei ole "in" rahoittaa argeologiaa: Suomi olisi pullollaan ties mitä jännää tietoa jääkauden takaisista susiluolista mutta kaikki haluavat satasata rahansa teknologiaan jne.
Ok, teknologia helpottaa argeologiaa, mutta miten tutkimusryhmä sitten voi hankkia niitä laitteita jos ei ole varaa?

Terveydenuoltoon tarvitaan lisää rahaa. Hoitajat tekevät kohtuuttomia vuorotöitä, työ on stressaavaa.

MITÄ MITÄ?

Katsokaa itseänne, olisikohan aika muuttaa järjestystä? Ihan turha koko nokkimisjärjestys-systeemi. Siinä ei voita kuin korkeimmilla orrella istuvat.

Se että kouluttaa itseään ei merkitse paksua lompakkoa, saati onnellista tulevaisuutta.

Ei ylikoulutettuja huolita töihin. Toisaalta nykyinen palkkajärjestelmä edellyttää Kandidaatin ja Maisterin papereita paremaan palkkatasoon! Mitä Vi##ua! Tupossa tuli 3% korotus palkkaan... ei ei ei! pitäisi antaa kaikille tyyliin 20 euroa kuussa enemmän. EI SE LISÄÄ TASA-ARVOA ETTÄ NOSTETAAN PALKKAA PROSENTEISSA! Silloin isompi tuloiset saavat suuremman korotuksen. Mitä hyötyä?

Ja se koulutus?
Ei voi viedä paljoa energiaa yliopistojen sisäänottajilta että kartoitettaisiin vuosittain tuleva alan tarve. Säästettäisiin niin kustannuksia kuin sydänsurujakin.

Tämä on minun käsitykseni asiasta. Siihen voi vaikuttaa perustelemalla hyvin väittelynsä.

liikaa kirjoitti:

Suurin ongelma minun mielestäni on opiskelijoiden liian suuri määrä eri suuntauksilla:

insinöörejä koulutetaan jo nyt aivan liikaa, eletään edelleen siinä uskossa että Nokia palkkaa kaikki valmistuvat.

Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laskee suurien opiskeluryhmien vuoksi, jolloin opiskelun laatu huononee... puhumattakaan heidän 24 tunnin työharjottelupäivisstään.

arkeologit eivät saa työpaikkoja, sillä ei ole "in" rahoittaa argeologiaa: Suomi olisi pullollaan ties mitä jännää tietoa jääkauden takaisista susiluolista mutta kaikki haluavat satasata rahansa teknologiaan jne.
Ok, teknologia helpottaa argeologiaa, mutta miten tutkimusryhmä sitten voi hankkia niitä laitteita jos ei ole varaa?

Terveydenuoltoon tarvitaan lisää rahaa. Hoitajat tekevät kohtuuttomia vuorotöitä, työ on stressaavaa.

MITÄ MITÄ?

Katsokaa itseänne, olisikohan aika muuttaa järjestystä? Ihan turha koko nokkimisjärjestys-systeemi. Siinä ei voita kuin korkeimmilla orrella istuvat.

Se että kouluttaa itseään ei merkitse paksua lompakkoa, saati onnellista tulevaisuutta.

Ei ylikoulutettuja huolita töihin. Toisaalta nykyinen palkkajärjestelmä edellyttää Kandidaatin ja Maisterin papereita paremaan palkkatasoon! Mitä Vi##ua! Tupossa tuli 3% korotus palkkaan... ei ei ei! pitäisi antaa kaikille tyyliin 20 euroa kuussa enemmän. EI SE LISÄÄ TASA-ARVOA ETTÄ NOSTETAAN PALKKAA PROSENTEISSA! Silloin isompi tuloiset saavat suuremman korotuksen. Mitä hyötyä?

Ja se koulutus?
Ei voi viedä paljoa energiaa yliopistojen sisäänottajilta että kartoitettaisiin vuosittain tuleva alan tarve. Säästettäisiin niin kustannuksia kuin sydänsurujakin.

Tämä on minun käsitykseni asiasta. Siihen voi vaikuttaa perustelemalla hyvin väittelynsä.

Lue lisää

ja sä puhut liikaa!

Humanistit heikoilla kirjoitti:

Ei yliopistossa ole kuin kaksi tiedekuntaa, joista valmistutaan kunnon töihin: lääkis ja oikis. Vaikka oikiskin on jo siinä rajoilla, kun työttöminä roikkuvat nekin.
Muuten koko yliopisto on turha laitos...Kulttuuriantropologit, filosofit, kasvatustieteilijät, kirjallisuudesta valmistuneet ja niin edelleen - mihin heitä kukaan tarvitsee?

Lue lisää

Meinasitko itse opettaa lapsiasi lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan yms. ja vielä niin hyvin että ne pääsee oikikseen tai lääkikseen... hah. Tuskinpa, ilman kasvatustieteellistä ei olisi paikkaa nimeltä ala-aste.

liikaa kirjoitti:

Suurin ongelma minun mielestäni on opiskelijoiden liian suuri määrä eri suuntauksilla:

insinöörejä koulutetaan jo nyt aivan liikaa, eletään edelleen siinä uskossa että Nokia palkkaa kaikki valmistuvat.

Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laskee suurien opiskeluryhmien vuoksi, jolloin opiskelun laatu huononee... puhumattakaan heidän 24 tunnin työharjottelupäivisstään.

arkeologit eivät saa työpaikkoja, sillä ei ole "in" rahoittaa argeologiaa: Suomi olisi pullollaan ties mitä jännää tietoa jääkauden takaisista susiluolista mutta kaikki haluavat satasata rahansa teknologiaan jne.
Ok, teknologia helpottaa argeologiaa, mutta miten tutkimusryhmä sitten voi hankkia niitä laitteita jos ei ole varaa?

Terveydenuoltoon tarvitaan lisää rahaa. Hoitajat tekevät kohtuuttomia vuorotöitä, työ on stressaavaa.

MITÄ MITÄ?

Katsokaa itseänne, olisikohan aika muuttaa järjestystä? Ihan turha koko nokkimisjärjestys-systeemi. Siinä ei voita kuin korkeimmilla orrella istuvat.

Se että kouluttaa itseään ei merkitse paksua lompakkoa, saati onnellista tulevaisuutta.

Ei ylikoulutettuja huolita töihin. Toisaalta nykyinen palkkajärjestelmä edellyttää Kandidaatin ja Maisterin papereita paremaan palkkatasoon! Mitä Vi##ua! Tupossa tuli 3% korotus palkkaan... ei ei ei! pitäisi antaa kaikille tyyliin 20 euroa kuussa enemmän. EI SE LISÄÄ TASA-ARVOA ETTÄ NOSTETAAN PALKKAA PROSENTEISSA! Silloin isompi tuloiset saavat suuremman korotuksen. Mitä hyötyä?

Ja se koulutus?
Ei voi viedä paljoa energiaa yliopistojen sisäänottajilta että kartoitettaisiin vuosittain tuleva alan tarve. Säästettäisiin niin kustannuksia kuin sydänsurujakin.

Tämä on minun käsitykseni asiasta. Siihen voi vaikuttaa perustelemalla hyvin väittelynsä.

Lue lisää

"Lääkäriopiskelijoiden motivaatio laskee suurien opiskeluryhmien vuoksi, jolloin opiskelun laatu huononee... puhumattakaan heidän 24 tunnin työharjottelupäivisstään. "

Niin pitäähän niiden opiskelijoiden opetella tekemään niitä 24 tunnin päivystysvuoroja joita joutuvat sitten valmistuttuaan tekemään
nim. lääkärin poika

joo kirjoitti:

Meinasitko itse opettaa lapsiasi lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan yms. ja vielä niin hyvin että ne pääsee oikikseen tai lääkikseen... hah. Tuskinpa, ilman kasvatustieteellistä ei olisi paikkaa nimeltä ala-aste.

Lue lisää

Sellainenkin linjavalinta sattuu muuten yliopistossa olemaan kuin kasvatustiede pääaineena, joka on eri kuin pedagoginen kasvis. Kyseessä on vanhempi kasvatustieteen linja, joka valmistaa muuhun kuin opettamiseen, mutta mihin muuhun? -Kortistoon. Viittasin tähän linjaan, josta valmistuneet ystäväni sattuvat kaikki olemaan tällä hetkellä työttöminä. Että kaikenlaisia linjoja sitä keksitäänkin ihmisten turmioksi.

Minkälainen olisi sitten sinun suunnittelemasi kasvatustieteen koulutus, mitkä asiat siitä mielestäsi puuttuvat? Mitkä taas ovat noita "muka-syvällisiä juttuja", jotka haluaisit koulutuksesta turhina pois?

Ymmärrän, että esimerkiksi konstruktivistinen tieteenfilosofia voi tuntua hiukan kaukaiselta lastentarhanopettajaksi suuntautuvalle, mutta eikö yliopistossa ole juuri tarkoitus hankkia asiantuntijuus, jossa ammatilliset ratkaisut perustellaan (esim. opetan näin koska todellisuuskäsitykseni on tämä), eikä niitä rakenneta pelkän "käytännön kokemuksen" tai musta-tuntuu -olon pohjalle?

Vai kenties tarkoitit joutavanpäiväisellä lätinällä jotain ihan muita sisältöjä..?

jerkku kirjoitti:

Minkälainen olisi sitten sinun suunnittelemasi kasvatustieteen koulutus, mitkä asiat siitä mielestäsi puuttuvat? Mitkä taas ovat noita "muka-syvällisiä juttuja", jotka haluaisit koulutuksesta turhina pois?

Ymmärrän, että esimerkiksi konstruktivistinen tieteenfilosofia voi tuntua hiukan kaukaiselta lastentarhanopettajaksi suuntautuvalle, mutta eikö yliopistossa ole juuri tarkoitus hankkia asiantuntijuus, jossa ammatilliset ratkaisut perustellaan (esim. opetan näin koska todellisuuskäsitykseni on tämä), eikä niitä rakenneta pelkän "käytännön kokemuksen" tai musta-tuntuu -olon pohjalle?

Vai kenties tarkoitit joutavanpäiväisellä lätinällä jotain ihan muita sisältöjä..?

Lue lisää

Olen kanssasi samaa mieltä.
Kasvatustieteiden opiskelijana olen tullut siihen tulokseen, että tuo ns. tieteellinen perustelu on tarpeen tässäkin ammatissa, vaikka monet asiat osaa käytännön tilanteissa ratkaista ihan omallakin järjellä.

Kansankynttilä kirjoitti:

Olen kanssasi samaa mieltä.
Kasvatustieteiden opiskelijana olen tullut siihen tulokseen, että tuo ns. tieteellinen perustelu on tarpeen tässäkin ammatissa, vaikka monet asiat osaa käytännön tilanteissa ratkaista ihan omallakin järjellä.

Lue lisää

rajansa kaikella. Lto on hyvin käytännönläheinen ammatti, jonka todellakin oppii lähinnä työtä tekemällä. Siinä ei esim. tarvita asiantuntijatietoutta, vaan enemmänkin ihmissuhdetaitoja (kuten kaikissa ammateissa joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa), innostusta ja kekseliäisyyttä. Kovin tieteellisesti ei valintojaan tarvitse perustella (paitsi omassa mielessään)vaan pääasia on että lapset viihtyvät ja vanhemmat ovat tyytyväisiä. Pointtini on se, että lto-koulutus on nykyään (ei tosin kovin kauaa vielä) turhan 'akateemista' ajan ja resurssien tuhlausta. Lyhyemmälläkin (2v.)kurssituksella on tehty ihan hyviä lt-opettajia.

ope kirjoitti:

rajansa kaikella. Lto on hyvin käytännönläheinen ammatti, jonka todellakin oppii lähinnä työtä tekemällä. Siinä ei esim. tarvita asiantuntijatietoutta, vaan enemmänkin ihmissuhdetaitoja (kuten kaikissa ammateissa joissa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa), innostusta ja kekseliäisyyttä. Kovin tieteellisesti ei valintojaan tarvitse perustella (paitsi omassa mielessään)vaan pääasia on että lapset viihtyvät ja vanhemmat ovat tyytyväisiä. Pointtini on se, että lto-koulutus on nykyään (ei tosin kovin kauaa vielä) turhan 'akateemista' ajan ja resurssien tuhlausta. Lyhyemmälläkin (2v.)kurssituksella on tehty ihan hyviä lt-opettajia.

Lue lisää

Kasvatustiede ei ole edes tiedettä. Tentein 60ov kasvatustieteitä keskiarvolla 3- vaikka kaikkia kirjoja ei edes saanut. Kaikki tekevät jotain ihmeen case study juttuja yksittäisistä oppilaista ja nämä havainnot yleistetään koskemaan kokonaisuuksia. Kukaan ei voi koskaan kiistää näitä tuloksia saatika saada samoja tuloksia riippumattomassa tutkimuksessa. Gradun voi kirjoittaa vaikka parin kolmen kaverin kanssa. Voi kiasus, mutta oppilaat luokissa voisivat paremmin ja etenkin päiväkodissa lapset voisivat paremmin, jos niiden kanssa olisi vähemmän akateemisia ihmisiä. Tiesittekö, että esiopetussuunnitelmissa on erikseen matematiikkaa, luonontieteitä ja äidinkieltä. Ymmärrän oikein hyvin kouluvalmiuksien tarkistamisen, mutta opettamisen ei jessus. Vaikka PISA antaisi mitä tuloksia niin kasvatustiede on turhaa. Mutta joo hei täytyyhän ne kiltit 10:n tytöt jonnekin saada ja LTO- on ihan hyvä paikka niille ja palkka on mitä on. Palkkaa ei tule lisää pelkällä akateemisuudella.

