Olen ollut helluntaiseurakunnan jäsen, ja elänyt pitkään heidän kanssaan.. yksi asia ylitse muiden outouksien on mielestäni Pyhän Hengen käskeminen.
Kysynkin, millä oikeudella ja vallalla ihminen, pieni mitätön ihminen, vaikka kuinka uskova, silti ihminen käskee J-laa?
Kun ihmiset jonottavat alttarille, on siinä muutama innokas uskonveli valmiina rukoilemaan. Siinä pyydetään Hengen siunausta ja kohta setä huutaakin, että täyty Hengellä Nyyyyyyyyt!! Ja siinä sitten joko työnnetään hiukkasen, että kaatuu, tai sitten pään päällä oleva käsi tärisee niin, että alkaa pelottaa.
(ja jos ei sitten Täyty Hengellä, niin se johtuu siitä, ettei usko tarpeeksi, tai on tehnyt syntiä jota ei ole tunnustanut... hmm joka tapauksessa "asiakkaan" syy)
Minun puolestani on usein rukoiltu, uskovan elämä ei ole helppoa, sen tiedän, ja pari kertaa on sattunut niin, että on työnnetty. Muutkin kertoivat moisesta, mutta kuiskaten, kuin se olisi hellareissa jonkinmoinen tabu.
Miksi ihminen käskee Henkeä??
eikö se ole Sanan vastaista?
Ja tätä tapahtuu muissakin seurakunnissa kuin vain omassani.
Helluntailaiset joukolla vastaamaan, kysykää vaikka saarnaajaltanne..
Omani ei osannut vastata.
Kysynkin, millä oikeudella ja vallalla ihminen, pieni mitätön ihminen, vaikka kuinka uskova, silti ihminen käskee J-laa?
Kun ihmiset jonottavat alttarille, on siinä muutama innokas uskonveli valmiina rukoilemaan. Siinä pyydetään Hengen siunausta ja kohta setä huutaakin, että täyty Hengellä Nyyyyyyyyt!! Ja siinä sitten joko työnnetään hiukkasen, että kaatuu, tai sitten pään päällä oleva käsi tärisee niin, että alkaa pelottaa.
(ja jos ei sitten Täyty Hengellä, niin se johtuu siitä, ettei usko tarpeeksi, tai on tehnyt syntiä jota ei ole tunnustanut... hmm joka tapauksessa "asiakkaan" syy)
Minun puolestani on usein rukoiltu, uskovan elämä ei ole helppoa, sen tiedän, ja pari kertaa on sattunut niin, että on työnnetty. Muutkin kertoivat moisesta, mutta kuiskaten, kuin se olisi hellareissa jonkinmoinen tabu.
Miksi ihminen käskee Henkeä??
eikö se ole Sanan vastaista?
Ja tätä tapahtuu muissakin seurakunnissa kuin vain omassani.
Helluntailaiset joukolla vastaamaan, kysykää vaikka saarnaajaltanne..
Omani ei osannut vastata.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ihminen ei jäske Jumalaa. Niin yksinkertaista se on.
Tiedän myöskin noita tapauksia että kun joku eitäyty Hengellä tai ei parane tai on köyhä tms niin syy on ihmisen heikossa uskossa tai sanotaan ettei ko. ihminen ole uskossa lainkaan.
Ne ovat huuhaata ja aiheuttavat vain pahaa. Tämä ajattelu tosiaan lähtee siitä oletetaan Jumalan haluavan ihmisten vain nauttia aineellisesta ja Jumalan siunauksista ja että Jumala antaa mitä pyydetään. Tämä varsinkin silloin kun rukoillaan jonkun parantumista, paraneminenhan on Jumalan tahto ja jos me anomme jotain Jumalan tahdon mukaan me saamme sen.
Minä ainakin kierrän kaukaa nämä Jumalan komentelijat
Niin minäkin.
"Käskeminen" on puhdasoppista noituutta.
Noituudessa henkivoimia ei pyydetä vaan ne ohjataan käskemällä kulloiseenkin kohteeseen. Mistä tapa on sitten tullut kristilliseen yhteisöön on minulle arvoitus.
Mikäli tapa olisi käytössä ainoastaan Suomessa, olisi se ymmärrettävämpi. Vielä 1700-luvulla Suomessakin esiintyi herännäiskristillisissä piireissä "Pyhän Hengen täyttämiä" saarnaajia, jotka vaipuivat oikein puhdasoppiseen shamanistiseen transsiin ja toivat sitten tietoja "tuonpuoleisesta". Liike oli varsin voimakas varsinkin Etelä-Pohjanmaalla ja ruotsinkielisellä länsirannikolla. Tässä valossa suomalaiset herännäiskristilliset liikkeet ovatkin vanhojen pakanallisten tapojen jatkajia ja tästä syystä usein myös luterilaisen kirkon hampaissa.
