Venäjän reaktio Pohjoismaiden sotilasyhteistyön tiivistymiseen on vain ajan kysymys, sanoo Tampereen yliopiston professori Pami Aalto Ilta-Sanomille.
– Yhteistyö helpottaisi myöhemmin mahdollisesti jätettävää Nato-hakemusta, arvioi Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto Pohjoismaiden sotilasyhteistyötä Ilta-Sanomille.
Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän aggressioiden vuoksi, kertoo norjalainen Aftenposten. Pohjoismaiset ministerit kertovat yhteistyön tiivistymisestä julkaistussa kirjoituksessa.
Yhteistyö sisältää muun muassa sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, puolustussektorin materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista.
”Kyllä ja ei -vaikutus Nato-jäsenyydelle”
Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat Natoon, Suomi ja Ruotsi eivät.
– Yhteistyö Nato-maiden kanssa ehkä auttaa saamaan hivenen parempaa tiedustelutietoa ja jälleen kerran lähentymään Norjan ja Tanskan jo omaamia Nato-standardeja kaikessa toiminnassa, Aalto sanoo.
Aallon mukaan pohjoismainen puolustusyhteistyö voi toisaalta vähentää tarvetta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
– Yhteistyöllä on kyllä ja ei -vaikutus. Se on vaihtoehto Nato-jäsenyydelle, joka Suomessa ja Ruotsissa on poliittisesti hyvin vaikeaa, eikä nauti isoa kannatusta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) katsoi aiemmin tänään, ettei Pohjoismaiden puolustusyhteistyön tiivistäminen lähennä Suomea sotilasliitto Natoon.
Vahvistaa Suomea merellä ja ilmassa
Sotilasyhteistyö vahvistaa Aallon mukaan ennen kaikkea Suomen kykyä toimia merellä ja ilmassa.
– Ruotsilla on aivan toisen luokan ilma- ja merivoimat kuin Suomella. Sellaisia kykyjä kuin meren alla toimiminen ei Suomella ole. Norjalla on arktisia kykyjä, joita he kehittävät hyvin voimakkaasti, hän sanoo.
– Jos voidaan sopia, että iskukykyä käytetään yhdessä, tällainen on ilman muuta erittäin lupaavaa kunkin maan puolustuskyvyn kasvattamisen kannalta.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi helmikuussa IS:lle, ettei puolustusyhteistyö merkitse lupausta auttaa Suomea kriisitilanteessa.
Venäjää kokee tulevansa saarretuksi?
Pohjoismaiden sotilasyhteistyön syvenemistä vauhdittaa Aallon mukaan ajankohtainen poliittinen tilanne ja Ukrainan kriisi.
– Venäjä on suoremmin ilmaissut olevansa valmis toimimaan lähialueillaan.
Suomella on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä ja Norjalla 196 kilometriä pohjoisessa. Muilla pohjoismailla maarajaa ei ole.
Venäjän kommentointia yhteistyön tiivistymiseen Aalto pitää ”ajan kysymyksenä”.
– Venäjällä on ollut näkemys, että maata saarretaan ulkopuolelta. Naton laajeneminen ja sotaharjoitukset, joissa Nato on mukana herättävät pelkoja, että heitä ollaan saartamassa.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että pohjoismaisten puolustusministerien kirjoitus puolustusyhteistyön tiivistämisestä kertoo siitä, että alueellinen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti.
Juttua korjattu 10.4.2015 kello 13.06: Pohjoismaiset ministerit eivät ilmoittaneet sopimuksesta Aftenposten-lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, vaan artikkeli kertoo pohjoismaiden välisen sotilasyhteistyön syventämisestä.
Tero Karjalainen
– Yhteistyö helpottaisi myöhemmin mahdollisesti jätettävää Nato-hakemusta, arvioi Tampereen yliopiston Jean Monnet -professori Pami Aalto Pohjoismaiden sotilasyhteistyötä Ilta-Sanomille.
Pohjoismaat tiivistävät puolustusyhteistyötään Venäjän aggressioiden vuoksi, kertoo norjalainen Aftenposten. Pohjoismaiset ministerit kertovat yhteistyön tiivistymisestä julkaistussa kirjoituksessa.