Joo ja mulla on itsellä 280 ov kemiasta, fysiikasta ja kasvatustieteestä. Pakko kai tämäkin on sanoa, ennen kun joku itkee etten ole mitään lukenut.
Ajatelkaa muuten matematiikan opettajaa yläasteella, jolla on pakko olla, jotta viran oikeasti saisi, vähintään 240 ov ja sitten nuo tekevät töitä vajaan 2000 euron palkalla. Ryhtykää kuulkaa nuoret lääkäreiksi ne voi pyytää mitä tahansa ja aina maksetaan. Lääkis = vähiten turha tiedekunta

Ikuinen oppija kirjoitti:

Kasvatustiede ei ole edes tiedettä. Tentein 60ov kasvatustieteitä keskiarvolla 3- vaikka kaikkia kirjoja ei edes saanut. Kaikki tekevät jotain ihmeen case study juttuja yksittäisistä oppilaista ja nämä havainnot yleistetään koskemaan kokonaisuuksia. Kukaan ei voi koskaan kiistää näitä tuloksia saatika saada samoja tuloksia riippumattomassa tutkimuksessa. Gradun voi kirjoittaa vaikka parin kolmen kaverin kanssa. Voi kiasus, mutta oppilaat luokissa voisivat paremmin ja etenkin päiväkodissa lapset voisivat paremmin, jos niiden kanssa olisi vähemmän akateemisia ihmisiä. Tiesittekö, että esiopetussuunnitelmissa on erikseen matematiikkaa, luonontieteitä ja äidinkieltä. Ymmärrän oikein hyvin kouluvalmiuksien tarkistamisen, mutta opettamisen ei jessus. Vaikka PISA antaisi mitä tuloksia niin kasvatustiede on turhaa. Mutta joo hei täytyyhän ne kiltit 10:n tytöt jonnekin saada ja LTO- on ihan hyvä paikka niille ja palkka on mitä on. Palkkaa ei tule lisää pelkällä akateemisuudella.

Joo ja mulla on itsellä 280 ov kemiasta, fysiikasta ja kasvatustieteestä. Pakko kai tämäkin on sanoa, ennen kun joku itkee etten ole mitään lukenut.
Ajatelkaa muuten matematiikan opettajaa yläasteella, jolla on pakko olla, jotta viran oikeasti saisi, vähintään 240 ov ja sitten nuo tekevät töitä vajaan 2000 euron palkalla. Ryhtykää kuulkaa nuoret lääkäreiksi ne voi pyytää mitä tahansa ja aina maksetaan. Lääkis = vähiten turha tiedekunta

Lue lisää

Ei kasvatustiede oikeaa tiedettä olekaan,vaan tällaisen puuhastelun tieteellistämisen tarkoituksena on vain yrittää nostaa em. ammattien statusta ja kehitellä ammattiylpeyttä yms. Palkkaan sillä ei näytä olevan vaikutusta. Olen huomannut, että jos helpolla haluaa noppia niin kasv.tieteestä vaan kursseja niin vähällä pääsee.Yleisesti ottaen en kuitenkaan yritä päästä siitä missä aita on matalin, vaan keskityn kunnolla - ja on pakkokin keskittyä - oikeasti tärkeisiin aineisiin joissa aidosti oppii jotakin uutta ja pätevöityy johonkin.

ope kirjoitti:

Ei kasvatustiede oikeaa tiedettä olekaan,vaan tällaisen puuhastelun tieteellistämisen tarkoituksena on vain yrittää nostaa em. ammattien statusta ja kehitellä ammattiylpeyttä yms. Palkkaan sillä ei näytä olevan vaikutusta. Olen huomannut, että jos helpolla haluaa noppia niin kasv.tieteestä vaan kursseja niin vähällä pääsee.Yleisesti ottaen en kuitenkaan yritä päästä siitä missä aita on matalin, vaan keskityn kunnolla - ja on pakkokin keskittyä - oikeasti tärkeisiin aineisiin joissa aidosti oppii jotakin uutta ja pätevöityy johonkin.

Lue lisää

"Ope" ja "Ikuinen oppija", nyt sekoitatte kasvatustieteen sen opetukseen. Ei opetuksen taso kerro tieteen tasosta, kuin ehkä hyvin etäisesti.

Pelottavaa olisi, jos kouluhuin menevät opettajat olisivat vain mutu-tietoonsa ja omaan erinomaisuuteensa luottaen.

Ikuinen oppija kirjoitti:

Kasvatustiede ei ole edes tiedettä. Tentein 60ov kasvatustieteitä keskiarvolla 3- vaikka kaikkia kirjoja ei edes saanut. Kaikki tekevät jotain ihmeen case study juttuja yksittäisistä oppilaista ja nämä havainnot yleistetään koskemaan kokonaisuuksia. Kukaan ei voi koskaan kiistää näitä tuloksia saatika saada samoja tuloksia riippumattomassa tutkimuksessa. Gradun voi kirjoittaa vaikka parin kolmen kaverin kanssa. Voi kiasus, mutta oppilaat luokissa voisivat paremmin ja etenkin päiväkodissa lapset voisivat paremmin, jos niiden kanssa olisi vähemmän akateemisia ihmisiä. Tiesittekö, että esiopetussuunnitelmissa on erikseen matematiikkaa, luonontieteitä ja äidinkieltä. Ymmärrän oikein hyvin kouluvalmiuksien tarkistamisen, mutta opettamisen ei jessus. Vaikka PISA antaisi mitä tuloksia niin kasvatustiede on turhaa. Mutta joo hei täytyyhän ne kiltit 10:n tytöt jonnekin saada ja LTO- on ihan hyvä paikka niille ja palkka on mitä on. Palkkaa ei tule lisää pelkällä akateemisuudella.

Joo ja mulla on itsellä 280 ov kemiasta, fysiikasta ja kasvatustieteestä. Pakko kai tämäkin on sanoa, ennen kun joku itkee etten ole mitään lukenut.
Ajatelkaa muuten matematiikan opettajaa yläasteella, jolla on pakko olla, jotta viran oikeasti saisi, vähintään 240 ov ja sitten nuo tekevät töitä vajaan 2000 euron palkalla. Ryhtykää kuulkaa nuoret lääkäreiksi ne voi pyytää mitä tahansa ja aina maksetaan. Lääkis = vähiten turha tiedekunta

Lue lisää

"Vaikka PISA antaisi mitä tuloksia niin kasvatustiede on turhaa."
- Tämäkö on sitä tieteellistä ajattelua?

"Kaikki tekevät jotain ihmeen case study juttuja..."
- Ja tämä? Perhana, juuri tämmöisten omien arkielämän kokemusten yleistäjien takia tarvitaan tutkimusta!

Sitä paitsi, kasvatustiede on paljon muutakin kuin oppimisen tutkimusta.

Hullulta kuulostaisi, että ei tutkittaisi yhteiskunnan osa-aluetta, joka koskettaa yli miljoonaa ihmistä päivittäin (oppilaat, vanhemmat, yms). Sen pitäisi siis olla tuollaisten besserwisserien mielipiteiden varassa?

jerkku kirjoitti:

Minkälainen olisi sitten sinun suunnittelemasi kasvatustieteen koulutus, mitkä asiat siitä mielestäsi puuttuvat? Mitkä taas ovat noita "muka-syvällisiä juttuja", jotka haluaisit koulutuksesta turhina pois?

Ymmärrän, että esimerkiksi konstruktivistinen tieteenfilosofia voi tuntua hiukan kaukaiselta lastentarhanopettajaksi suuntautuvalle, mutta eikö yliopistossa ole juuri tarkoitus hankkia asiantuntijuus, jossa ammatilliset ratkaisut perustellaan (esim. opetan näin koska todellisuuskäsitykseni on tämä), eikä niitä rakenneta pelkän "käytännön kokemuksen" tai musta-tuntuu -olon pohjalle?

Vai kenties tarkoitit joutavanpäiväisellä lätinällä jotain ihan muita sisältöjä..?

Lue lisää

On se melko kummallista, että kaikenlaiset koulutukset ympätään tuonne yliopistolle. Tämän ajan yliopistokoulutukset ovat verrattavissa ammattikouluihin, eihän valinnanvapautta juuri enää ole.
Kasvatustiede voi lastentätiksi valmistuvalle olla liian teoreettista ja luennoitsijaparat joutuvat täytetunteina myös näitä tulevia tätilöisiä opettamaan.
Eikö olisi selkeintä eriyttää akateemiset opinnot selkeästi yliopoiston piiriin ja palat vanhaan hyvään malliin, jossa opistot olivat olennaisena osana. Opistoon hakeutuvien ei tarvinnut pelätä liian vaikeaa tasoa ja yliopisto-opetuskin oli toista ennen.
Hyvä ammattimies on oman alansa taitaja, samoin lääkäri, psykologi ja oikeustieteilijä. Kaikenlaisen työn arvostamisen lisääminen vähentäisi painetta kaikenmaailman korkeakoulujen perustamiseen...

Nimimerkki kirjoitti:

"Ope" ja "Ikuinen oppija", nyt sekoitatte kasvatustieteen sen opetukseen. Ei opetuksen taso kerro tieteen tasosta, kuin ehkä hyvin etäisesti.

Pelottavaa olisi, jos kouluhuin menevät opettajat olisivat vain mutu-tietoonsa ja omaan erinomaisuuteensa luottaen.

Lue lisää

Selventäisin, että en tarkoita aineen opettamisen opiskelun olevan turhanpäiväistä, se on täyttä asiaa ja tarpeellista.. mutta 'yleinen' kasvatustiede, niin tutkimus kuin sen opettaminenkin, on huuhaata sisällöttömyytensä takia.

ope kirjoitti:

Selventäisin, että en tarkoita aineen opettamisen opiskelun olevan turhanpäiväistä, se on täyttä asiaa ja tarpeellista.. mutta 'yleinen' kasvatustiede, niin tutkimus kuin sen opettaminenkin, on huuhaata sisällöttömyytensä takia.

Lue lisää

"sisällöttömyytensä"?

- siis on täysin turhaa tutkia esimerkiksi koulutuseroja ja sitä, mistä ne johtuvat ja mihin ne johtavat? Täysin turhaa tutkia sitä, miten piilo-opetussuunnitelma kohtelee tyttöjä ja poikia eri tavoilla?
Vai mitä tarkoitat tuolla "yleisellä"?

Jos voisit vielä eritellä, miksi se on huuhaata ja sisällötöntä?
Siksi, että olet saanut siitä helposti opintoviikkoja?
Kuten sanoin, minun mielestä jonkin aiheen (vaikkapa kasvatustieteen) opetus ei ole sama asia kuin kasvatustieteellinen tutkimus.

Ja samalla olisi hauska kuulla, mitkä tieteet ovat sinusta niitä oikeita tieteitä? Ja miten ne eroavat huuhaa-tieteistä?

ope kirjoitti:

Selventäisin, että en tarkoita aineen opettamisen opiskelun olevan turhanpäiväistä, se on täyttä asiaa ja tarpeellista.. mutta 'yleinen' kasvatustiede, niin tutkimus kuin sen opettaminenkin, on huuhaata sisällöttömyytensä takia.

Lue lisää

Aika mielenkiintoinen väite sinulla. Samalla sitten varmaan teilaat sosiologian, psykologian, yhteiskuntapolitiikan yms., joiden alle moni kasvatustieteellinen tutkimus voisi myös sijoittua.

Onko sinusta kasvatustieteellinen tutkimus, joka keskittyy esim. koulutuksen arviointitutkimukseen huuhaata? Entäpä vaikkapa henkilöstökoulutuksen tutkiminen/kehittäminen tai työelämään liittyvä oppiminen, joita ymmärtämällä voimme "nostattaa" esim. yrityksen menestystä? Edellä mainittuja asioita tutkitaan muutes jonkin verran myös taloustieteessä...

Kasvatustiede on paljon muutakin kuin luokkahuoneen sisällä tapahtuvan toiminnan tutkimista. Itse asiassa yleisen kasvatustieteen puolella harva edes enää tekee ko. tutkimusta. Nämä tutkimukset tehdään sitten enemmän OKL:ssa jne.

Tkt:ssä pitäiskin olla sitten vapaa-ajallaan hirveän kiinnostunut asioista ja tosiaan koodata ja hankkia tietoa itse. Koulun opeilla ei tule työelämässä pärjäämään, koska ainakin täällä opettivat kaikkea muinaistietoa. Töitä turha hakeakaan noilla pohjatiedoilla vaikka olis erinomaiset arvosanat.