Helluntailaisuuden juuret ovat sen sijaan Yhdysvalloissa, jossa siirtolaisväestön parissa se "kokemuksellisuudellaan" saavutti nopeasti suosiota varsinkin alemmissa yhteiskuntaluokissa, jotka - kuten Suomessakin - muodostuivat taustaltaan varsin epäyhtenäisestä ryhmästä. Helluntailaisuus vetosi siis nimenomaan siirtolaisväestön yhteisöllisyyden kaipuuseen.
Yhdysvaltain siirtolaiset tulivat varsin köyhistä oloista ja näissä eli vielä varsin pitkälle 1900-luvun alkuun saakka monet opitut tavat ja vanhakantaiseen taikauskoon perustuneet uskomukset. Yksi näistä oli juuri voimien ja henkien "käskeminen". Ehkä syytä voi etsiä siis näinkin kaukaa.
Ja varmaan myös siitä, että nykykarismaattiset liikkeet elävät juuri tästä kokemisesta, ja "Hengen lahjoista". olen ihan vakavissani miettinyt, että onko lievästi yleistäen "helluntaihenki" J-lasta vai ei.
kuinka sitten tuollaisessa ympäristössä voi J-lan aito Henki toimia?
olen välillä ihan ymmällä..
Tarkoitatko tuolla vaipuivat shamanistiseen transsiin näitä ns. unissa saarnaajia.
Helluntailaisuuden juuret ovat siellä mikä kerrotaan Apostolien teoissa luku 2.
Nimenä helluntaiseurakunta lähti Los Angelesistä 1900-luvun alussa.
Pyhän Hengen täyteydellä ja noituudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.
Tätä nykyistä kielillä puhumista ym. mikä on aitoa, jos pilkkaa väärästä lähteestä tulevaksi, niin siinä on Pyhän Hengen pilkka aika lähellä. Se onkin synti jota ei saa anteeksi.
Totta, että alemmissa yhteiskuntaluokissa on ja oli alkuun enemmän helluntalaisia. Ihan Raamatullista. Lue 1Kor.1 luku. Kyllä siellä on muitakin.
taikauskoako tuo lienee, kun ihmiset, suomalaiset mukaanlukien, ovat valmiita juoksemaan pää kolmantena jalkana milloin matti nykäsen, milloin erikoisen isotissisen missi-juontajan tai ale-digiboksin perään.
tätä taustaa vasten en yhtään ihmettele sitä, kuinka mahtavaa pikku-niilosta on "olla Jumalan käytössä".
saman ovat huomanneet pikku-niilon lisäksi myös monet ulkomaiset ihme-miehet, joita "Jumala on erikoisesti kutsunut suomea vavisuttamaan".
tosin nämä vierailijat toimivat harvemmin helluntai-piireissä, onhan heitä varten luotu oikein oma "pois uskonnollisuuden kahleista"-liike, joka ei tunne sairautta, eikä mitään muutakaan vaivalloisuutta niin fyysistä, kuin taloudellistakaan.
Pyhän Hengen terve ja raitis, mutta silti yliluonnollinen toiminta, olisi syytä eroittaa tässäkin keskustelussa toisistaan.
Tiedätkö jotain enemmän 1700-luvun "unissasaarnaajista"? Aihe on kiinnostava, toden totta.
Esimerkiksi silloisen Ilmolan (Ilmajoki) pitäjän kirkkoherra Castrén kirjoitti unissasaarnaajista jotain sen tapaista, että "Kokouksissa ihmiset mylvivät kuin eläimet huitoen ja kontaten. Kaiken keskellä oli transsiin vaipuneena houraileva piikatyttö, unissasaarnaaja, joka ihmeellistä runollista kieltä käyttäen saarnasi tuomiosta ja helvetin tulista. Kaikesta tästä Herran henki oli kaukana."
Kun kirkkoherra sittemmin uteli saarnaajana toimineelta piialta, mitä hänelle oli tapahtunut tämä ei muistanut tapauksesta juurikaan muuta kuin, että "hän oli käynyt helvetissä, sellaisena kuin kristinusko sen opettaa".
Täytyy muistaa, että tuohon aikaan kirkonmiehet edelleen pitivät eteläpohjalaisia erittäin taikauskoisena väkenä, joka äärimmäisen nihkeästi otti vastaan Jumalan sanaa. Shamanistiset perinteet asuivat siis edelleen erittäin syvällä lakeuksilla ja rannikkoseuden kalastajayhteisöissä.
Ajattelin että onkohan niitä jotain muitakin samantapaisia juttuja ollut siihen aikaan joten ajattelin vain tarkistaa.
Ikäväkyllä tietoni aiheesta on aika mitätöntä mitä olen joidenkin "tarinoita" niistä lukenut.
Muistaakseni niistä on kirjoitettu kirjojakin.
Pyhän Hengen pilkka on lähellä silloin kun uskottelee itse noitimalla ja käskemällä toimivansa Pyhän Hengen johdatuksessa.
Henkien käskeminen, riivaajien ajaminen ja muu noituus ei ole Pyhästä Hengestä. Se joka näin uskottelee, pilkkaa.