Yhteistyö sisältää muun muassa sotaharjoituksia, varautumista kyberhyökkäyksiin, puolustussektorin materiaaliyhteistyötä ja tiedustelutiedon vaihtamista.
”Kyllä ja ei -vaikutus Nato-jäsenyydelle”
Pohjoismaista Norja, Tanska ja Islanti kuuluvat Natoon, Suomi ja Ruotsi eivät.
– Yhteistyö Nato-maiden kanssa ehkä auttaa saamaan hivenen parempaa tiedustelutietoa ja jälleen kerran lähentymään Norjan ja Tanskan jo omaamia Nato-standardeja kaikessa toiminnassa, Aalto sanoo.
Aallon mukaan pohjoismainen puolustusyhteistyö voi toisaalta vähentää tarvetta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.
– Yhteistyöllä on kyllä ja ei -vaikutus. Se on vaihtoehto Nato-jäsenyydelle, joka Suomessa ja Ruotsissa on poliittisesti hyvin vaikeaa, eikä nauti isoa kannatusta.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) katsoi aiemmin tänään, ettei Pohjoismaiden puolustusyhteistyön tiivistäminen lähennä Suomea sotilasliitto Natoon.
Vahvistaa Suomea merellä ja ilmassa
Sotilasyhteistyö vahvistaa Aallon mukaan ennen kaikkea Suomen kykyä toimia merellä ja ilmassa.
– Ruotsilla on aivan toisen luokan ilma- ja merivoimat kuin Suomella. Sellaisia kykyjä kuin meren alla toimiminen ei Suomella ole. Norjalla on arktisia kykyjä, joita he kehittävät hyvin voimakkaasti, hän sanoo.
– Jos voidaan sopia, että iskukykyä käytetään yhdessä, tällainen on ilman muuta erittäin lupaavaa kunkin maan puolustuskyvyn kasvattamisen kannalta.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi helmikuussa IS:lle, ettei puolustusyhteistyö merkitse lupausta auttaa Suomea kriisitilanteessa.
Venäjää kokee tulevansa saarretuksi?
Pohjoismaiden sotilasyhteistyön syvenemistä vauhdittaa Aallon mukaan ajankohtainen poliittinen tilanne ja Ukrainan kriisi.
– Venäjä on suoremmin ilmaissut olevansa valmis toimimaan lähialueillaan.
Suomella on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 1340 kilometriä ja Norjalla 196 kilometriä pohjoisessa. Muilla pohjoismailla maarajaa ei ole.
Venäjän kommentointia yhteistyön tiivistymiseen Aalto pitää ”ajan kysymyksenä”.
– Venäjällä on ollut näkemys, että maata saarretaan ulkopuolelta. Naton laajeneminen ja sotaharjoitukset, joissa Nato on mukana herättävät pelkoja, että heitä ollaan saartamassa.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak arvioi, että pohjoismaisten puolustusministerien kirjoitus puolustusyhteistyön tiivistämisestä kertoo siitä, että alueellinen turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti.
Juttua korjattu 10.4.2015 kello 13.06: Pohjoismaiset ministerit eivät ilmoittaneet sopimuksesta Aftenposten-lehdessä julkaistussa kirjoituksessa, vaan artikkeli kertoo pohjoismaiden välisen sotilasyhteistyön syventämisestä.
Tero Karjalainen
Vastaukset 6
Vanhimmat
eteenpäin yhteisellä tiellä.
Ihanasti Käsi kädessä, yhdessä.. Gumbaijaa my lord raikaa taustalla ja rauhan köynökset vain liehuvat tuulessa.
Vapahtaja Nato on vidoin saapunut pelastamaan meidän.
Ehdottomasti pitää tiivistää yhteistyötä niin Pohjoismaiden kun Puolustusliitto Naton kanssa.
Natoon
Todellisuudessa Asialla ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa, Suomi tullaan pakkoNatottamaan. Asia on laitettu alulle pienessä piirissä jo vuosikymmeniä sitten.
Uutisten luoma Venäjä 'agressio' siivittää siirtymää näyttävästi ja tehokkaasti.
Natoon heti loppuu idän mielistelijöiden kitinät.