Mutta kuka jaksaa sitten enää koulupäivän jälkeen käyttää tunteja päivässä aikaa harjoitellakseen hyödyllisellä tasolla koodausta omien "projektiensa" parissa tai opiskella uutta tietoa jolla sitten koulussa ei mitään tee?

Juu, jaksaahan sitä jos oikeesti kiinnostaa, mutta onko siinä mitään järkeä, että laitos ei tarjoa edes perusedellytyksiä työelämään? AMK:ta monet aina haukkuu, mutta voin sanoa että siellä tietojenkäsittelyn tradenomien opit ovat sentään ajanmukaisia. Mitä siitä, että asioihin ei välttämättä mennä kovin syvälle. Tarjotataanpahan ainakin ne peruseväät!

toinen nörtti kirjoitti:

Tkt:ssä pitäiskin olla sitten vapaa-ajallaan hirveän kiinnostunut asioista ja tosiaan koodata ja hankkia tietoa itse. Koulun opeilla ei tule työelämässä pärjäämään, koska ainakin täällä opettivat kaikkea muinaistietoa. Töitä turha hakeakaan noilla pohjatiedoilla vaikka olis erinomaiset arvosanat.

Mutta kuka jaksaa sitten enää koulupäivän jälkeen käyttää tunteja päivässä aikaa harjoitellakseen hyödyllisellä tasolla koodausta omien "projektiensa" parissa tai opiskella uutta tietoa jolla sitten koulussa ei mitään tee?

Juu, jaksaahan sitä jos oikeesti kiinnostaa, mutta onko siinä mitään järkeä, että laitos ei tarjoa edes perusedellytyksiä työelämään? AMK:ta monet aina haukkuu, mutta voin sanoa että siellä tietojenkäsittelyn tradenomien opit ovat sentään ajanmukaisia. Mitä siitä, että asioihin ei välttämättä mennä kovin syvälle. Tarjotataanpahan ainakin ne peruseväät!

Lue lisää

Minua häiritsee suunnattomasti, miten TKT:tä pidetään jotenkin käytännön työelämään valmistavana taikakouluna. Jos minulle hakisi käytännön töihin ilman työkokemusta tietotekniikan insinööri ja TKT:stä valmistunut maisteri, rankkaisin insinöörin koulutuksen perusteella paljon korkeammalle.

Todellinen tietojenkäsittelyTIEDE on jotain ihan muuta kuin pelkkää Java-nysväystä ja SQL:n turaamista. Ne ovat vain työvälineitä toteutettaessa suurempia tavoitteita.

Ei yliopistossa ole turhia aloja. Jos kuitenkin opiskelu tulisi itselle kalliiksi, valitsisi alansa huomattavasti järkevämmin.

Silti moni haluaisi edelleen sivistää itseään ja hakeutua mainitsemillenne humanistisen tiedekunnan kursseille.

Jos turhin pitää mainita, se on teologia/uskontotiede.

Yhteiskuntatieteitä opiskelen ja liikun kansainvälisissä piireissä, joissa ihmiset keskustelevat yhteiskunnallisista asioista, politiikasta ja hyvinvoinnista hyvin mielellään. Ilman tietouttani minut naurettaisiin melko pian ulos. Luullakseni lähinnä koteloitunut suomalainen ei arvosta yhteiskuntapolitiikkaa, muualla sen arvo on paljon suurempi.

paskaa maailmassa riittää, joten siitä vaan kaikki lapioimaan, jos ette tahdo kouluttautua :) Siivoojaksikin kyllä nykyään tarvitsee pienen koulutusrundin, joten ehkä paras ammatti onkin sitten se tehtaan työntekijä. Mistä muuten saisimme kaikki hienot tavaramme?

Meikä jää viimeiseksi mohikaaniksi yliopistolle, kun ei kumma kyllä kiinnosta kyseiset alat :D

CAL kirjoitti:

Ei yliopistossa ole turhia aloja. Jos kuitenkin opiskelu tulisi itselle kalliiksi, valitsisi alansa huomattavasti järkevämmin.

Silti moni haluaisi edelleen sivistää itseään ja hakeutua mainitsemillenne humanistisen tiedekunnan kursseille.

Jos turhin pitää mainita, se on teologia/uskontotiede.

Yhteiskuntatieteitä opiskelen ja liikun kansainvälisissä piireissä, joissa ihmiset keskustelevat yhteiskunnallisista asioista, politiikasta ja hyvinvoinnista hyvin mielellään. Ilman tietouttani minut naurettaisiin melko pian ulos. Luullakseni lähinnä koteloitunut suomalainen ei arvosta yhteiskuntapolitiikkaa, muualla sen arvo on paljon suurempi.

Lue lisää

Luullakseni lähinnä koteloitunut suomalainen yhteiskuntatieteiden opiskelija tekee yleistyksiä, muualla yleistämisen määrä on paljon vähäisempi.

Olen muuten samaa mieltä näin ennakkoluulojen varassa teologiasta.

Tuo em. kritiikki on niin tyypillistä asioista tietämättömien puhetta.

Ovatkohan nämä ihmiset täällä lainkaan tietoisia mihin suomalainen sivistys perustuu. Ketkähän on niitä Suuria suomalaisia, jotka ovat saattaneet tämän kansan sivistysvaltioiden joukkoon. Vain muutamia mainitakseni.. Lönnrot, Snellman ym. folkloristit ja kansatietieilijät.

Mutta tuohan on sitä kun ei omaa kulttuuriaan tunne yhtään eikä haluakaan tuntea. Arvostuksen kohteet ja sitä myötä myös rahoitus suuntautuu rahan tuottamiseen tähtääviin aloihin. Tottakai kaikkia aloja tarvitaan, mutta tässä tulee ilmi juuri alojen eriarvoisuus ja ihmisten tietämättömyys. Miten tutkimus voi kehittyä jos rahoitus ja arvostus suuntautuu aina vain tiettyihin kohteisiin.

Toinen humanisti kirjoitti:

Tuo em. kritiikki on niin tyypillistä asioista tietämättömien puhetta.

Ovatkohan nämä ihmiset täällä lainkaan tietoisia mihin suomalainen sivistys perustuu. Ketkähän on niitä Suuria suomalaisia, jotka ovat saattaneet tämän kansan sivistysvaltioiden joukkoon. Vain muutamia mainitakseni.. Lönnrot, Snellman ym. folkloristit ja kansatietieilijät.

Mutta tuohan on sitä kun ei omaa kulttuuriaan tunne yhtään eikä haluakaan tuntea. Arvostuksen kohteet ja sitä myötä myös rahoitus suuntautuu rahan tuottamiseen tähtääviin aloihin. Tottakai kaikkia aloja tarvitaan, mutta tässä tulee ilmi juuri alojen eriarvoisuus ja ihmisten tietämättömyys. Miten tutkimus voi kehittyä jos rahoitus ja arvostus suuntautuu aina vain tiettyihin kohteisiin.

Lue lisää

Kun kysytään turhista aloista niin tyhmäkin tietää että ihmiset sanovat ne alat joista eivät itse mitään tiedä.

Näköjään ihmisen henkisellä hyvinvoinnilla ei ole paskaakaan merkitystä. Se on tällainen protestanttinen maailmankuva, ihminen on ennemminkin valtion omistama kone kuin äitinsä lapsi ja veljensä veli.

aioogiooeaos kirjoitti:

Kun kysytään turhista aloista niin tyhmäkin tietää että ihmiset sanovat ne alat joista eivät itse mitään tiedä.

Näköjään ihmisen henkisellä hyvinvoinnilla ei ole paskaakaan merkitystä. Se on tällainen protestanttinen maailmankuva, ihminen on ennemminkin valtion omistama kone kuin äitinsä lapsi ja veljensä veli.

Lue lisää

Ja se näkyy sitten pitemmän ajan kuluessa todellisena kulttuurin romahduksena ja ihmisten pahoinvointina, mutta sitäpä en taida jäädä katsomaan tänne teknokraattien luvattuun maahan.

Toinen humanisti kirjoitti:

Ja se näkyy sitten pitemmän ajan kuluessa todellisena kulttuurin romahduksena ja ihmisten pahoinvointina, mutta sitäpä en taida jäädä katsomaan tänne teknokraattien luvattuun maahan.

Lue lisää

näkemäni perusteella humanistit ovat niitä kaikkein kovimpia ja kylmimpiä. Heiltä puuttuu kokonaan empatia.

"Tieteellinen tieto on itsessään *hyvää*, ei sen kerrannais arvot, ei sen tuoma taloudellinen hyvinvointi, ei mikään muu."

Jos tosiaan lienet proffa, niin ei ole kovin vaikea arvata millaista on luennoillasi: Puhutaan paljon (sivistyssanoilla) ja vähän asiaa.

Tollasiin pelleihin on mennyt niin monasti hermot Humanistisissa tiedekunnissa - asialla ei niin väliä vaan sillä miten hienosti sen osaa sanoa (=nollatietoo latinaksi).

No onneksi ei enää nykyisin työkiireiltä kerkiä "sivistämään" itseensä.

Nauraa vielä kerran "ei sen kerrannais arvot, ei sen tuoma taloudellinen hyvinvointi, ei mikään muu." Voi perse. Just noihan sen sun "hyvän" tuottaa. Mut elä sää vaan niillä sivistyssanoillas, mä jatkan duunin paiskomista...

DI, yliopistossakin opiskellut kirjoitti:

"Tieteellinen tieto on itsessään *hyvää*, ei sen kerrannais arvot, ei sen tuoma taloudellinen hyvinvointi, ei mikään muu."

Jos tosiaan lienet proffa, niin ei ole kovin vaikea arvata millaista on luennoillasi: Puhutaan paljon (sivistyssanoilla) ja vähän asiaa.

Tollasiin pelleihin on mennyt niin monasti hermot Humanistisissa tiedekunnissa - asialla ei niin väliä vaan sillä miten hienosti sen osaa sanoa (=nollatietoo latinaksi).

No onneksi ei enää nykyisin työkiireiltä kerkiä "sivistämään" itseensä.

Nauraa vielä kerran "ei sen kerrannais arvot, ei sen tuoma taloudellinen hyvinvointi, ei mikään muu." Voi perse. Just noihan sen sun "hyvän" tuottaa. Mut elä sää vaan niillä sivistyssanoillas, mä jatkan duunin paiskomista...

Lue lisää

Ah se latina on niiiiin kaunis kieli että sivistyneistön piti siintä vääntää ihan omat murresanastonsa Suomeenkin.

Niin proffat, tämähän on aivan diletanttimasita polemiikkia vai?

Latinum kirjoitti:

Ah se latina on niiiiin kaunis kieli että sivistyneistön piti siintä vääntää ihan omat murresanastonsa Suomeenkin.

Niin proffat, tämähän on aivan diletanttimasita polemiikkia vai?

Lue lisää

Dilatanttimaistapa hyvinkin, mutta mikäpä agitoitu vastaus ei olisi.

Jos tieteentekoa (viittaus proffiin) luullaan jotenkin saivarteluksi tai tyhjän toimittamiseksi, niin kyseessä on valitettava väärinkäsitys, joka useilla asiasta enempää tietämättömillä on. Toki saivarteluakin voi esiintyä, sillä kaikkihan me ollaan ihmisiä, joskin silloinkin useimmiten kyse on hiukan tietämättömämmistä opiskelijoista, jota ovat oppineet käyttämään oppimaansa vasta leikittelymielellä.

Toivoa vain saattaa, ettei todella ihmiset aina vajoa nolla-ajattelun linjalle ja ala tekemään päätöksiä kärjistysten tai luulojen pohjalta (vertaa esim rasismi). Tosin todellisuus on näyttänyt tämänkin pelon useimmiten todeksi.

Mutta onhan se hyvä olla kanavia purkaa ärtyneisyyttään, tai pätemisen halua erinäisillä foorumeilla (itsekritiikkiäkö?) ;)

Shingen kirjoitti:

Dilatanttimaistapa hyvinkin, mutta mikäpä agitoitu vastaus ei olisi.

Jos tieteentekoa (viittaus proffiin) luullaan jotenkin saivarteluksi tai tyhjän toimittamiseksi, niin kyseessä on valitettava väärinkäsitys, joka useilla asiasta enempää tietämättömillä on. Toki saivarteluakin voi esiintyä, sillä kaikkihan me ollaan ihmisiä, joskin silloinkin useimmiten kyse on hiukan tietämättömämmistä opiskelijoista, jota ovat oppineet käyttämään oppimaansa vasta leikittelymielellä.

Toivoa vain saattaa, ettei todella ihmiset aina vajoa nolla-ajattelun linjalle ja ala tekemään päätöksiä kärjistysten tai luulojen pohjalta (vertaa esim rasismi). Tosin todellisuus on näyttänyt tämänkin pelon useimmiten todeksi.