...esiintyy jonkin verran vieläkin eteläisellä Pohjanmaalla ja Satakunnan pohjoisosissa. Syvään on juurtunut!
...eli Jumalaa emme voi käskyttää. Mutta muita henkiä voimme ja riivaajia saamme ajaa ulos. Ei noitimalla vaan rukouksella.
Tosin kyseessä on sellaiset hommat ettei ne sovi kaikille. Tarvitaan hyvä Jumala-suhde ja henkien erottamisen kyky.
Vastaan sen mitä tiedän.
Vastaa sinä myös minulle kysymykseen. Kysyn ensin ja vastaan sitten.
Miksi Jumalasta puhuessa kirjoitat J-laa?
Ei ihminen voi käskeä millään tavalla Pyhää Henkeä, eikä mitenkään myös määrätä Jumalaa.
Kaikki on Jumalan päätäntä vallassa. Hän toimii kuinka itse tahtoo. Mutta Raamattu kehoittaa anomaan.
Kyllä muissakin herätysliikkeissä tapahtuu ylilyöntejä rukousasioissa.
Kirkon sisäisissä herätysliikkeissä samalla tavalla.
Mutta joku voi käsittää anomisenkin käskemiseksi. Anominen ei ole käskemistä.
Kaikenlainen ihmistekoinen tärinä ja vapina on kuvottavaa katseltavaa. On minuakin monesti surettanut, kun joku missä lie julkisessa tapahtuassa kaiken kansan nähden rukoilee jonkun puolesta. Olempa itsekin sivusta seurannut ja rukoullut rukoultavan puolesta; Herra auta tuota ihmistä, että selviäisi kunnialla pois tuosta tilanteesta.
Luin galleria sivultasi, että intohimosi on uskonnot. Ei kai siinä mitään pahaa mutta herää kysymys, miksi ne enää kiinnostaa kun on totuuden löytänyt?
Minua ei kiinnosta uskonnot eikä filosofia pätkääkään kun olen löytänyt totuuden. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Ainakin minä haluan kasvaa Jeesuksen tuntemisessa ja Jumalan rakkaudessa.
Sanon J-la koska tahdon. Miksi sitä turhaan hokemaan.
Toki tapahtuu muissakin, varmasti, ei vain ole omakohtaista kokemusta muista.
Minua kiinnostaa kaikki uskonnot ja filosofiat, en etsiäkseni J-laa, vaan oppiakseni tuntemaan ihmistä.
Minusta on erittäink iehtovaa oppia ihmisistä asioita, ja parhaiten heistä oppii tuntemaan kaiken opittavissa olevan, kun keskustelee heidän uskostaa, filosofiastaan, aatteestaa, poliittisesta suuntautuneisuudestaan.. :)
Mutta se on vain minun tapani opiskella. :)
on etsiä ihmisistä/uskonnoista/aatteista negatiivisia puolia, eikö niin roshana24vee?
Hassu.
:D
Mutta sehän ei olisi kovin kohteliasta, vai kuinka?
Helluntailaisuus on mielenkiintoinen inhimillinen ilmiö. Sitä minkä näkee, ei saisi sanoa ääneen, mutta sitä mitä ei näe tulisi varauksetta ylistää.
Ikävä kyllä tälläkin palstalla on tuiki mahdotonta keskustella helluntailaisuudesta ilmiönä, koska kaikki ovat kuin siilit piikit pystyssä puolustusasemissa.
Ikäväkseni se, mitä helluntailaisuudesta tällä palstalla näkyy on lähinnä tuomiohenkisyys, omavanhurskaus, oikeassaolemisen pakko, huono itsetunto ja äärilinjan fundamentalismi.
Kerro sinä helluntailaisena, mikä helluntailaisuudessa on hyvää. Kaikenmaailman omatekoiset evankelioijat kun antavat liikkeestänne lähinnä irvikuvan.
Asia on ok!
Ensimmäisessä käskyssä määritellän Jumalan ja ihmisen paikka. "minä olen Herra sinun Jumalasi, älä pidä muita jumalia". Mikähän se sellainen Jumala on, joka on ihmisen käskyvallassa? Kysymyshän olisi siitä, että Jumala olisi meidän orja ja orja taas ei vastaa käsitystä Jumalasta. Meidän tulee varmasti tyytyä samaan kuin Paavalinkin "minun armossani on sinulle kylliksi". Tämä riittää.
Sitäpä sitä itsekin kristittynä ollessa ajatteli.
Surullista, että ihminen helposti asettuu Pyhäksi. :(
Onneksi rauhaa rakastavia uskovia on vielä olemassa, jotka etsivät totuutta. :)
Ei Jumala ole hyljännyt meitä oman onnemme nojaan. Hän antaa meille joka päivä syntimme anteeksi ja täyttää meitä armollaan. Vaikka näin ei aina tunnukkaan, silti Hän on kanssamme. Joskus sitten tuntuu, että asiat loksahtaa kohdalleen aivan kuin kirkastuisivat ja saa huomata, että Herra on johdattanut.