Mutta onhan se hyvä olla kanavia purkaa ärtyneisyyttään, tai pätemisen halua erinäisillä foorumeilla (itsekritiikkiäkö?) ;)

Lue lisää

Shingen toisessa viestissään tuo asian esiin hyvin: "pureudutaan aika perustavaalaatua oleviin asioihin". Kyllä, näin on. Voidaan todella puhua rasismista tieteen mielessä, jos aletaan luokittelemaan tieteellisiä tuloksia hyödyllisyys-hyödyttömyys-akselilla. Perinteiseen ajatteluun on kuulunut tuottaa uutta tietoa, joka altistetaan tiedeyhteisön kriittiseen tarkasteluun. Tulokset ovat itsekorjaavia. Tiedeyhteisö on näin muodoin yksi vanhimmista 'laatujärjestelmistä'. Tiedon tuottamisen reunaehtona on toki ollut eettisesti kestävät menetelmät. Ei sen tiedon hyödyllisyys, ei edes 'soveltuvuus'. Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että näiden tiedeyhteisön tuottamien tietojen varassa loppujen lopuksi tehdään se soveltava ja hyödyllinen duunin paiskiminen.

Jo omien jatko-opintojeni aikana (80/90 -lukujen taitteessa) jotkut pohtivat kovasti hyödyllisyyttä, onko oma väitöstutkimus sovellettavissa arkielämään yms. Nyt olen huomannut että kolleegoiden joukossa on 'konsulttiprofessoreita' jotka ovat upottaneet erillaiset hyödyllisyyteen ja sovellettavuuteen liittyvät käsitteet jokapäiväiseen toimintaansa, niin opetukseen, rahoituksen hankintaan, kuin hallintoon (joka on itseasiassa eräs kuormittavin proffan arkirutiineista). Pelkäänpä vain, että he näin sitovat itsensä nykyhetken nopeatempoiseen poukkoiluun ja tieteen tekemisessä nykyhetkessä olevat ovat auttamattomasti jäljessä, kun tavoitteena on olla ainakin kaksi askelta edellä!

Joo... Kierrellyt olen minäkin niitä yliopistoja, jopa pari tutkintoakin suorittanut..ja todella. Ihan kauheeta rahan haaskausta se on. Tutkimusta tutkimuksen vuoksi ilman arvoja ilman tavotteita. Minäpä kerroon hieman akatemisuudesta.
Nuori herra Hulkkonen kirjoitti ylioppilaaksi 18 vuotiaana, meni sen jälkeen armeijaan josta tultuaan pääsi yliopistoon. Siellä hän opiskeli vuosia, sai valmiiksi alemman tutkinnon, sitten ylemmän tutkinnon ja päätyi tutkijaksi tuttuun tiedekuntaan. Tutkittuaan tutuja juttuja onnistui väittelemään tohtoriksi, jonka jälkeen jäi opettajaksi ja nimitettiin jossakin vaiheessa jopa professoriksi, jota virkaa hän hoitikin antaumuksella ja innolla kunnes jäi eläkkeelle ja kuoli myöhemmin. Sen pituinen se...
Mikä olikaan tarinan opetus ?
Herra Hulkkonen kuten niin monet muutkin saman akateemisen uraputken läpi kuljettuaan onnistuivat tuhlaamaan miljoonia euroja yhteiskunnan varoja,hyödyntämättä ketään. Onnellista tässä tarinassa kuitenkin on se, etteivät he koskaan tulleet tietämään että he eivät koskaan osanneet yhtään mitään. Sellainen olisi vainajastakin ikävää. Tästä syystä on hyvä sanoa, että pelkkä yleissivistys on arvo sinänsä.
Ainahan siihen voi itse uskoa.

Materialisti kirjoitti:

Joo... Kierrellyt olen minäkin niitä yliopistoja, jopa pari tutkintoakin suorittanut..ja todella. Ihan kauheeta rahan haaskausta se on. Tutkimusta tutkimuksen vuoksi ilman arvoja ilman tavotteita. Minäpä kerroon hieman akatemisuudesta.
Nuori herra Hulkkonen kirjoitti ylioppilaaksi 18 vuotiaana, meni sen jälkeen armeijaan josta tultuaan pääsi yliopistoon. Siellä hän opiskeli vuosia, sai valmiiksi alemman tutkinnon, sitten ylemmän tutkinnon ja päätyi tutkijaksi tuttuun tiedekuntaan. Tutkittuaan tutuja juttuja onnistui väittelemään tohtoriksi, jonka jälkeen jäi opettajaksi ja nimitettiin jossakin vaiheessa jopa professoriksi, jota virkaa hän hoitikin antaumuksella ja innolla kunnes jäi eläkkeelle ja kuoli myöhemmin. Sen pituinen se...
Mikä olikaan tarinan opetus ?
Herra Hulkkonen kuten niin monet muutkin saman akateemisen uraputken läpi kuljettuaan onnistuivat tuhlaamaan miljoonia euroja yhteiskunnan varoja,hyödyntämättä ketään. Onnellista tässä tarinassa kuitenkin on se, etteivät he koskaan tulleet tietämään että he eivät koskaan osanneet yhtään mitään. Sellainen olisi vainajastakin ikävää. Tästä syystä on hyvä sanoa, että pelkkä yleissivistys on arvo sinänsä.
Ainahan siihen voi itse uskoa.

Lue lisää

"Herra Hulkkonen kuten niin monet muutkin saman akateemisen uraputken läpi kuljettuaan onnistuivat tuhlaamaan miljoonia euroja yhteiskunnan varoja,hyödyntämättä ketään"

Ei herra Hulkkonen hyödyttänyt ketään, niinkö?
Toimihan hän kertomuksesi mukaan kuitenkin professorina, opettajan. Opetti ja ohjasi siis varmaankin uransa aikana varmasti ties kuinka monta sataa opiskelijaa. Jaa, ja millähän alalla tämä Hulkkonen muuten toimi, kun ehti peräti MILJOONIA euroja pistää sileäksi. Keskivertoproffan palkka on n. 3500 euroa/kk brutto, siitä menee sitten tietty myös verot. Lisäksi Hulkkonen kuten kuka tahansa muukin ihmisyksilö tarvitsee palveluja ja hyödykkeitä, joita hän ostaa niitä tarjoavilta, osa Hulkkosen palkasti siis menee kiertoon myös tätä kautta. Jne. jne. jne. Jotta perspektiiviä pikkasen sinulta kaipaisin - sitä niin sanottua laveampaa näkökulmaa..

... kirjoitti:

"Herra Hulkkonen kuten niin monet muutkin saman akateemisen uraputken läpi kuljettuaan onnistuivat tuhlaamaan miljoonia euroja yhteiskunnan varoja,hyödyntämättä ketään"

Ei herra Hulkkonen hyödyttänyt ketään, niinkö?
Toimihan hän kertomuksesi mukaan kuitenkin professorina, opettajan. Opetti ja ohjasi siis varmaankin uransa aikana varmasti ties kuinka monta sataa opiskelijaa. Jaa, ja millähän alalla tämä Hulkkonen muuten toimi, kun ehti peräti MILJOONIA euroja pistää sileäksi. Keskivertoproffan palkka on n. 3500 euroa/kk brutto, siitä menee sitten tietty myös verot. Lisäksi Hulkkonen kuten kuka tahansa muukin ihmisyksilö tarvitsee palveluja ja hyödykkeitä, joita hän ostaa niitä tarjoavilta, osa Hulkkosen palkasti siis menee kiertoon myös tätä kautta. Jne. jne. jne. Jotta perspektiiviä pikkasen sinulta kaipaisin - sitä niin sanottua laveampaa näkökulmaa..

Lue lisää

Taitaa mennä hukkaan jos kovin vaikeesti selitän. Ala vaikka itte laajentaan ajattelutapaas... Olkoon nyt proffan palkka mikä tahansa, on aivan varmaa että se palkka on niitä pinimpiä kuluja joita proffa aiheuttaa. Tottakai silläkin merkitystä on, mutta suurempi merkitys on sillä rahalla joka syntyy koulutuskokonaisuudesta..just niistä kymmenistä ja sadoista uusista Hulkkosista.
Silleen, sillen se on....

... kirjoitti:

"Herra Hulkkonen kuten niin monet muutkin saman akateemisen uraputken läpi kuljettuaan onnistuivat tuhlaamaan miljoonia euroja yhteiskunnan varoja,hyödyntämättä ketään"

Ei herra Hulkkonen hyödyttänyt ketään, niinkö?
Toimihan hän kertomuksesi mukaan kuitenkin professorina, opettajan. Opetti ja ohjasi siis varmaankin uransa aikana varmasti ties kuinka monta sataa opiskelijaa. Jaa, ja millähän alalla tämä Hulkkonen muuten toimi, kun ehti peräti MILJOONIA euroja pistää sileäksi. Keskivertoproffan palkka on n. 3500 euroa/kk brutto, siitä menee sitten tietty myös verot. Lisäksi Hulkkonen kuten kuka tahansa muukin ihmisyksilö tarvitsee palveluja ja hyödykkeitä, joita hän ostaa niitä tarjoavilta, osa Hulkkosen palkasti siis menee kiertoon myös tätä kautta. Jne. jne. jne. Jotta perspektiiviä pikkasen sinulta kaipaisin - sitä niin sanottua laveampaa näkökulmaa..

Lue lisää

Kyllä kai se Hulkkonen perhettään hyödytti, mutta paljonhan tuossa turhuudessa perää on. Sitä tuskin on helppo laskea kuinka paljon niitä varoja tuhlattiin, mutta tuhlattiinhan niitä tietysti enemmän kun se proffan palkka. Se kai on pienimpiä kuluja siinä karusellissa.

Tieto on sinänsä hyvää, mutta karhunpalveluksen teet opiskelijoillesi, jos et näe myös tiedon hyödyntämisen sekä olennaisen/epäolennaisen tiedon havaitsemisen merkitystä. Yksisilmäisyytesi vain tukee käsitystä yliopistomaailman pihalla olosta. Ei sinun tarvitse muuttaa käsityksiäsi, ainoastaan laajentaa niitä. Hyvää Joulua!

proffa kirjoitti:

Shingen toisessa viestissään tuo asian esiin hyvin: "pureudutaan aika perustavaalaatua oleviin asioihin". Kyllä, näin on. Voidaan todella puhua rasismista tieteen mielessä, jos aletaan luokittelemaan tieteellisiä tuloksia hyödyllisyys-hyödyttömyys-akselilla. Perinteiseen ajatteluun on kuulunut tuottaa uutta tietoa, joka altistetaan tiedeyhteisön kriittiseen tarkasteluun. Tulokset ovat itsekorjaavia. Tiedeyhteisö on näin muodoin yksi vanhimmista 'laatujärjestelmistä'. Tiedon tuottamisen reunaehtona on toki ollut eettisesti kestävät menetelmät. Ei sen tiedon hyödyllisyys, ei edes 'soveltuvuus'. Kuitenkin käytäntö on osoittanut, että näiden tiedeyhteisön tuottamien tietojen varassa loppujen lopuksi tehdään se soveltava ja hyödyllinen duunin paiskiminen.

Jo omien jatko-opintojeni aikana (80/90 -lukujen taitteessa) jotkut pohtivat kovasti hyödyllisyyttä, onko oma väitöstutkimus sovellettavissa arkielämään yms. Nyt olen huomannut että kolleegoiden joukossa on 'konsulttiprofessoreita' jotka ovat upottaneet erillaiset hyödyllisyyteen ja sovellettavuuteen liittyvät käsitteet jokapäiväiseen toimintaansa, niin opetukseen, rahoituksen hankintaan, kuin hallintoon (joka on itseasiassa eräs kuormittavin proffan arkirutiineista). Pelkäänpä vain, että he näin sitovat itsensä nykyhetken nopeatempoiseen poukkoiluun ja tieteen tekemisessä nykyhetkessä olevat ovat auttamattomasti jäljessä, kun tavoitteena on olla ainakin kaksi askelta edellä!

Lue lisää

Tehdään niin, että yliopisto keskittyy tutkimukseen ja totuuden etsimiseen, mikä onkin tärkeä tehtävä. Hyväksytään samalla se, että tieteen tekijöiksi ei voi valmentaa sitä massaa, joka nyt opiskelee yliopistoissa. Meille riittää pari huippuyliopistoa ja niihin ehkä kymmenesosa nykyisestä henkilöstöstä.

ratkaistu kirjoitti:

Tehdään niin, että yliopisto keskittyy tutkimukseen ja totuuden etsimiseen, mikä onkin tärkeä tehtävä. Hyväksytään samalla se, että tieteen tekijöiksi ei voi valmentaa sitä massaa, joka nyt opiskelee yliopistoissa. Meille riittää pari huippuyliopistoa ja niihin ehkä kymmenesosa nykyisestä henkilöstöstä.

Lue lisää

Jep! Jäljelle jätetään 2-3 menestyvintä yliopistoa joilla on riittävä kriittinen massa, niille akateemista vapautta ja odotettavissa on huipputuloksia. Samalla korjaantuu eräs 60-luvun aluepolitiikan kummajainen

Eikös teologiaan juuri kuulu myös uskonnon historian tutkiminen? Toisekseen, et mitenkään voi todistaa mitään uskontoa vain mielikuvituksen tuotteeksi, vaikket voi sitä todistaa todeksikaan (siksi juuri puhutaan uskomisesta).

Tuon todistettavuuden perusteellahan esim. psykologia voitaisiin myös julistaa huuhaa-tieteeksi. Myöskään sen teorioita ei voida aukottomasti todistaa oikeiksi. Et voi esim. matematiikan kaavoilla todistaa aukottomasti Freudin teorioita tosiksi. Tilastollisia tutkimusmenetelmiä voi toki käyttää, mutta niissäkin aina löytyy joku ihminen, joka ei teorian mukaisesti käyttäydykään (poikkeus vahvistaa säännön). Lisäksi olettamus, että mikäli suurin osa ihmisistä näyttäisi toimivan teorian mukaan, teoria pitää paikkansa, ei ole täysin vedenpitävä (tällöinhän Jumalan olemassaolokin olisi vedenpitävästi todistettu). Esimerkkinä matematiikan maailmasta; Fermat:n lukuja laskettiin supertietokoneilla ihmismielen näkökulmasta äärettömyyksiin asti, silti matemaattisessa mielessä Fermat:n lauseen paikkansapitävyyttä ei tiedetty ennen vuotta 1995, jolloin Andrew Wiley lauseen todisti todeksi (matematiikan kielellä). Yli 300 vuoden ajan matemaatikot olivat nähneet, että tämä näyttäisi pitävän paikkansa, mutta silti ei voitu sanoa, oliko todella näin.

Käytännössä matematiikka on ainoa tiede, jossa kaikki lauseet, teoriat yms. pystytään todistamaan aukottomasti todeksi tietyistä perusaksioomista lähtien. Kaikissa muissa tieteissä tehdään sivistyneitä arvauksia, turvaudutaan tilastoihin, epätarkkoihin havaintoihin luonnosta yms. Tämä ei kuitenkaan tee kaikista muista tieteistä huuhaata (ei siis teologiastakaan).

Lisäksi uskonto näyttelee edelleen merkittävää osaa monien ihmisten elämässä. Mielenkiintoinen kysymys loppuun; riittääkö todistukseksi jonkinlaisen jumalvoiman olemassaolosta se, että kautta aikojen suurin osa ihmisistä on sellaiseen uskonut (eräänlainen tilastollinen lähestyminen)? Ei toki ainakaan aukottomaan todistukseen (ainakaan matemaattisessa mielessä), mutta voiko noin laajamittainen usko (ja monessa mielin myös samankaltainen ympäri maailman) syntyä ilman mitään totuuspohjaa? Ikuisia kysymyksiä...

xxxxxx kirjoitti:

Eikös teologiaan juuri kuulu myös uskonnon historian tutkiminen? Toisekseen, et mitenkään voi todistaa mitään uskontoa vain mielikuvituksen tuotteeksi, vaikket voi sitä todistaa todeksikaan (siksi juuri puhutaan uskomisesta).

Tuon todistettavuuden perusteellahan esim. psykologia voitaisiin myös julistaa huuhaa-tieteeksi. Myöskään sen teorioita ei voida aukottomasti todistaa oikeiksi. Et voi esim. matematiikan kaavoilla todistaa aukottomasti Freudin teorioita tosiksi. Tilastollisia tutkimusmenetelmiä voi toki käyttää, mutta niissäkin aina löytyy joku ihminen, joka ei teorian mukaisesti käyttäydykään (poikkeus vahvistaa säännön). Lisäksi olettamus, että mikäli suurin osa ihmisistä näyttäisi toimivan teorian mukaan, teoria pitää paikkansa, ei ole täysin vedenpitävä (tällöinhän Jumalan olemassaolokin olisi vedenpitävästi todistettu). Esimerkkinä matematiikan maailmasta; Fermat:n lukuja laskettiin supertietokoneilla ihmismielen näkökulmasta äärettömyyksiin asti, silti matemaattisessa mielessä Fermat:n lauseen paikkansapitävyyttä ei tiedetty ennen vuotta 1995, jolloin Andrew Wiley lauseen todisti todeksi (matematiikan kielellä). Yli 300 vuoden ajan matemaatikot olivat nähneet, että tämä näyttäisi pitävän paikkansa, mutta silti ei voitu sanoa, oliko todella näin.

Käytännössä matematiikka on ainoa tiede, jossa kaikki lauseet, teoriat yms. pystytään todistamaan aukottomasti todeksi tietyistä perusaksioomista lähtien. Kaikissa muissa tieteissä tehdään sivistyneitä arvauksia, turvaudutaan tilastoihin, epätarkkoihin havaintoihin luonnosta yms. Tämä ei kuitenkaan tee kaikista muista tieteistä huuhaata (ei siis teologiastakaan).

Lisäksi uskonto näyttelee edelleen merkittävää osaa monien ihmisten elämässä. Mielenkiintoinen kysymys loppuun; riittääkö todistukseksi jonkinlaisen jumalvoiman olemassaolosta se, että kautta aikojen suurin osa ihmisistä on sellaiseen uskonut (eräänlainen tilastollinen lähestyminen)? Ei toki ainakaan aukottomaan todistukseen (ainakaan matemaattisessa mielessä), mutta voiko noin laajamittainen usko (ja monessa mielin myös samankaltainen ympäri maailman) syntyä ilman mitään totuuspohjaa? Ikuisia kysymyksiä...

Lue lisää

"Lisäksi uskonto näyttelee edelleen merkittävää osaa monien ihmisten elämässä."

Samalla logiikalla voisi perustaa tiedekunnan horoskoopeille.

xxxxxx kirjoitti:

Eikös teologiaan juuri kuulu myös uskonnon historian tutkiminen? Toisekseen, et mitenkään voi todistaa mitään uskontoa vain mielikuvituksen tuotteeksi, vaikket voi sitä todistaa todeksikaan (siksi juuri puhutaan uskomisesta).

Tuon todistettavuuden perusteellahan esim. psykologia voitaisiin myös julistaa huuhaa-tieteeksi. Myöskään sen teorioita ei voida aukottomasti todistaa oikeiksi. Et voi esim. matematiikan kaavoilla todistaa aukottomasti Freudin teorioita tosiksi. Tilastollisia tutkimusmenetelmiä voi toki käyttää, mutta niissäkin aina löytyy joku ihminen, joka ei teorian mukaisesti käyttäydykään (poikkeus vahvistaa säännön). Lisäksi olettamus, että mikäli suurin osa ihmisistä näyttäisi toimivan teorian mukaan, teoria pitää paikkansa, ei ole täysin vedenpitävä (tällöinhän Jumalan olemassaolokin olisi vedenpitävästi todistettu). Esimerkkinä matematiikan maailmasta; Fermat:n lukuja laskettiin supertietokoneilla ihmismielen näkökulmasta äärettömyyksiin asti, silti matemaattisessa mielessä Fermat:n lauseen paikkansapitävyyttä ei tiedetty ennen vuotta 1995, jolloin Andrew Wiley lauseen todisti todeksi (matematiikan kielellä). Yli 300 vuoden ajan matemaatikot olivat nähneet, että tämä näyttäisi pitävän paikkansa, mutta silti ei voitu sanoa, oliko todella näin.

Käytännössä matematiikka on ainoa tiede, jossa kaikki lauseet, teoriat yms. pystytään todistamaan aukottomasti todeksi tietyistä perusaksioomista lähtien. Kaikissa muissa tieteissä tehdään sivistyneitä arvauksia, turvaudutaan tilastoihin, epätarkkoihin havaintoihin luonnosta yms. Tämä ei kuitenkaan tee kaikista muista tieteistä huuhaata (ei siis teologiastakaan).

Lisäksi uskonto näyttelee edelleen merkittävää osaa monien ihmisten elämässä. Mielenkiintoinen kysymys loppuun; riittääkö todistukseksi jonkinlaisen jumalvoiman olemassaolosta se, että kautta aikojen suurin osa ihmisistä on sellaiseen uskonut (eräänlainen tilastollinen lähestyminen)? Ei toki ainakaan aukottomaan todistukseen (ainakaan matemaattisessa mielessä), mutta voiko noin laajamittainen usko (ja monessa mielin myös samankaltainen ympäri maailman) syntyä ilman mitään totuuspohjaa? Ikuisia kysymyksiä...

Lue lisää

Teologiaa ja psykologiaa ei voida todellakaan verrata toisiinsa. Sitä paitsi Freudin teoriat(ainakaan osa niistä) eivät enää tänä päivänä saa edes kannatusta juuri siksi, ettei niille ole olemassa mitään tieteellistä todistetta, vaan ne ovat vaikeaselkoista symboliikkaa.

Tämän päivän psykologiassa tehdään luotettavia tutkimuksia, joiden tulokset voidaan katsoa tieteellisesti luotettaviksi. Myös uskomista ja sen aiheuttamia muutoksia ja motiiveja ihmisen psyykessä voidaan tutkia psykologian avulla. Joten hyvin vähän asioista tiedät, jos lähdet psykologiaa sanomaan huuhaa-tieteeksi. Sehän on nimenomaan tuonut loogisuutta ja ymmärrettävyyttä tähän realistiseen maalliseen elämään.

Joku alempana kertoi siitä, mitä kaikkea teologiaan kuuluu ja minusta uskonnon merkitysten ja historian tutkiminen on ok ja hyödyllistä. Siitä myös saadaan tieteellistä tietoa. Sen sijaan "tiede, joka vaatii ehdotonta uskomista johonkin, jota ei voida ehkä koskaan mitenkään todistaa" on minusta hyödytöntä ja jopa vaarallista. Asia erikseen on puolueeton tieto ja tutkiminen, mutta luonnollisesti papit ja uskovaiset eivät voi olla puolueettomia, koska koko hommasta menisi silloin pohja pois.

"riittääkö todistukseksi jonkinlaisen jumalvoiman olemassaolosta se, että kautta aikojen suurin osa ihmisistä on sellaiseen uskonut (eräänlainen tilastollinen lähestyminen)?"

Itsekin sen sanoit: jonkinlaisen jumalvoiman. On eri asia tutkia jonkinlaisen jumalvoiman olemassaoloa sillä perusteella, että kautta aikojen sellaiseen on uskottu, kuin saarnata jotain tiettyä uskomusta absoluttisena totuutena kaikille. Tai tehdä joka toinen vuosi eri tulkinta raamatusta tämän päivän tarpeisiin nähden ja kiistellä jostakin helvetistä ja ylösnousemuksesta saman vanhan kirjan pohjalta. Kuitenkaan siihen ei koskaan saada uudempaa ja ajankohtaisempaa tietoa.

Toisaalta, kyllähän Hitlerin Saksassakin suurin osa ihmisistä meni hänen aatteidensa taakse ja fiksuimmat vähemmistönä olivat niitä, jotka ajattelivat omilla aivoillaan. Eli se enemmistön käsitys ei aina ole välttämättä totuudenmukaisin, eikä näin ollen palkästään siltä pohjalta voida tehdä päätelmää tieteellisestä faktasta kuin korkeintaan sosiaalipsykologian tarpeisiin. Kyllä ihmiset nyt saadaan uskomaan, vaikkapa pieniin vihreisiin miehiin, kun sopiva tilaus ja hetki sille on.

Lisäksi uskonto ei aina ole todellakaan ollut samankaltainen kaikkialla maailmassa. Jotain piirteitä siihen on, mutta jos historiallisesti ajatellaan, on uskontojen kirjo kyllä aika moninainen.

Catariina kirjoitti:

Teologiaa ja psykologiaa ei voida todellakaan verrata toisiinsa. Sitä paitsi Freudin teoriat(ainakaan osa niistä) eivät enää tänä päivänä saa edes kannatusta juuri siksi, ettei niille ole olemassa mitään tieteellistä todistetta, vaan ne ovat vaikeaselkoista symboliikkaa.

Tämän päivän psykologiassa tehdään luotettavia tutkimuksia, joiden tulokset voidaan katsoa tieteellisesti luotettaviksi. Myös uskomista ja sen aiheuttamia muutoksia ja motiiveja ihmisen psyykessä voidaan tutkia psykologian avulla. Joten hyvin vähän asioista tiedät, jos lähdet psykologiaa sanomaan huuhaa-tieteeksi. Sehän on nimenomaan tuonut loogisuutta ja ymmärrettävyyttä tähän realistiseen maalliseen elämään.

Joku alempana kertoi siitä, mitä kaikkea teologiaan kuuluu ja minusta uskonnon merkitysten ja historian tutkiminen on ok ja hyödyllistä. Siitä myös saadaan tieteellistä tietoa. Sen sijaan "tiede, joka vaatii ehdotonta uskomista johonkin, jota ei voida ehkä koskaan mitenkään todistaa" on minusta hyödytöntä ja jopa vaarallista. Asia erikseen on puolueeton tieto ja tutkiminen, mutta luonnollisesti papit ja uskovaiset eivät voi olla puolueettomia, koska koko hommasta menisi silloin pohja pois.

"riittääkö todistukseksi jonkinlaisen jumalvoiman olemassaolosta se, että kautta aikojen suurin osa ihmisistä on sellaiseen uskonut (eräänlainen tilastollinen lähestyminen)?"

Itsekin sen sanoit: jonkinlaisen jumalvoiman. On eri asia tutkia jonkinlaisen jumalvoiman olemassaoloa sillä perusteella, että kautta aikojen sellaiseen on uskottu, kuin saarnata jotain tiettyä uskomusta absoluttisena totuutena kaikille. Tai tehdä joka toinen vuosi eri tulkinta raamatusta tämän päivän tarpeisiin nähden ja kiistellä jostakin helvetistä ja ylösnousemuksesta saman vanhan kirjan pohjalta. Kuitenkaan siihen ei koskaan saada uudempaa ja ajankohtaisempaa tietoa.

Toisaalta, kyllähän Hitlerin Saksassakin suurin osa ihmisistä meni hänen aatteidensa taakse ja fiksuimmat vähemmistönä olivat niitä, jotka ajattelivat omilla aivoillaan. Eli se enemmistön käsitys ei aina ole välttämättä totuudenmukaisin, eikä näin ollen palkästään siltä pohjalta voida tehdä päätelmää tieteellisestä faktasta kuin korkeintaan sosiaalipsykologian tarpeisiin. Kyllä ihmiset nyt saadaan uskomaan, vaikkapa pieniin vihreisiin miehiin, kun sopiva tilaus ja hetki sille on.

Lisäksi uskonto ei aina ole todellakaan ollut samankaltainen kaikkialla maailmassa. Jotain piirteitä siihen on, mutta jos historiallisesti ajatellaan, on uskontojen kirjo kyllä aika moninainen.

Lue lisää

Teologian opiskelijana voin kertoa sulle, että teologisesta tiedekunnasta syntyvät tutkimukset noudattaa kaikki aivan samoja tieteen kriteerejä kuin muissakin tiedekunnissa. Psykologiassa voidaan tutkia tietyn asian vaikuttamista ihmisen käytttäytymiseen, samoin teologisessa. Usein silloin tuo "tietty asia" on uskonto ja siihen kuuluvat osa alueet. Teologisessa ei tutkita Jumalaa tieteellisesti vaan kaikkea siihen liittyvää. Jos et usko että teologinen tiedekunta tuottaa aivan yhtä pätevää tiedettä kuin mikä tahansa muu tiedekunta,niin mietippä tätä: Kaikki gradut ja väitöskirjat joutuvat tarkkaan syyniin ja ovat ns. julkista materiaalia. Näin ollen myös ne jotka eivät usko jumalaan voivat käydä väittelyä aiheesta ja esittää poikkeavia tutkimustuloksia. Tutkimustulosten on oltava sellaisia että myös vaikkapa ateistit voivat ne hyväksyä. Muutoin tutkimus ei ole tiedettä. Teologiassa voi tehdä/tehdään tiedettä jonka myös ei-uskovat hyväksyvät.

Haluaisit ehkä kenties vielä tarkistaa kantaasi uskonnon merkityksestä nyky-yhteiskunnassa? Nykyään puhutaan de-sekularisaatiosta. Se on maallistumisen vähenemistä. Voisi olla valaisevaa lukea esim. Jose Casanovaa.

...teologia on yliopistojen vanhin ala.

Ihan ansiokas yhteenveto, kiinnostaa vain tietää, miten uskot, että aloituspaikkakiintiöt nyt määrätään? Arpomalla vai?

Kyllä oikein silmä lepää noin säkenöivää neroutta pulppuavan, loisteliaasti argumentoivan puheenvuoron hiottua muotoa ihaillessa.

"Jeesukseet"? Olisin valmis päättelemään kaksi asiaa: 1) Sinun akateeminen urasi ei välttämättä ollut sellainen Jee! Suksee!! kuin olit odottanut ja 2) Kuulut suurella todennäköisyydellä jompaan kumpaan/molempiin näistä lahkoista: Vaparit (Vapaa-ajattelijat) ja/tai skepot (Skepsis).

Muistahan syödä lääkkeesi! Ja kerro Skepo- ja Vaparikavereillesi terveisiä sinne osastolle!

Teksti on niin tökeröä, että tällä kaverilla on peruskoulukin tainnut jäädä kesken. Täällä sitten kyllä ollaan soittamassa suuta akateemisista aloista.

joo-o kirjoitti:

Teksti on niin tökeröä, että tällä kaverilla on peruskoulukin tainnut jäädä kesken. Täällä sitten kyllä ollaan soittamassa suuta akateemisista aloista.

Tyypit hyokkasivat kirjoituksen muotoseikkoja ja karjistettya
argumentointia vastaan, mutta mitaan kommenttia
(perustelematontakaan) itse asiaa kohtaan ei kuulunut.
VAI TEKEEKO SEN TOSIASIAN JULKITUOMINEN,
ETTA TEOLOGIA ON TAYSIN HUMPUUKIA, NOIN
KIPEAA??

JA PERUSKYSYMYKSEEN: MIKSI SUOMEN VERONMAKSAJAIN
RAHOILLA KOULUTETAAN EVLUT KIRKOLLE SEREMONIA-
MESTAREITA??

P.S. KYSE EI OLE SIIS HYOKKAYKSESTA AKA-
TEEMISUUTTA, VAAN HUMPUUKIA VASTAAN

P.P.S. OMIEN KIRJOITUSTENNE PERUSTEELLA
OLETTE KOVINKIN SIVISTYNEITA JA AKATEEMISIA HENKILOIITA?

Tämän tyyppistäkö on tiedeyhteisön kritiikki? Meidän pihalla kerra viikossa käyvä roskakuski vaikuttaa n. tuhat kertaa sivistyneemmältä kuin tämä Niilo.
Asiaan mennäkseni. Teologinen tiedekuntahan ei harjoita uskontoa, vaan tutkii uskonnon alaan kuuluvia lähinnä kristinuskon eri alueita. Yleissivistävä merkitys on suuri ja länsimaisen kulttuuriperinnön tutkimuksen alueella teologinen opetus ja tutkimus on todella merkittävää.

Mielestäni kommenttisi osoittaa sen, miten vähän tunnet teologiaa tai uskontojen merkitystä satojen vuosien aikaisena kultturin, ihmisten, kansojen ja maailmankuvien muokkaajana. Suosittelisin pohtimaan asioita hieman syvällisemmin. Mistä tiedät, että "todellisuus", jossa elät on totta. Eikö todellisuus ole vain sitä, miksi se satutaan milloinkin muokkaamaan? Valitettavasti rasismiin törmää hirvittävän usein Jumalan ja kristinuskon kieltäjien kanssa keskustellessa. Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa? Piileekö uskovaisten pilkkaamisessa sittenkin epävarmuus omasta mielipiteestä, pelko siitä, että kenties menettää itse jotain verrattuna kristittyihin? Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnont

Mielestäni kommenttisi osoittaa sen, miten vähän tunnet teologiaa tai uskontojen merkitystä satojen vuosien aikaisena kultturin, ihmisten, kansojen ja maailmankuvien muokkaajana. Suosittelisin pohtimaan asioita hieman syvällisemmin. Mistä tiedät, että "todellisuus", jossa elät on totta. Eikö todellisuus ole vain sitä, miksi se satutaan milloinkin muokkaamaan? Valitettavasti rasismiin törmää hirvittävän usein Jumalan ja kristinuskon kieltäjien kanssa keskustellessa. Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa? Piileekö uskovaisten pilkkaamisessa sittenkin epävarmuus omasta mielipiteestä, pelko siitä, että kenties menettää itse jotain verrattuna kristittyihin? Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnontieteiden kuin muiden uskontojenkin totuuksille.

valtiot. yo kirjoitti:

Mielestäni kommenttisi osoittaa sen, miten vähän tunnet teologiaa tai uskontojen merkitystä satojen vuosien aikaisena kultturin, ihmisten, kansojen ja maailmankuvien muokkaajana. Suosittelisin pohtimaan asioita hieman syvällisemmin. Mistä tiedät, että "todellisuus", jossa elät on totta. Eikö todellisuus ole vain sitä, miksi se satutaan milloinkin muokkaamaan? Valitettavasti rasismiin törmää hirvittävän usein Jumalan ja kristinuskon kieltäjien kanssa keskustellessa. Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa? Piileekö uskovaisten pilkkaamisessa sittenkin epävarmuus omasta mielipiteestä, pelko siitä, että kenties menettää itse jotain verrattuna kristittyihin? Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnontieteiden kuin muiden uskontojenkin totuuksille.

Lue lisää

"Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa?"

Voidaan toki arvostaa mielipiteitä mutta on kyllä älytöntä tuhlata yhteisiä veromarkkoja sadunkerrontaan joka esitetään mukamas "tieteenä".


"Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnontieteiden kuin muiden uskontojenkin totuuksille."

Jokainen voi henkilökohtaisesti uskoa vaikka perseensilmään mutta rahoittakoon tämän itse eikä yhteisestä pussista.

joo-o kirjoitti:

Teksti on niin tökeröä, että tällä kaverilla on peruskoulukin tainnut jäädä kesken. Täällä sitten kyllä ollaan soittamassa suuta akateemisista aloista.

Hyvä kommentti, ettei ns. akateemisisa asioita saa kommentoida kuin akateemiset tai muut fiksut. Tämä on tätä paremman väen ajattelutapaa. Kai ne työtätekevät jotka tän maailmanparannusleikin maksaa saa jonkinlaista puheoikeutta käyttää, karvoihin katsomatta. Kertokaa nyt pikkuprofeetat mitä jeesus tällaisesta sanoisi. Kyllä tekin fundeeraajat joskus opitte kun pappa ei enää maksa.

En kyllä ymmärrä miksi teologit tarvitsee oman tiedekunnan kun ne kuuluisi teatterikorkeakouluun.

vtm kirjoitti:

"Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa?"

Voidaan toki arvostaa mielipiteitä mutta on kyllä älytöntä tuhlata yhteisiä veromarkkoja sadunkerrontaan joka esitetään mukamas "tieteenä".


"Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnontieteiden kuin muiden uskontojenkin totuuksille."

Jokainen voi henkilökohtaisesti uskoa vaikka perseensilmään mutta rahoittakoon tämän itse eikä yhteisestä pussista.

Lue lisää

Mikä näistä teologian aloista on huuhaata ts. ei täytä tieteen kriteerejä?

1) kirkkohistoria
2) Eksegetiikka
3) Uskontotiede
4) Systemaattinen teologia
5) Käytännöllinen teologia

Mikään näistä tieteistä ei käytä oletusarvoa Jumala eli väitä, että esim. Jumala loi maailman, Jeesus ylösnousi jne., vaan ne tutkivat sitä, miten uskonto on vaikuttanut historiaan, ihmisen ajatteluun ja toimintaan jne. Eli jos teologia pyritään leimaamaan epätieteeksi, samoilla argumenteilla kaikki ihmistä ja inhimillistä toimintaa tutkivat tieteet on pakko rajata tieteen käsitteen ulkopuolelle.

Jos kerran evlutit saa valtion tukea höpöhöpöönsä ja kouluttavat valtion rahoilla höpöhöpötyyppejä höpöhöpöammatteihin, niin eikös sitten uskonvapauden nimissä saatananpalvojatkin voisi kouluttautua yliopistoissa osatakseen suorittaa omia seremonioitaan?

FM98 kirjoitti:

Mikä näistä teologian aloista on huuhaata ts. ei täytä tieteen kriteerejä?

1) kirkkohistoria
2) Eksegetiikka
3) Uskontotiede
4) Systemaattinen teologia
5) Käytännöllinen teologia

Mikään näistä tieteistä ei käytä oletusarvoa Jumala eli väitä, että esim. Jumala loi maailman, Jeesus ylösnousi jne., vaan ne tutkivat sitä, miten uskonto on vaikuttanut historiaan, ihmisen ajatteluun ja toimintaan jne. Eli jos teologia pyritään leimaamaan epätieteeksi, samoilla argumenteilla kaikki ihmistä ja inhimillistä toimintaa tutkivat tieteet on pakko rajata tieteen käsitteen ulkopuolelle.

Lue lisää

Kaikki noista esittämistäsi teologian aloista ovat mielestäni ns. huuhaata ihan sillä perusteella, että ne eivät kertakaikkiaan tuota mitään lisäarvoa ihmiskunnalle.

Mitä mullistavaa ja uutta nuo mainitsemasi teologian alat voivat meille paljastaa ihmisestä tai ihmiskunnasta? Tuskinpa yhtään mitään...

No, mutta on se hyvä, että elämäntapa- intiaaneilla ja taivaanrannan maalareilla on sentään edes jotain tekemistä.

vtm kirjoitti:

"Jos uskot niin vakaasti kokeellisiin tutkimustuloksiin ym, niin usko pois, aivan vapaasti. Mutta miksei toisten ihmisten mielipidettä suvaita arvostaa?"

Voidaan toki arvostaa mielipiteitä mutta on kyllä älytöntä tuhlata yhteisiä veromarkkoja sadunkerrontaan joka esitetään mukamas "tieteenä".


"Luulisi, että täällä MUKA suvaitsevassa ja monikultturisessa Suomessa olisi tilaa erilaisille näkökannoille, niin luonnontieteiden kuin muiden uskontojenkin totuuksille."

Jokainen voi henkilökohtaisesti uskoa vaikka perseensilmään mutta rahoittakoon tämän itse eikä yhteisestä pussista.

Lue lisää

Tää nyt saattaa tulla monelle yllätyksenä, mutta teologisessa tiedekunnassa ei kouluteta pappeja. Sieltä ei valmistu pappeja. Se on olemassa sitä varten että ajattelevat ihmiset tutkivat siellä erilaisia mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana. Ihmisessä nyt vain sattuu olemaan jonkinlainen valmius uskonnolliseen ajatteluun. Miksi? Sitä emme tiedä. Varmaa on vain se, että kaikki uskonnollinen orientaatio ei, Luojan kiitos, ole manipuloinnin tulosta.

mattiteppo kirjoitti:

Jos kerran evlutit saa valtion tukea höpöhöpöönsä ja kouluttavat valtion rahoilla höpöhöpötyyppejä höpöhöpöammatteihin, niin eikös sitten uskonvapauden nimissä saatananpalvojatkin voisi kouluttautua yliopistoissa osatakseen suorittaa omia seremonioitaan?

Lue lisää

Kylläpä olikin älyllinen kommentti. Kristinusko on saatananpalvonnan emoteksti. Toisin sanoen jälkimmäistä ei olisi ilman edellistä. Pieni marginaaliryhmä on löytänyt purkautumisreitin pahalle ololleen purnaamalla itse valitsemalleen auktoriteetille. Vähän niinkuin jokin pikkuinen protestiryhmä räkimässä poliisien päälle linnan juhlien aikaan.

Jos kerran kristinusko vaikuttaa yhteiskunnallisesti tällaistenkin kuriositeettien kautta, niin miksipä emme tutkisi sitä.

Serpico kirjoitti:

Tää nyt saattaa tulla monelle yllätyksenä, mutta teologisessa tiedekunnassa ei kouluteta pappeja. Sieltä ei valmistu pappeja. Se on olemassa sitä varten että ajattelevat ihmiset tutkivat siellä erilaisia mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana. Ihmisessä nyt vain sattuu olemaan jonkinlainen valmius uskonnolliseen ajatteluun. Miksi? Sitä emme tiedä. Varmaa on vain se, että kaikki uskonnollinen orientaatio ei, Luojan kiitos, ole manipuloinnin tulosta.

Lue lisää

Eli siis teologia tutkii sinun mukaasi
'mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana'.

Voisitko kertoa minulle mitä konkreettisia hyötyä tästä tutkimuksesta on esim. minulle, naapurin pojalle, ranskalaiselle kotirouvalle tai Bangladeshin tulvauhrille?

Onko tämä tieteenala tuottanut mitään käsinkosketeltavaa tai olennaista tietoa meille viimeisen 50 vuoden aikana?

Darken kirjoitti:

Eli siis teologia tutkii sinun mukaasi
'mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana'.

Voisitko kertoa minulle mitä konkreettisia hyötyä tästä tutkimuksesta on esim. minulle, naapurin pojalle, ranskalaiselle kotirouvalle tai Bangladeshin tulvauhrille?

Onko tämä tieteenala tuottanut mitään käsinkosketeltavaa tai olennaista tietoa meille viimeisen 50 vuoden aikana?

Lue lisää

Oletko suorittanut varusmiespalveluksen? Esim. kriisitilanteiden hallinnassa yksilöiden käyttäytymisen ymmärtämisessä ja ns. elämän ja kuoleman kysymysten kohtaamisessa teologisella tietämyksellä on arvoa josta maksetaan ammattilaisille ns. hard currencyllä. Sillä valuutallahan ihmiset yleensä mittaavat onko jokin hyödyllistä. Niin surullista kuin tuo materialismi onkin.

Tuo oli vain yksi esimerkki, kyllähän niitä riittää kun rupeat funtsimaan.

Darken kirjoitti:

Eli siis teologia tutkii sinun mukaasi
'mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana'.

Voisitko kertoa minulle mitä konkreettisia hyötyä tästä tutkimuksesta on esim. minulle, naapurin pojalle, ranskalaiselle kotirouvalle tai Bangladeshin tulvauhrille?

Onko tämä tieteenala tuottanut mitään käsinkosketeltavaa tai olennaista tietoa meille viimeisen 50 vuoden aikana?

Lue lisää

Esimerkkejä on lukuisia. Heitettäköön vaikkapa, että puolustuslaitoksille on kriisienhallinnassa erittäinkin konkreettista hyötyä teologian ammattilaisista. En puhu vain kaatuneidenhuollosta yms. tilanteista, vaan paljon laajemmasta kuviosta. Kriisejä kohdattaessa ihmisen uskonnollinen ajattelu ikäänkuin astuu etualalle. Teologien osaamisesta maksetaan rahaa.

Serpico kirjoitti:

Oletko suorittanut varusmiespalveluksen? Esim. kriisitilanteiden hallinnassa yksilöiden käyttäytymisen ymmärtämisessä ja ns. elämän ja kuoleman kysymysten kohtaamisessa teologisella tietämyksellä on arvoa josta maksetaan ammattilaisille ns. hard currencyllä. Sillä valuutallahan ihmiset yleensä mittaavat onko jokin hyödyllistä. Niin surullista kuin tuo materialismi onkin.

Tuo oli vain yksi esimerkki, kyllähän niitä riittää kun rupeat funtsimaan.

Lue lisää

Olen kyllä suorittanut varusmiespalveluksen ja missään vaiheessa ei kyllä koulutukseen sisältynyt _mitään_ informaatiota, mitä olisi teologian tutkimuksen perusteella saatu selville.
(En tiedä missä itse olet vm-palveluksen suorittanut...?)

Hmmm...eiköhön se määrä mitä kriisitilanteiden hallinnassa yksilötuntemusta tarvita, tule ihan psykologian pohjalta.
(Äläkä väitä, että teologia ja psykologia olisivat samaa asiaa, koska ne ovat kumminkin eri tieteenaloja.)

Eli et vieläkään antanut mitään konkreettisia esimerkkejä teologian tutkimuksen hyödyistä. Itse en nimittäin keksi ainoatakaan asiaa...

Serpico kirjoitti:

Kylläpä olikin älyllinen kommentti. Kristinusko on saatananpalvonnan emoteksti. Toisin sanoen jälkimmäistä ei olisi ilman edellistä. Pieni marginaaliryhmä on löytänyt purkautumisreitin pahalle ololleen purnaamalla itse valitsemalleen auktoriteetille. Vähän niinkuin jokin pikkuinen protestiryhmä räkimässä poliisien päälle linnan juhlien aikaan.

Jos kerran kristinusko vaikuttaa yhteiskunnallisesti tällaistenkin kuriositeettien kautta, niin miksipä emme tutkisi sitä.

Lue lisää

Yhtä hyvin voisivat opettaa vaikka mambojambo jumaluusoppia, se ei silti tee jumalasta todellista vaikka sitä kuinka tutkisi. Mielestäni saat tutkia mitä ikinä haluat, mutta älä vaadi että täysjärkiset ihmiset höpötyksesi maksavat.

mattiteppo kirjoitti:

Yhtä hyvin voisivat opettaa vaikka mambojambo jumaluusoppia, se ei silti tee jumalasta todellista vaikka sitä kuinka tutkisi. Mielestäni saat tutkia mitä ikinä haluat, mutta älä vaadi että täysjärkiset ihmiset höpötyksesi maksavat.

Lue lisää

Kannattaisi perehtyä asioihin tarkemmin, ennen kuin alkaa väittelemään. Olet väärässä. Teologisessa ei tutkita Jumalaa.

perehtynyt kirjoitti:

Kannattaisi perehtyä asioihin tarkemmin, ennen kuin alkaa väittelemään. Olet väärässä. Teologisessa ei tutkita Jumalaa.

Teologinen - jumaluusopillinen, lue tietosanakirjaa niin opit. Kerroppas vielä, että mihin töihin nämä teologisesta valmistuvat menevät, eikös vieläkään liity jumalaan. Kuten sanoin harrastakaa ja lukekaa mitä huvittaa, mutta jos se ei tuota yhteiskunnalle mitään niin tehkää se omilla rahoillanne.

Serpico kirjoitti:

Tää nyt saattaa tulla monelle yllätyksenä, mutta teologisessa tiedekunnassa ei kouluteta pappeja. Sieltä ei valmistu pappeja. Se on olemassa sitä varten että ajattelevat ihmiset tutkivat siellä erilaisia mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana. Ihmisessä nyt vain sattuu olemaan jonkinlainen valmius uskonnolliseen ajatteluun. Miksi? Sitä emme tiedä. Varmaa on vain se, että kaikki uskonnollinen orientaatio ei, Luojan kiitos, ole manipuloinnin tulosta.

Lue lisää

Mistäköhän ne papit sitten tulevat, jos eivät teologisesta? Kyllä mä ainakin tiedän tyyppejä, jotka opiskelevat papiksi teologisessa. Täälläkin joku kirjoittaja aiemmin kertoi, että n. 10% valmistuu papeiksi teologisesta.

Ja, mitä tulee minulle ylemmäksi jättämääsi viestiin kirjastoon menemisestä, voinen vielä kerran tehdä selväksi pointtini. Eli uskonnolla ja sen turhuudella tulevaisuudessa tarkoitan nimenomaan kristinuskoa, en ylipäätään hengellisyyttä. Kirkkohan tunnetusti taistelee jäsenien saamisen ja säilyttämisen puolesta. Muuten kyllä kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet ja suuntaukset ovat ovat yleisiä, eikä siis itse hengellisyys ole ns. katoamassa.

Minusta on mielenkiintoista lukea tutkimuksista, joissa käsitellään uskonnon merkitystä ihmiselle ja varsinkin niitsä psykologisista ja neurologisista muutoksista/ilmiöistä, joita uskomiseen ja ylipäätään hengellisyyteen liittyy. Tällainen tutkimus ei mielestäni ole turhaa. Tosin sitä kai tehdään myös psykologian piirissä.

Ainoastaan vastustan jonkun tietyn suuntauksen sokeaa kannattamista. Jos ihminen valmistuu papiksi, vaaditaan siihen kaiketi usko omaan asiaansa tai siinä ei olisi mitään järkeä. Silloin on mahdotonta suhtautua puolueettomasti tutkimaansa alaan. Itse kirkon järjetöntä toimintaa seuranneena, en voi todellakaan hyväksyä näiden irrationaalisten henkilöiden kouluttamista.

Serpico kirjoitti:

Tää nyt saattaa tulla monelle yllätyksenä, mutta teologisessa tiedekunnassa ei kouluteta pappeja. Sieltä ei valmistu pappeja. Se on olemassa sitä varten että ajattelevat ihmiset tutkivat siellä erilaisia mentaalisia malleja jotka vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen syvätasolla, siis psykologian takana. Ihmisessä nyt vain sattuu olemaan jonkinlainen valmius uskonnolliseen ajatteluun. Miksi? Sitä emme tiedä. Varmaa on vain se, että kaikki uskonnollinen orientaatio ei, Luojan kiitos, ole manipuloinnin tulosta.

Lue lisää

Mistäköhän ne papit sitten tulevat, jos eivät teologisesta? Kyllä mä ainakin tiedän tyyppejä, jotka opiskelevat papiksi teologisessa. Täälläkin joku kirjoittaja aiemmin kertoi, että n. 10% valmistuu papeiksi teologisesta.

Ja, mitä tulee minulle ylemmäksi jättämääsi viestiin kirjastoon menemisestä, voinen vielä kerran tehdä selväksi pointtini. Eli uskonnolla ja sen turhuudella tulevaisuudessa tarkoitan nimenomaan kristinuskoa, en ylipäätään hengellisyyttä. Kirkkohan tunnetusti taistelee jäsenien saamisen ja säilyttämisen puolesta. Muuten kyllä kaikenlaiset uskonnolliset liikkeet ja suuntaukset ovat ovat yleisiä, eikä siis itse hengellisyys ole ns. katoamassa.

Minusta on mielenkiintoista lukea tutkimuksista, joissa käsitellään uskonnon merkitystä ihmiselle ja varsinkin niitsä psykologisista ja neurologisista muutoksista/ilmiöistä, joita uskomiseen ja ylipäätään hengellisyyteen liittyy. Tällainen tutkimus ei mielestäni ole turhaa. Tosin sitä kai tehdään myös psykologian piirissä.

Ainoastaan vastustan jonkun tietyn suuntauksen sokeaa kannattamista. Jos ihminen valmistuu papiksi, vaaditaan siihen kaiketi usko omaan asiaansa tai siinä ei olisi mitään järkeä. Silloin on mahdotonta suhtautua puolueettomasti tutkimaansa alaan. Itse kirkon järjetöntä toimintaa seuranneena, en voi todellakaan hyväksyä näiden irrationaalisten henkilöiden kouluttamista.

Tietämättömyys ja sivistyksen puute ovat syntejä, saat toki ne anteeksi mutta toivottavasti ajattelet vastaisuudessa hieman mitä sanot. Teologinen tiedekunta on kuitenkin aina ollut kantavia tiedekuntia yhteisössä jota kutsumme yliopistoksi.

Amiskorkea on sitten erikseen...

Teologinen vielä tietenkin unohtui. Papit voisivat hoitaa koulutuksensa muulla kuin verorahoilla. Me kaikki emme ole luterilaisia, emmekä välttämättä mihinkään uskontokuntaan kuuluvia tai niitä kannattavia. Uskonnot ovat vain ihmisille, joilla aivot eivät riitä ymmärtämään elämään. Ei tämä elämä niin ihmeellistä ole, että siihen tarvisi jotain uskontoa sotkea ja huijata sillä herkkäuskoisia. Kukaan ei tarvitse uskonnontutkimusta tai muutakaan siihen liittyvää mietiskelyä. Teologiseen menevät vain aidot luuserit.

opiskelija kirjoitti:

Teologinen vielä tietenkin unohtui. Papit voisivat hoitaa koulutuksensa muulla kuin verorahoilla. Me kaikki emme ole luterilaisia, emmekä välttämättä mihinkään uskontokuntaan kuuluvia tai niitä kannattavia. Uskonnot ovat vain ihmisille, joilla aivot eivät riitä ymmärtämään elämään. Ei tämä elämä niin ihmeellistä ole, että siihen tarvisi jotain uskontoa sotkea ja huijata sillä herkkäuskoisia. Kukaan ei tarvitse uskonnontutkimusta tai muutakaan siihen liittyvää mietiskelyä. Teologiseen menevät vain aidot luuserit.

Lue lisää

Tradenomit on korkeasti koulutetuista turhimpia.

opiskelija kirjoitti:

Teologinen vielä tietenkin unohtui. Papit voisivat hoitaa koulutuksensa muulla kuin verorahoilla. Me kaikki emme ole luterilaisia, emmekä välttämättä mihinkään uskontokuntaan kuuluvia tai niitä kannattavia. Uskonnot ovat vain ihmisille, joilla aivot eivät riitä ymmärtämään elämään. Ei tämä elämä niin ihmeellistä ole, että siihen tarvisi jotain uskontoa sotkea ja huijata sillä herkkäuskoisia. Kukaan ei tarvitse uskonnontutkimusta tai muutakaan siihen liittyvää mietiskelyä. Teologiseen menevät vain aidot luuserit.

Lue lisää

Hei,

näin teologian opiskelijana haluaisin hieman oikaista näkemystäsi. N. 30% teologisesta valmistuu opettajiksi (yleensä opettavat uskonto jotakin muuta ainetta, hissa, psyka jne.) ja 10 % (määrä ehkä kasvamassa) ei papiksi eikä opeksi eli tutkijaksi, asiantuntijatehtäviin ulkoministeriöön... skaala on aika laaja.
Niin no, siitä voidaan sitten erikseen keskustella pitäisikö yhteiskunnan tukea jonkin tietyn uskonnon toimijoiden koulutusta. Tässä on ilmeisesti ajatuksena se, että kirkko hoitaa "yhteiskunnallisia palveluita", kuten hautaan siunaamisen (myös uskonnottomille), häät ym. juhlat ja hautausmaiden ylläpidon jne.
Mutta totta on, että aika suoraan valtio tukee nimenomaan ev.luterilaisia. Toisaalta Joensuun teologinen (yliopisto) on ortodoksipainotteinen ja hoitaa suhteita lähinnä itään päin. Sanottakoon, että itse olen valmistumassa uskontotieteen laitokselta, joka tutkii kaikkia uskontoja. Uskontojen ja kulttuurien tuntemus on mielestäni tärkeää, esim. selitettäessä nyt islamilaisen ja kristillisen maailman konfliktia. Esim. mihin islamilainen ajattelu perustuu ja miten se tulee tulkituksi länsimaisessa kontekstissa. itse olen tutkinut pohjoisten kansojen uskonnollisuutta, ja esim. samanismihan ei ole mikään uskonto vaan elämäntapa. Haluan omalta osaltani vaikuttaa tällaisen ikivanhan ei vain uskonnollisen perinteen tuntemukseen...

Että sillai :)

Salsa kirjoitti:

Hei,

näin teologian opiskelijana haluaisin hieman oikaista näkemystäsi. N. 30% teologisesta valmistuu opettajiksi (yleensä opettavat uskonto jotakin muuta ainetta, hissa, psyka jne.) ja 10 % (määrä ehkä kasvamassa) ei papiksi eikä opeksi eli tutkijaksi, asiantuntijatehtäviin ulkoministeriöön... skaala on aika laaja.
Niin no, siitä voidaan sitten erikseen keskustella pitäisikö yhteiskunnan tukea jonkin tietyn uskonnon toimijoiden koulutusta. Tässä on ilmeisesti ajatuksena se, että kirkko hoitaa "yhteiskunnallisia palveluita", kuten hautaan siunaamisen (myös uskonnottomille), häät ym. juhlat ja hautausmaiden ylläpidon jne.
Mutta totta on, että aika suoraan valtio tukee nimenomaan ev.luterilaisia. Toisaalta Joensuun teologinen (yliopisto) on ortodoksipainotteinen ja hoitaa suhteita lähinnä itään päin. Sanottakoon, että itse olen valmistumassa uskontotieteen laitokselta, joka tutkii kaikkia uskontoja. Uskontojen ja kulttuurien tuntemus on mielestäni tärkeää, esim. selitettäessä nyt islamilaisen ja kristillisen maailman konfliktia. Esim. mihin islamilainen ajattelu perustuu ja miten se tulee tulkituksi länsimaisessa kontekstissa. itse olen tutkinut pohjoisten kansojen uskonnollisuutta, ja esim. samanismihan ei ole mikään uskonto vaan elämäntapa. Haluan omalta osaltani vaikuttaa tällaisen ikivanhan ei vain uskonnollisen perinteen tuntemukseen...

Että sillai :)

Lue lisää

Onneksi joku, jolla on jotain todellista käsitystä teologian merkityksestä viitsi vastata. Thanks!

KTM-1 kirjoitti:

Tradenomit on korkeasti koulutetuista turhimpia.

vähintään yhtä turhia on ekonomit. Mitä järkeä on lukea kaupallista löpinää monta vuotta kun samat asiat pystyy oppimaan muutamassa viikossa lukemalla pari kirjaa? Loput jutut oppii sit työelämässä muutamassa kuukaudessa. Joku sitten vielä palkkaa näitä mistään tietämättömiä ja mitään osaamattomia duuniin. HALOO!!!

Jaakko kirjoitti:

vähintään yhtä turhia on ekonomit. Mitä järkeä on lukea kaupallista löpinää monta vuotta kun samat asiat pystyy oppimaan muutamassa viikossa lukemalla pari kirjaa? Loput jutut oppii sit työelämässä muutamassa kuukaudessa. Joku sitten vielä palkkaa näitä mistään tietämättömiä ja mitään osaamattomia duuniin. HALOO!!!

Lue lisää

Jep, oikeassa olet. Itse olen duunissa IT-alalla ja kyllä hitto ottaa päähän, kun ekonomi- spedet vetää meidänkin firmassa hirveää liksaa tekemättä oikeasti mitään näkyvää tai tuottavaa työtä....pidetään vaan pukuja ja jauhetaan visioista, missioista ja strategian jalkauttimista.

Tarkennus: lue filosofiaa ja valmistu VTM:ksi tai YTM:ksi. Tietääkseni filosofiaa ei opeteta Suomen yliopistoissa humanistisissa tiedekunnissa.

No mitä sitten filosofian opinnot antavat? Nykyfilosofiahan on Suomessa hyvin pitkälti analyyttisen filosofian hengessä harjoitettua filosofiaa, jonka eräänä tehtävänä voi pitää tieteen "yleis"kielen puhtaana pitämistä. Niin ne vain ovat nimittäin perusekonomin plantunkin metodologiaopinnoissaan oppimat käsitteet hyvin pitkälti filosofien määrittelemiä.

Filosofia on tässä suhteessa esim. juuri ekonimille hieman kuten matematiikka, mahdollinen aputiede.

Niinhän se on, että esim. ne ekonomiopinnot eivät ole luonteeltaan kovin yleissivistäviä, ja siitä syystä sitä sitten tulee tuollaista höttöä ekonomien sun muiden turhan tärkeiden peruspuurtajien suustansa päästeltyä.

täysin turha laitos toikin, olet varmaan "opiskellut" mainontaa ja markkinointia? Sinnehän kaikki idiootit menee/ haluaa

kyllä suurimmat pellet valmistuvat kauppakorkeasta. he vain osaavat heittää jotain baari small-talkkia ja suunnitella jotain perehtytysohjelmia kesätöinään puhelinyhtiöissä tms. valmiudet tehdä yleensä mitään ovat melkoisen olemattomia jos takana ei ole perheyritystä tai iskää pankissa töissä mihin perheen pieni mussukka sitten pääsee pikkukihoksi ja työnkautta oppimaan jotain hieman konkreettisempaa. muutamia kertoja on tullut kuunneltua ekonomi-ihmisen työmurheita menetetyistä asiakkaista ja kuinka kova päivä oli kun palaveri meni puolituntia yli eikä päässyt hoitamaan sosiaalisia suhteita jonkun ihan samanlaisen tyhjäpään kanssa. oikeassa elämässä menetyksiä ovat ihmishengen menetykset ja päivän päättämiseen puolikuolleena väsymyksestä kotiovelle. silloin joskus ajattelee että kuinka pienistä ne ihmisen murheet koostuu...

Jaahas, no mitenköhän herra ekonomi ajattelisi, että lapset oppisivat koulussa puhumaan vieraita kieliä, jos humanistinen tiedekunta lopetettaisiin turhana? Nimittäin kaikki kieltenopettajat valmistuvat humanistisesta tiedekunnasta. Samoin sieltä valmistuvat myös esim. historian opettajat.

Vai että oikein havainnut... Taitaa olla havannointikykysi samaa tasoa kuin "kuuromykkäsokealla".
Mitkä alat ovat mielestäsi sitten hyödyllisiä? Vai onko ihmisen evoluutio kivikauden jälkeen ollut aivan turhaa :) vaikkakin juurille palaaminen on ollut taas viimeaikoina muotia, en usko, että edes sinä et noin kauas haluaisi palata.

Haha, siis mikä keskustelu tää on :D Omasta mielestäni turhin kaikista on lääketiede

ryhdistäydy hyvä mies. no eihän se tiedekunta sitten ole perseestä vaan sinä.

Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko erotella jyvät akanoista. Sitähän eräät evoluutioteoriatkin tukevat!

teekkari kirjoitti:

Jossain vaiheessa on kuitenkin pakko erotella jyvät akanoista. Sitähän eräät evoluutioteoriatkin tukevat!

Näinä päivinä on muotia syödä akanat ja paljon kuituja... Että ei teekkari taaskaan mitään tiennyt.

Hakijat saattavat olla jo muutenkin eriarvoisissa lähtöasemissa, esim. lukion tai vastaavan perusteella, mutta että lisäksi tulee vielä se, että kenellä on varaa ja mahdollisuus valmennuskurssiin ja kellä ei, lisää vain eriarvoisuutta. Valmennuskurssithan on tosin hyvä bisnes, niinpä niin. Toisaalta mukaan mahtuu aina myös muutama sinnikäs, joka on hankkinut itselleen opiskelupaikan ilman kursseja...

kira kirjoitti:

Hakijat saattavat olla jo muutenkin eriarvoisissa lähtöasemissa, esim. lukion tai vastaavan perusteella, mutta että lisäksi tulee vielä se, että kenellä on varaa ja mahdollisuus valmennuskurssiin ja kellä ei, lisää vain eriarvoisuutta. Valmennuskurssithan on tosin hyvä bisnes, niinpä niin. Toisaalta mukaan mahtuu aina myös muutama sinnikäs, joka on hankkinut itselleen opiskelupaikan ilman kursseja...

Lue lisää

Kaikissa lukioissa ei myöskään ole saman tasoista opetusta...

Totta puhut. Silti näitä tyyppejä kuunnellaan silmät pyöreinä, mikä sekin todistaa, ettei ihminen ole rationaalinen olento.

Kansantaloustieteessä oppii ehkä sen kun kaivoon pumpataan vettä, niin vedenpinta nousee ellei kaivo vuoda eli vettä poistu, vaikkapa haihtumalla.
Taloustiedettä kannattaa lukea, jos haluaa päänsä sekaisin, kun seuraa teorioiden punaisia lankoja, on konkursissa. Yleisestä aineistosta sinällään käytäntöön johdetut päätelmät tuskin sellaisenaan toimivat.

Niin sijoitukset perustuvat monesti markkinoiden toimimattomuuteen toisinsanoen johonkin muuhun kuin absoluuttiseen kilpailuun. Jos kaikki tietävät, cluen, ei ole dynamiikkaa.


-KTK-

Muutama sana: Teologisesta tiedekunnasta valmistuu yliopistoteologeja.
Jeesuksen olemassaolo on todellisuutta, esim. sen aikaiset sekulaarit historioitsijat mainitsevat hänet oikeana, eläneenä henkilönä. On siis aivan yhtä oikein tutkia eläneen ihmisen opetuksia ja elämää, tutkitaanhan esim marxismia, leninismiä, tai eläneitä kuninkaita historiantutkimuksessa tai politiikan tutkimuksessa.

Siis kemianmaisteri XD ei aina voi onnisuta

fdsgfdfddf kirjoitti:

Siis kemianmaisteri XD ei aina voi onnisuta

Paitsi ettei yliopistosta valmistu "matikanmaistereita" eikä "kemianmaistereita" vaan filosofian maistereita,
joilla on pääaineenaan matematiikka tai kemia.